Painotoukka

Hyvännäköinen perho. Jaokkeet hyvin esillä ja jalat.Mainio koukkuvalinta. Hyvä sidontalanka.
Kuvassa vaan paljon toivomisen varaa, on nääs ihan hirmu tumma. Melkeinpä pimeä.

Kyllä. Valoo oli kyllä ihan kiitettävästi, mutta en tie mikä meni vikaan. No ensi kerralla sitten.

Oikein hieno larva! Mutta kuvat ovat hieman niin ja näin... Ja ainut mikä pistää silmään tuossa on tuo pyrstö. Omasta mielestäni tuo saisi olla huomattavasti ohuempi. Näyttää ns. tönköltä.

Mutta oikein hienoa sidontaa

Liian lyhyt valotusaika?
Ja jos toi pyrstö on tosiaan peltopyyn untuvaa, ni se saakin olla kuivana iso, se kun tuppaa painumaan hyvin pieneksi vettyneenä. Kidukset ehkä hieman tuuheammat.
Tuosta näkee oikean larvan, kuinka tuhti se pyrstön tarttumapinta onkaan: http://www.troutnut.com/hatch/1717/Caddisfly-Hydropsychidae#im_extax101

Pyrstöhän muuttuu pieneksi mytyksi vettyneenä silloin, kun sen nostaa pois vedestä. Perhon ollessa upoksissa pyrstö kuitenkin elää. Tässä pyrstö kyllä näyttää hieman oudon möhkälemäiseltä, mutta tiedä sitten vaikuttaako kalan saantiin. Jaokkeet ovat todella hyvin tehdyt. Miinusta tulee kolmannen jaokkeen värittämättä jättämisestä kokonaan .

Joen kohta jota tälläkin perholla on tarkoitus kalastaa koostuu lukuisista päällekkäin menevistä virtauksista. Mitä isompi ja tuuheampi untuvapyrstö, sitä parempi näkyvyys. Kun perho on vedossa, pieni pyrstö supistuu virran mukana liian olemattomaksi jotta sillä olisi varsinaista merkitystä kalastuksellisesti. Isompi pyrstö takaa paljon paremman näkyvyyden jopa silloin kuin perho on rajussa imussa.
Eri asia on sitten kuinka pehmeät materiaalit käyttäytyvät ei virtaavassa vedessä kun imua ei ole kuin perhon ollessa vedossa. Joessa mikroviistämistä tapahtuu larvastaessa pakostikkin pinnan alla, joka on omiaan laittamaan liian pienen untuvakimpun liian pieneksi mytyksi.
Kokeilkaapa esim isossa akvaariossa virtaavassa vedessä. Tehkää vertailuja.

Joo on kyllä hyviä perusteluja kaikilta tullu!

Tarkotin tuossa pyrstö hommassa että kuvassa perhon pyrstö näyttää hieman tönköltä. Mutta pitää myöntää että muutama rivillinen on larvoja itsellänikin jolla on paljon untuvaa persiissä.

Kyllä se pyrstö supistuu vedossa, mutta larvoillahan yleensä kalastetaan siten, että ne matkaavat alavirtaan. Tällöin niitä ei vedetä virtausta vastaan, joka aiheuttaa myttyyntymisen. En tosin ole tutkinut pohjan akanvirta ilmiöitä ja kivien aiheuttamat pyörteet saattavat myös muuttaa radikaalisti tilannetta. Mukavahan näitä on pohtia aika ajoin, kun sattuu olemaan tylsää. Liian usein tulee...

Kiitos kommenteista!

Omasta mielestä tuossa nyt tavaraa on ihan hyvin. Tosin noista pohjan virtauksista on vähän vaikea sanoa, siellä kyllä virtaukset vaihetelee ja pyrstö "elää". Kalastukseenhan tämän tein, niin ei sillä minun mielestä paljoa väliä ole.

Hieman hämäävää tämä perhon nimi "painotoukka", koska ilmeisesti tässä on vain käytetty suht ohutta kerrosta lyijylankaa eli ei tuo kovin painava varmaan ole. Olisiko mallia haettu tästä artikkelista: http://www.perhokalastajat.net/?action=artikkelit&id=3835

Eli tuossa artikkelissahan se "paino"-sana siihen perhon nimeen tulee siitä, että se sidotaan raskaaseen valettuun lyijykoukkuun, muutoin se voisi olla vain toukka Toinen mahdollisuus saada perhosta painava on volframikuulat tai muotoon valetut volframialusrungot.

No tuosta Krisun perhostahan sitä mallia on hieman katsottu. Ja se nimi Painotoukka tulee juuri tuosta artikkelista.

voisiko joku kertoa miten tota nymp skiniä käytetään tollases rungos?