Airojen avustuksella ajattelin laittaa perhoon liikettä.
Sidoin perhoa siinä mielessä että jos Ahti suo niin lohen hampaisiin pääsisi, näin ollen päähän tuli "parit" varmistus kierrokset. Kalastusta koskevat risut ja ruusut tervetulleita.
No ei siitä ainakaan pääse yli, eikä ali eikä ympäri, etteikö tuo komea Mar lodge olisi. Varmasti kalastavaa sorttia. Sinun perhoissasi on kyllä persoonallinen tyyli kohdillaan. Hyvä!
- - - - h o o c e e
Ajattelinkin että jos HC jättää Mar Lodgen kommentoimatta, niin se tulee jäämään ilman kommentteja .
Tattista Otto .
Mar Lodgea on tullut kommentoitua jo monen ukon toimesta moneen kertaan.Kalastusta koskevia jutskia kyselet...Mikään ei estä saamasta kalaa jo noinkin,mutta jos muistelemme perinteisiä mittasuhteita,niin pyrstö saisi olla pituudeltaan n.1.5x koukun kita ja siiven mittaa suhteutetaan sitten sen mukaan.Persoonallisuus on tietysti aina sallittua,on minullakin kaukana mistään mittasuhteista moni perho ja ihan tarkoituksella.Silti jokunen kala on ollut niistä mitoista tietämätön ja arvostellut muilla perusteilla perhon.Koska en ole perhoissa juuri muista kuin kalastuksellisista piirteistä kiinnostunut,niin turhaan päätäsi moitit(heh,siis perhon päätä).Kokeilemaan vaan ja rulla soimaan!
Juuri näin. Kehittävää asiaa ja ripaus huumoria.
Itsellä tainnut päästä jäädä ne varmistus ja parit muutkin kierrokset pois .
Tämähän on kommee perho. Niin kuin Markku sanoi päästä on turha murehtia, antaa hevosen murehtia sillä on isompi pää. Kun itse sidoin oman lotkeni esille myös siinä mustan osuus oli rungossa melko lyhyt ja siitä tuli palautetta. Sehän saattaapi olla jopa parempi juuri sillä tietyllä hetkellä tai sitten ei. Pyrstö joo heittoon kai ihan passeli, joku (jälleen kokeneempi, mutta ei komeampi) sanoi joskus, että soutumallissa saa olla jopa 2x kita tuo pyrstön pituus. Mutta kun luet tarkkaan manun, borssen , enon ja playerin kommentit saattaa jotain jäädä päähänkin, jos ei muuta niin hattuperho jolla sait kalan.=)
Sitä kun tohkeissaan perhoja yrittää sitoa niin jää "välissä" asioita huomioimatta. Olisi pienempään kuokkuun sopivammat nuo mittasuhteet.
Kyllähän GB:en mainitsema raati ja kyllä moni muukin on antanut varteen otettavia vinkkejä. Kunhan muistaa vaan pitää korvat auki ja pilkkeen silmäkulmassa.
Tuossa kun on ollut puhe noista mittasuhteista, niin siteeraan tutkimusta, joka on tehty vanhojen taitajien perhoista, nyt siis puheena perinteiset Tenon soutuperhot.
Hela aloitetaan koukun väkäsen kohdalta, sidotaan 5 kierrosta, jos koko perä sidotaan tinselista, sidotaan se hieman lyhyempänä, siten että jätetään pois se varsinaisen helan pituus siis 5 kierrosta.
Pyrstö sidotaan 1,5-1,8 kertaa koukunkita. Sidotaan matalaksi ja suorahkoksi. Siis pyrstö on aivan yhtä pitkä kuin normaalissa klassisessa perhossa, sen suunta ja suoruus vaan on erilainen.
Häkilä, 1,5- 1,8 kertaa koukun kita, eli pituudeltaan sama kuin pyrstö, kierretään tuplattuna 2-4 kierrosta, puolitettuna 4-6 kierrosta.
Siipi, alussiipi sidotaan karvasta tai siikasista, pituus takavyöhön tai pyrstön puoliväliin, pääsiipi sidotaan matalaksi lähes rungon suuntaiseksi, pääsiiven siikasmäärä 10-20 siikasta, pääsiipi sidotaan pyrstön kärkeen asti, ja nyt kun pyrstö on eri kulmassa kuin ns. klassisessa perhossa, niin siipi tietenkin on pitempi kuin ns. klassisessa perhossa. Sivuille sidotaan siiven alareunaan kapeat kaistat, jotka yltävät takavyölle tai koukun kärkeen asti. katteet sidotaan puolet ohuempina kuin pääsiipi yltäen vyöhön tai pyrstön puoliväliin.
Pää, pienehkö siisti tasainen ja luodinmuotoinen.
Nämä ovat keskimääräisiä sitomistyylejä kahdeksan aikansa perhomestareitten sidoksista.
Tästä voit verrata, samooja, omaa sitomistasi noihin mittasuhteisiin ja mietiskellä mikä on "pielessä". Jos minä vertaan, niin kun pyrstö on liian lyhyt, niin silloin siipikin tulee armotta liian lyhyeksi, koskapa olet ihan oikein sitonut sen yltämään pyrstön kärkeen. Häkilä on hieman liian lyhyt noihin "oikeisiin" mittasuhteisiin. Ja jos sitomaasi perhoa miettii kalastukseen, niin älä souda tätä, vaan heitä.
No niin, taas meni uusiksi .
Kyllähän tuo taas kirkasti ajatusta perhon mittasuhteista, noilla eväillä kun sitoo niin eiköhän harmonia sieltä löydy,(jos on löytyäkseen).
Kiitoksia Pekalle, nyt taas näkyy valoa tunnelin päässä .
Tämä kyseinen artikkeli, johon viittasin, löytyy perhokalastuslehdestä 3/2008.
Kuten artikkelissa todetaan olisi hyvä tehdä kriteerit sidontakilpailuja varten ko. perhomallista, jotta perhoja voitaisiin tasapuolisesti arvioida. Mitään kiveen kirjoitettuja sääntöjähän nämä vielä ei ole, mutta edustavat kuitenkin vanhojen mestareitten sidontoja, joita voitaneen kuitenkin pitää jokseenkin yleispätevänä ja antavat suuntaviittaa niille, jotka kilpasidontaan haluavat ko. perhomallille määrittää arvioitavat kriteerit. Ilmeisesti nyt on tilanne se, ettei kukaan oikein tiedä miten näitä pitää arvioida, ja kuitenkin näitäkin kilpailuissa sidotaan.
Kalastuksellisestihan noitten mestareitten tekemiset on jo arvioitukin saatujen saaliitten toimesta.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?