Zumari

Hienosti kehitelty. Tuon rungonkin vois mahdolliseti jostain materiaalista joka kelluttaisi... kokeiles tehdä vielä laskuvarjohäkilä tuohon rungon alapuolelle, jotta koko perho kelluu nätisti pinnalla. Nythän tuo varmaan kelluu pyrstön ja siipien varassa. Varmaan toimii näinkin...

Onko varma että nuo siivet kelluttaa? On niin huokosen näköset. Joskus itse kokeilin jotakin pakkaus foamia perhoissa ja perho kellui noin 20 sek kunnes upposi. Kannattaa testata vaikka lavuaarissa ennen kuin menee jokivarteen ja saa todeta että on tehnyt puoli rasiaa uppoperhoja. Ottavan näköinenhän tuo muuten on. H.hetkeä odotellessa.

No rasvaa rungon, niin kelluttaa takuulla. Itselläni on jotain kelluttavaa kyllästettä, jolla on hyvä juuri esim jänisdupingista tehdyt rungot käsitellä, niin kyllä kelluu

Joo laskuvarjohäkilää vois kokeilla. Pitää vaan ensin opiskella se jostain, kun en ole kertaakaan vielä tehnyt. Kävin testaamassa perhoja ja niinhän siinä kävi, että kellutus oli hetkellistä ja sitten vaihtu uppoperhoksi Eli tähän versioon rasvaa, mutta jos tekee laskuvarjolla ja kelluttavalla runkomateriaalilla, niin luulisi pysyvän pinnalla ilman rasvoja.

http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=15549 tuossapa laskuvarjohäkilän teko melko hyvin näkyy.

Joo just tuota klinkki ohjetta oon katsonutkin, ja sen perusteella meinaan ekan klinkin tehdä (tänään tuli mistpoolista polypropyleeniä) Samalla oppii sitten tuon laskuvarjohäkilän.

Siipinä kannattaa kokeilla ihan ohutta pakastepussia. Siten, että venytät tuota pussia siten, että siitä tulee niin ohutta kuin repeämättä mahdollista ja tästä leikkaa ohuita soiroja 2-4kpl siiviksi. Tuo muovi on tuollaisena niin ohutta, että pienessäkin tuulenviteessä elää, kuten juuri kuoriutuneella siipiään kuivattelevalla korrilla

Hujanen kertoo vanhan liiton miehenä saman mitä aioin ehdottaa:Autti sen pussisiiven taisi tuoda julkisuuteen 90-luvun alussa ja kieltämättä on mainio ja halpa materiaali.Sen olen myös ollut huomaavinani,että sellaisen siiven on pöristävä melkoisesti etu-ja takaheiton aikana niin silloin se on oikein tehty...Ainakin sellaisilla olen saanut kaloja,jos ääni jää puuttumaan,niin usko perhoon hiipuu.Liekö oikeasti merkitystä,mutta uskollaan kai tässäkin hommassa tulee autuaaksi.Cdc on kuitenkin nykyään melkein kaikissa korriperhoissani siipenä,pitäisi vain kehtautua virralle vaikka talvinen perhostelu ei enää oikein nappaa.Erikoinen on siipi tässä perhossa.Jos kelluu,niin käynee muunkin öttiäisen jäljitelmänä myöhemmin kesällä.Laskuvarjohäkilän tekeminen on melko helppo operaatio ja sitä kannattaa käyttää muissakin pintureissa kun haluat aivan pintakalvossa uivan hahmon.Laskuvarjohäkiläinen myös laskeutuu nätisti oikeinpäin-tai ainakin pitäisi niin tehdä.Kohta alkaa korrikalastus,ilmoittele miten onnisti tällä mallilla.Kireitä!

Moro.
Laitoin kuvan yhdestä omasta sumari-virityksestä, jossa on käytetty herra hujasen mainitsemaa pakastepussisiipeä.(runko: cdc höyhen, siipi: venytettyä pakasteussia, häkilä: rungon alapuolelle sen kiinityskohtaan...) Toivottavasti tosta kuvasta saa selvää...

---

	oma sumari-viritys...
p3170111.jpg (50.4 KT)

Hyviä vinkkejä satelee joka suunnalta Aion kyllä seuraavissa siivellisissä kokeilla tuota pussisiipeä! Luonto-enolle sen verran, että voi olla minun kertomiset vähän vähissä, kun en tiedä milloin ensimmäisen kerran koskelle uskaltaudun Ja jos joskus jonnekkin päätän lähteä ( tod. näk. kerma tai karvio ), niin toimivakin perho voi olla vasta-alkajan siiman päässä jotain aivan muuta kuin toimiva Roki kuvasta saa ihan hyvin selvää ja nätti on sumari.

Tuo Karvion niska-alue voi hyvinkin antaa sumarikaloja kun sattuu paikalle oikeeseen aikaan. Kermalla taas vihovuonteen puoli on mahdollisti parempi sumaritouhuun... Kuun vaihteessa vaan kattomaan näkyykö pintovia kaloja.

Joo no en ehkä kerkee harjottelemaan tarpeeks heittämistä sumarikautta varten, eli eka reissu tulee varmaan vasta kesän kaloille Toinen puute vielä tällä hetkellä on kahluuvehkeet ja tilin saldo sanoo, että niitä ei hommata ennen kesää.

