Tämmöiseksi on oma, isoja päivänkorentoja imitoiva sidos hioutunut. Vastaavalla perholla onnistuin viimekesänä Danica hätsinkien aikaan naruttamaan useita taimenia, ja sainpa elämäni otin, kun Se Iso täräytti. Eipä se ylös asti tullut, mutta komeasti se hyppäs.
Tosi hienon päikkärin väsäsit. Jatkoperäkin on yksinkertainen ja peräsukaset saa helposti tehtyä. Taattua timppah -laatua
Hieno perho kaiken kaikkiaan. Foamin käsittelyssä tuli uutta ja tarpeellista tietoa minulle. Jatkoperästä saa vielä selvemmin jaokkeellisemman kun palaa sidontalangalla samaa "reittiä" mitä on lähtenyt jatkoperää rakentamaan. Toivottavasti sai tuosta selityksestä jotain selvää.
Laitoin vielä oman näkemykseni jatkoperästä selvennykseksi.
Kiitosta
Komea on belmondon päikkäri. Itse tosin suosin niin paljon kuin mahdollista tuota laskuvarjohäkilää. Niinkuin Olliekin sanoi, että jo yks kierros laskuvarjotyyliin kantaa paremmin kuin tavallinen häkilöinti. En tiedä pitääkö paikkaansa. Ehkä se tärkeämpi pointti kuitenkin on että vedenpinnalle jäävä "footprintti" on aidompi.
Tuo foami on vähän soveltamalla otettu Ollielta, kyllä. Varsin nerokas tapa tehdä päivänkorennolle tuo eturuumis. Tällä tavalla kun tuon tekee niin tuo etuvartalo jää hieman ylemmäs, nuiden häkiläkärkien eli jalkojen varaan.
Sidon itsekin paljon laskuvarjotyyliin päikkäreitä. Sattui vain olemaan kuva otettuna tuollaisesta "normi" häkilällä varustetusta yksilöstä. Huomasin myös, että jatkoperästä saa helmpommin siistin (vähemmän karanneita peuran karvoja) kun tasoittaa karvat huolella. Olen myös käyttänyt dubattua (lenkillä) CDC:tä rintakehän muodostamiseen. Tuo sellaisen ötökkömäisen/suttuisen olemuksen perholle. Ja tietenkin lisää kelluvuuta. Olisipa jo kevät!
Terve timppah
Siisti perho ja varmasti toimiva sellainen.
Itsekkin käytän paljon kyseistä sidontateknikkaa.
Kyllä laskuvarjohäkilä on kalastukseen parempi vaihtoehto. Perho pysyy pystössä paremmin.
Hyvät vaihe-vaihelta kuvat. Lisää näitä.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?