Kalkkisten Vaalea (muunnos)

Kaunis perho ja mikäs "anteeksi" se oravan laittaminen on?Paljon helpompi on sitoa levysiipi varsinkin kalkkunasta paikoilleen kun laittaa oravaa alle ja ei se siellä ainakaan haitaksi ole kalastuksessakaan.Mielellään noin hyvin tehtyä perhoa heittelee.Katselin noita muitakin sidoksiasi ja olet ilmeisesti tehnyt perhoja jo melko kauan kalastaenkin niillä,sillä jälki on varmalla kädellä tehtyä ja perhot kalastavan näköisiä!

Moi!

Hieno perho tuo on, ei siitä pääse yli eikä ali eikä oikeen ympärikään. Sivuilta taas hieman ahdasta. heh heh. Nonniin ja sitten asiaan.

Runkotyöskentely on kalastusperhoon todella hyvää, runkohäkilää kelpaa katsella, sekä se on hienosti puolitettu ja hyvä niin. Sopii tähän perhoon kuin nyrkki alavatsaan.

Kurkkuhäkilä on juuri sopivan mittainen sekä ei liian tuuhea kalastusperhoon. Siipi on minun mieleeni hieman liian aukinainen kärjistä. Ja muutaman siikasen korkeampikin se saisi minusta olla. Toimii kuitenkin aivan sataprosenttisella varmuudella noinkin kalalle. En tiedä sitten olisiko siitä edes hyötyä kalastuksessa jos siipi olisi yhtään korkeampi. Nojaa hmm... Tuskin. Todella hyvän näköinen suttura!

-> HooCee <-

Kiitoksia vain!

Luonto- eno: Perhoja sitonut n.2 vuotta vähän aktiivisemmin, ensimmäisen sidontasetin hommasin kyllä vuosia aikaisemmin, muttei homma jostain syystä heti oikein iskenyt.
Tänne lisäämistäni perhoista osa on saanut purkutuomion aikaa sitten ja osa odottaa kiltisti rasiassa, jospa ensikesänä suuntaisi pohjoiseen sitä Lohta näillä kiusaamaan.
Tähän saakka kalastellut lähinnä täällä pohj. Keski- Suomen vesillä Taimenta.

HC: Siipi vähän jäi itseänikin harmittamaan. Mutta korkeampi siipi, mitä sovittelin aluksi, ei vain tahtonut asettua kunnolla joten jätin siiven sitten vähän matalammaksi. Ja siipi todellakin aukeaa hieman liikaa takapäästä, ehkä kärsivällisyyttäni siiven kanssa oli jo koeteltu tarpeeksi ja päätin jättää sen noin..

Siipiveikkona kiilaan vielä keskusteluun sen verran,että mielestäni siipesi kantaa täysin yli kalastuksellisten vaatimusten!Totta on,ettei Kalkkisen siipi ole kuten kirjanoppineesti pitäisi,mutta...on myös koulukunta joka aikoinaan opasti minua tekemään nimenomaan kalastusperhoon(soutusellaiseen) levysiipeä mallisi mukaisesti.Siiven piti olla vielä enemmänkin auki takaa.Ohje oli lähes aina:Kärjet osoittamaan sivulle ja yläviistoon,sitten harjausta iliman armoo!En ole nähnyt tarpeelliseksi kyseenalaistaa sitäkään oppia,vaikka varmasti se perinteisempi tapa on ainakin esteettisempi.Tottakai suosittelen opettelemaan ensin sen "oikean" tavan tehdä perhoja,että voi sitten säveltää mielensä mukaan uutta ja ihmeellistä,mutta kerroinpahan esimerkin "väärästä" jiposta joka myös on joskus ollut kalastustilanteessa oikea.Vai pari vuotta vasta olet sitonut?Hyvin olet omaksunut lajin.

Kaunista työtä, esim pää on juuri sellainen kuin pitääkin, eikä mikään lakalla kyllästetty "nauris". Tuo siipi on mielestäni aikalailla kalastusperhossa makuasia, sitooko korkeammaksi vai ei. Tiedähän en mitään, mutta luulen, että tuollainen matalampi siipi antaa perholle vedessä pikkukalamaisen profiilin. Käytän tuon profiilista siipeä kyseisessä perhossa itsekin. Samoin kalastuskäytössä siipien kärkien "aukeaminen" sivuille ei haittaa, luulen taaskin että se on jopa hyödyksi, tuoden elävyyttä siipeen.

Nämä nyt on sellaisia ajatelmia mitkä ovat tulleet mieleen kyseisellä perholla kalastettaessani. Olen käyttänyt sitä pienempinä kokoina taimenen kalastuksessa, ja se on toinen perhoistani johon on iskenyt sellainen mörkö että 3X peruke paukkui, toinen on March Brown.

Jos näytelyyn kyseistä perhoa sidot, niin unohda mitä tuossa edellä kerron.

Eipä tuohon enon kommentiin voi mitään lisätä... hänen nuo saalistilasto-lukemat on sitä luokkaa ettei voi mennä tinkaamaankaan.
Hieno runko.. dee-siipi ilmeisestikin, oikein käypää valuuttaa kokonaisuutena.

