Sarvijaakko

Todella hyvin olet sitonut nämä jaakot. Näiden perhojen kohdalla on turha miettiä enään parannusehdotuksia. Lohi ottaa varmasti. Lisäksi myös hyvät kuvat. Hienoa fisustaja 93 ja kireitä siimoja kauden 2009 kalastusreissuille!

Joo hienot ovat!Ei korjattavaa
Minulla ois yks kysymys.. Toi rämemajava on ihan tuntematon materiaali minulle, joten en sitä omista. Jos kuitenkin haluaisin kyseisentyylisen sarvijaakon tehdä, mikä olisi paras korvaava materiaali vaihtoehto majavan tilalle..? Onko se niinkuin jotain kalliokettua(kettua) vai onko se esim. peuran tapaista..

Rämemajava on tyvestä ohutta karvaa, joka paksunee latvaa kohti. Kalliokettu on samantyyppistä, mutta väritykseltään täysin erilaista. Rämemajavan voi mielestäni parhaiten korvata kotimaisella majavalla. Mutta itse sidokseen, joka on hieno. Häkilän kuitenkin kiertäisin mahdollisimman lähelle runkokierteen taakse.

Joo kiitos kommenteista ja tosissaan niinkuin tyhjänpyytäjä sanoikin että kotimainen majava olisi varmaan paras korvike rämemajavalle.

Mukavia Jaakkojahan nuo ovat. Yksi asia, minkä oman rajoittuneen kokemuksen mukaan vaihtaisin, on kierteen väri. Näin vaaleasävyiseen Jaakkoon laittaisin lämpimän kierteen eli kultaisen tuon hopeisen sijaan. Villaperää kannattaa vahvistaa joko tipalla lakkaa sidontavaiheessa tuonne alle tai wirellä, sillä tuollainen löysä villalanka on tärppi ja vainaa eli purkautuu todella herkästi. Tosin usein hyvä perhoyksilö pyytää siitäkin huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi. Anna näille perhoille peliaikaa, niin pysyt kalasopassa.

Yleisin käytetty nutrian korvike pyrstössä ja siivessä lienee kuitenkin orava/siperianorava.

Joo kiitos vinkeistä Evotec ja pitää sitten seuraavaan jaakkoon kokeilla.

No mäkin uskallan vielä yhden vinkin antaa. niin kaikki eivät kompastu samaan sudenkuoppaan kuin meikäläinen näitten rämemajavasidosten kanssa. Ts. teepä seuraaviin sidoksiin siipi ulottuen vain koukun mutkaan asti heittoperhoissa. Siipeä kannattaa vielä sidontalangalla pakottaa enempi pystyyn, koska näillä rämemajavasiivillä on taipumus sotkeutua koukunmutkaan turhankin herkästi. Mikään ei ota päähän niin aljon, kun olet kalastanut laskun loppuun ja huomaat, että siipi on sykkyrällä koukunmutkassa.

Joo tuo on kyllä totta tyhjänpyytäjä ja kiitos tästä vinkistä ensi perhoon sitten.

No sen verran työnnän pottunokkaani tähän soppaan,että eläpä tee aina kolmihaaraan.Tuplakoukku alasilmäisenä antaa oivan uinnin ja tarjoaa mahdollisuuden sitoa pitemmälläkin siivellä.Sellainen nimittäin on ollut joskus kalastavampi kuin perusmalli normimitoilla.Mutta...erittäin harva ja lyhytsiipinen versio on ollut meidän porukalla kuitenkin antoisin.Pyrstöön laitan aina-ihan aina- melat häkilän ruodosta ja joskus jostain kimaltestakin.Eihän se iman meloja osaa uida kalojen luo...kokeile myös esim. fl.oranssilla ja fl.vihreällä perällä ja vastaavilla meloilla..vaan ottaapi se lohi varmaan tähänkin!

Joo kiitos tosi hyvistä vinkeistä ja eihän tässä auta muu kuin ruveta sitomaan.Mukava myös kuulla hiukan kokeneemmilta vinkkejä jotka asiasta oikeasti tietävät,kiitos.

Kiitosta vinkeistä
Onko kukaan kokeillut ihan perus yksihaara lohikoukkuun? Onko toiminut?

En tiedä yksihaaraisesta mutta tänään kokeilin alasilmälliseen kaksihaaraiseen ja hyviä tuli.Voisihan se periaatteessa muunneltuna toimiakkin.

Etsipä Perhokalastuslehti viimevuoden keväältä, jossa kerrotaan Jari Lifländeristä. Tuossa artikkelissa oli yksinkertaisen toimivan näköinen Sarvijaakkosidos ilman melahärpäkkeitä. Muutenkin tuo artikkeli pisti ajattelemaan lohenkalastusta uudelleen, sillä lohella on loppujen lopuksi vain herneen kokoiset aivot.

Osaatko sanoo yhtää että mikä numero ois kyseessä?