Tällaista lohiperho harjoitusta
Oikein etevää sidontaa, ennenkaikkea mikä minua ihastuttaa tässä, on perhon muoto ja sen silhuetti. Helassa ja jatkeessa on minun mielestäni parantamisen varaa. Noin millimetri tai vähän yli helaa, jos teet sen litteästä hopeasta. Taas jos teet sen soikeasta hopeasta, hyvä yleissääntö on klassista sidottaessa 5 kierrosta, mikä pätee myös rungon pää kierteessä. Myös helan jatke on minun makuuni hieman liian suttuinen. Hyvä niksi on puolittaa silkki ja laittaa se puolikas osa vielä rungolle siten, että se ei ole yhtään kierteellä. Näin saadaan mahdollisimman tasainen ja kaunis jatke.
Kitenkin tämä näyttää niin kalastavalta perholta, että minä en ala pilkkua enempää viilaamaan, eiku veteen vain. Onnea hienosta käsityöstä.
HOOSEE!
Noo, helan paikka tuossa koukkumallissa voisi olla vaikka koukun väkäsen ja kärjen puolivälissä.
Mutta itse perhon ajatus on erinomainen, ei ole tullut mieleenkään sitoa viidakkokukkoja siipeen Mar Lodge:ssa tuollain. Uittotesteissä, tuolla toisella foorumilla kertoivat, liikettä kuulemma löytyy jopa sen verran että lyhensivät viidakkokukkoja. Totta, hieno profiili perhossasi.
Vaikka sidoit tuon lohiperhoksi, arvelen taimenen sekä meritaimen hyväksyvän tuon perhon. Kalastuskäyttöön sidotut tämän tyyppiset perhot, siis ne missä on höyhenet kokonaisina, kannattaa liottaa vedessä kunnolla ennen käyttöä. Sulkien ruodit pehmenee, eivätkä murru poikki niin helposti.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?