Perhojen rakentelusta voisi karkeesti löytää kolme kategoriaa:
*kalastusperhot
*näyte/malli perhot
*tauluperhot

Alimmaista noista en edes kastelisi, eikä ne aina edes "uisikaan" halutulla tavalla. Tuurilla, joskus taidollakin, saattaisi saada näyte/malliperhon uimakoulun alkeista läpi. Mutta kalastusperhot sidotaan vakaata ja syvää harkintaa osoittaen murhaamistarkoitukseen.

Parissa vuodessa perhosi on hyvään suuntaan menossa, siitä on hyvä hioa taitoja erilaisien tyylien kanssa.

Hieno perho ja aivan varmasti toimii myös kalastuksessa.

Jos et halua, että siiven kärjet harottavat sivuille niin ota seuraavalla kerralla siiven kaistaleet toiselta puolelta sulkaa. Kuviosta ja siipien asennosta (ja siikasten kärjistä) voisi päätellä että kaistaleet on otettu "jättöpuolelta". Paremmalla puolella kuviointi on yleensä vahvempi, siikaset kääntyvät sisäänpäin ja ne ovat usein lyhyemmät. Tuollainen siipi toimii kyllä kalastuksessa vähintään yhtä hyvin kuin yhdessä oleva siipi. Esim. muddlereihin olen usein sitonut tarkoituksella tuollaisen siiven.

Jättöpuolen kama on hyvää esim. Playerin mainitsemissa Dee-siivissä, jotka kuitenkin tulisi sitoa lapelleen, ei pystyyn eikä kattolaskuisesti kuten tässä perhossa.

Petri, Mitä varten nuo näyte/malli perhot pitäisi erikseen kategorisoida. Eikös niiden tarkoitus ole olla joko malleja hyvin kalastavista perhoista tai vastaavasti "tauluperhoista"? En edelleenkään ymmärrä miksi kalastusperhot pitäisi sitoa jotenkin huonommiksi kuin muut perhot. Tauluperhot eroavat kalastusperhoista ihan muilla alueilla kuin sidonnan laadussa.

Hieno on. Siiven leveys on makuasia, mutta jotkut mittasuhteet sanovat että sen tulisi olla kidan levyinen, ainakin näin minulle on kerrottu. Ja tuo runkohäkilä olisi minun silmääni parempi jos se alkaisi toisesta kierteestä, mutta ei sillä kalastukseen ole mitään merkitystä.
Kalastusperhoon olisi hyvä laittaa hela kestävyyden lisäämiseksi.

JV

Kiitosta vaan kaikille tasapuolisesti.

Kalastusperhojahan minä vain sidon, kuitenkin tavoitteena aina perho, jonka kehtaa päivänvalossakin rasiasta nostaa.
Aivan perusjutuissa näin sidonnallisesti vielä olen menossa, ehkä sitten jonain päivänä perhojeni siivistäkin löytyy korkeutta ja enemmän kuin yhtä materiaalia.
Ehkä..

En tainnut mainita kommentissani mitään että "kalastusperhot pitäisi sitoa huonommin"?

Tauluperhojen materiaaleista jotkin on kyllä sellaisissa hinnoissa etten enään niistä haaveile kalojen suihin tuhottavaksi. Mutta on niitä nyt kumminkin testailtu ja toimiviksi todettu. Silkeistä löytyy joitain värejä/laatuja joista ei oikein ole kalastusperhoihin, mutta tauluperhoon sävy saattaa olla just se oikea. Tämäkin nyt liittyi erääseen laadukkaan tuntuiseen silkkiin joka oli nätti tumma viinipunainen mutta märkänä musta kuin yö.

Malliperho on taas sitojalle itselleen hyvä verrokki josta voi etsiskellä sopivia mittasuhteita. Siiven kohdalta malliperhossa on minulla ainakin esillä koukkutyyppiin sopivaksi katsomani yläraja materiaaleille. Niin, kyse olisi silloin on minun omasta mielikuvasta oikeista mittasuhteista perholle.

Kalkkisten Vaaleaa kait alkujaan käytettiin enemmän taimenperhona kuin lohiperhona. Taimenelle siipi lienee ollutkin parempi sitoa leveämmin kaistoin, lohi ei niin kranttu ollut ja siipikin sai olla kapeampi.. eikä vielä puhuttu soutuperhoista mitään. Sinänsä leveämpi siipi kyllä viestittää sitojalta taitoja löytyvän.

strande, nämä ei liittynyt sinun perhoon vaan ovat yleisellä tasolla olevia mielipiteitä.

Sami vaan..
Niinhän se on tainnut olla alunperin Taimenperho.
Perhon alkuperästähän ei ainakaan lehden mukaan ole aivan tarkkkaa tietoa, mutta: " ilmeistä kuitenkin on, että joku on vienyt Kalkkisten koskilta hyönteismallit Englantiin ja Hardy on lisännyt perhot luetteloonsa ensimmäisinä suomalaisina perhoina. Tämä on tapahtunut todennäköisesti 1910-luvulla."(suora lainaus ko. lehdestä)
Eli perhohan viettää "kohta" 100-vuotis syntymäpäivää..