Karviolla ei kahluuvermeitä välttämättä edes tarvitse ja omista kokemuksista voin sanoo että on kivempaa harjotella heittämistä kalapaikoilla. (voi vaikka "vahingossa" saada välillä jotain) Eikun vaan rohkeesti jokivarteen...

Ja sitten kun sattuu nappaamaan, niin menee ihan sekasin eikä tiedä yhtään mitä pitäis tehdä Pitää nyt yrittää saada tuosta heitosta ja siiman räpläämisestä rutiinitoimenpide, niin sitten uskaltaa lähtee jossain käymään. Voi tietysti olla, että uskaltaudun jo kuun vaihteessa jossain pyörähtämään.

Ei niillä kahlausvarustuksilla ole mikään kiire.Kevätkylmissä ja alkukesän tulvaisissa vesissä kahlaaminen on usein tarpeetonta ja vaarallistakin.Kalat saattavat olla korkealla vedellä aivan rannan tuntumassa joten kumpparit usein riittävät suojaamaan jalkoja kastumiselta heinikossa.Opettele ihan ensin käsittelemään välineitäsi.Jos näet jonkun kahlaavan kalastajan,niin saatat oppia hänen toimistaan enemmän kuin menemällä samaan paikkaa kylmiltään.Jos tunnet,että tarvitset jelppiä heitossa tai missä vain,niin rohkeasti kysymään muilta.Ymmärrän kyllä,että on kaahee polte päästä kalastamaan oikeilla perhovälineillä,mutta ei pidä ollenkaan ujostella sitä että ei tiedä jotain asiaa.Meistä jokainen on ollut joskus tämänkin kalastusmuodon alkutaipaleella.Itse olen saanut ja tulen saamaan paljon oppia myös huomattavasti nuoremmilta perhomiehiltä joten valmiiksi ei tarvitse pelätä tulevansa koskaan.Sitten kun hankit kahluuvarusteet,niin muista olla varovainen.Kalojen takia ei kannata ottaa riskejä ja kannattaa opetella pieniä joen osia ja miettiä silloinkin onko kahlaaminen oikeasti tarpeellista,eli kahlaa vain "pakon" edessä,sillä kahlaamalla on monet kalat säikytelty ottihaluttomiksi ja karkuun.Siinä menee helposti oma ja toisten kalastus pilalle.Netistä löytyy hyviä opastuspätkiä heittämisen opetteluun,linkkejä on varmaan perhokalastajat.net sivuillakin.Parempi vielä jos tunnet kokeneempia heittäjiä,niin joudutat oppimista silloin tosi paljon.Alkaa olla lämpimiä päiviä,joten annahan siiman suortua vaikka Pirtinvirtaan.On mukava tunne kun huomaa alkavansa hallita siimaa ja eiköhän se alkukesästä jo viuhahtele kuin vanhalla tekijällä!

Muutamia kertoja olen käynyt tahkoomassa parikin tuntia ja välillä tuntuu, että tämähän onnistuu. Sitten taas kun on tarpeeks heittäny ja käsi alkaa väsymään, niin ajotus menee ihan v*****s ja heitot alkaa lässähtämään Kaikista vaikeimmaksi olen todennut siiman "liikuttelun" toisella kädellä heitossa ja perhon uittamisessa. Olisiko luonto-enolla hyvää linkkiä kyseisiin videoihin? Tässä olisi vielä muutama kuva harjoittelupaikastani Kuvissa matalempi pikku virta ja vähän syvempi "koski" (puhelimella otettu)

---

120320092084-001.jpg (203.2 KT)

120320092087-001.jpg (214.2 KT)

http://www.caddisexpert.com/Koulutussivut.swf

Tuolta voi ainakin kattella hieman vinkkejä heittoon! Ei ole videota mutta animoidut kuvat kyläkin...

Kyllähän siellä klipitkin oli noista heitoista Aika lähelle se oma heittotyyli on tuota ollut, mutta pientä korjattavaa näköjään on. Mulla ollut tuo käden liikerata paljon laajempi kuin noissa videoissa

käsi tekee alussa aivaqn liian isoa kaarta .
ja kiinitä huomiota siihen. että vavan kärki pysyy koko heiton ylhäällä, eikä hae vauhtia takana alhaalta, kuten virppatouhuissa.
Mutta aloittelijan suurin virhe (niin silloin joskus itselläkin) on se, että yritetään heittää hirmumittoja. Niin sanottu kalastava heitto on se 10-15 metriä, joka riittää varsin hyvin ja usein paljon lyhempikin. Pidemmällä siimalla perhokontrolli kärsii kuitenkin etenkin kun aloittelija ei osaa korjata siimaa oikein ym. Tällöin kalan tartuttaminenkin on jo tuurinkauppaa...

Niinhän se taitaa olla. Äsken olin reilun kolme tuntia heittämässä ja hyvin meni. Rullaus oli mielestäni tosi helppo, kun pääs ihan veden rajasta heittämään. Heitot tuntuu hyviltä ja on hyvän mittasia, kun pitää silmällä ton siiman loading zonee. Yllätyksenä huomasin, että sumareita vipelti joitakin kymmeniä hangessa. Harmi vaan, kun tuolla "koskella" näkee niin harvoin kaloja