Et Petri maininnutkaan. En vain ihan ymmärtänyt tuota malliperhon käsitettä (enkä ymmärrä kyllä vieläkään ) Miten se siis eroaa kalastusperhosta?

Tiedät kyllä että minua vain ärsyttää se, että joka ikisen hyvin sidotun levysiipisen perhon kohdalla pitää vetää tuo tauluperho termi kuvioihin. Kyllähän perho on perho siihen saakka kunnes se sinne kehysten väliin tuupataan. Kehystää voi myös tavallisiakin perhoja. Itsellänikin oli ennen eräs Skateri kehystettynä seinällä ja muitakin perus taimenperhoja olen kehystänyt. Nekin ilmeisesti sitten tauluperhoja olivat.

Eivät myöskään kalliit ja harvinaiset materiaalit tee tauluperhoa. Uskokaa tai älkää mutta niillä on kalastettu ennen ja kalastetaan myös nykyään. En sano että ne olisivat mitenkään parempia kuin korvikkeet, mutta eivät aivan varmasti ole huonompiakaan.

Noista Dee-siivistä kirjoituksen huumassa jäi että voi ne sitoa myös kattolaskuisesti V-asentoon. Itse pidän kuitenkin tuota lapelleen sitomista "oikeampana" tyylinä. Moniin tauluperhoihin tulee kuitenkin sidottua ne kattolaskuisesti, koska taulua katsellaan sivuilta ja haluan, että myös siipi näkyy silloin.

Pahoittelut Sami näistä perhoon liittymättömistä avautumisista. Jatka sinä vain samaan malliin kun näyttää tuo perhonsidonta sujuvan.

Tuo malliperho on yksiselitteisesti minulla perho joka toimii sidontamallina, siinä on lakkaa vain päässä sen verran ettei korkissa oleskelussa itsekseen purkaudu.
Kalastuskäyttöön sidotussa perhossa minulla ainakin on lakkaa helan pohjista eteenpäin. Sekin kun karvaasti tuli opittua erään 90-luvulla vaihtokauppana saadun perhon kohdalta mitä merkitsee kun perhon takapäässä ei ole mitään lukittu paikoilleen.
Tauluperhona kukin pitää mitä itse kehystää haluaa. Ikävää kieltämättä varmasti on jos kauniisti sidottu perho tuomitaan tauluun kelpaavaksi. Usein taitaa kuitenkin olla tuomion pohjalla jokin muodollinen/sidonnallinen asia joka tuomitsijan mielestä ei kuulu kalastusperhoon.

Siinähän se ongelman ydin onkin, kehystää voi mitä tahansa mutta kalastukseen ei mikä tahansa käykään. Aika harvalla kuitenkaan on mahdollisuuksia kalastaa perholla juuri sillä joelle mihin perho on kehitetty alunperin. Itsekritiikin paikka on itsekullekin, myös minulla, miettiä onko tarpeen latoa ainoina totuuksina omaa makuaan perhojen suhteen.

"Kalastusperhossa on eduksi jos rungon silkkipinnat eivät ole tasaisia, kilpailusidoksissa asia voikin olla toisin." Tuo edellinen on yksi minun usein käyttämä lauseen sisältö, mutta kritisoidaanko sillä kilpasidoksissa suosittua tapaa tasoittaa runkosilkit... ei minusta.

Lainnasin tuosta edellisestä kommentistani tämän: "Tauluperhojen materiaaleista jotkin on kyllä sellaisissa hinnoissa etten enään niistä haaveile kalojen suihin tuhottavaksi. Mutta on niitä nyt kumminkin testailtu ja toimiviksi todettu."
Lienee huonoa sanojen asettelua, mutta sisältönä kumminkin opastava ja eikä siinä kritisoida kalliiden materiaalien laatua kalastuksellisesti. Taidan vielä todeta niiden olevan toimiviakin. Jos omaa kalastusperho mieltymystä haeskellaan, niin kyllä se minulla on klassisin menetelmin aidoilla tavaroilla sidottu perho olisi.

Hyvä asiahan on keskustella eri tyyleistä sitoa perho.

Lisätään nyt vielä tämä.

En tosiaankaan voi lähteä sille linjalle että suosittelen kalastukseen runsas siipisiä perhoja jossa on nykyisiä liteitä, ovaaleja tai lace-tyyppisiä kierteitä. On ihan eri asia jos kierteetkin olisi aitoja hopea ja kullattuja hopea kierteitä. Niiden aitojen kierremateriaalien tuoma paino perhon rungolle voi muuttaa radikaatisti perhon tasapainoa ja käyttäytymistä vedessä.
Aito kierre materiaali voi hyvinkin tuoda perhoon 1-3 grammaa lisää painoa, joka riittää upottamaan tuuheampi siipisenkin perhon jopa luontevassa vaakasuorassa asennossa.

Ei minua teidän kommentit haittaa.
Päinvastoin, mielenkiintoista lukea tekijämiesten keskustelua aiheesta.

Sami