WMM

Tuossa muddlerissa on ovela koukku. Sehän on niitä "Barbaari" koukkuja ja kyllä ainakin pitäisi vähintään pohjaan tarttua. No, mutta läpällähän minä. Jos se kauan tavoiteltu Suuri luonnon taimenen haluaa niin kullä tarttuu jos ei muuta. Mutta Perhoon laittaisin itse enemmän matskua tuohon kurkkuun, jotta se näkyisi, mutta ei juuri muuta sanomista. Siisti pää.


KIREITÄ!

Ompa erityisen hieno white marabou muddleri. Osaan kuvitella jo taimenen suupieleen.

Onko kokemusta tuosta koukusta käytännössä. Miten tarttuu ja pysyykö?

Todellakin Barbaari koukku Näillä perhoilla ei pieniä kiusata, vaan ovat varattu juurikin niitä isompia kaloja varten. Kurkussa tykkään käyttää aika hillitysti punaista. En sitten tiedä onko hyvä vai huono asia. Ehkä sinne muutama karva lisää sopis.

edit. Enemmän mua häiritsee tuo rungon myöhänen alotus

nomad omat kokemukset on tuosta koukusta spinfluga hommissa. Lähinnä kuhaperhoja olen noihin sitonut, tosin muutaman koon isompiin. Tartuttaa ja pitää kalat pirun hyvin. Muutama kirjokin on kuhastuksen sivutuotteena tullut ja ei pelkoa että olisivat irti päässeet.

Ps. Kuhien osalta otos viime kesältä tällä koukulla n. 100kpl. Yhtään tarttunutta ei pudonnut, eli ihan hyvät prosentit. Tosin kuha vähän huono vertailukohde pysyvyyden suhteen, kun niillä ei ole tapana kauheasti vastaan venkoilla. Tartutus on kuhahommassa mielestäni aika tärkeää ja siinä pärjännyt loistavasti.

Saako tiedustella, missä päin kuhia ongit? Itellä ensikesänä olis tarkoitus kokeilla kuhien lirkintää tositarkoituksella virta vesistä perhovavalla, ihan kirren röytämisen sivu tuotteena. Perho vinkeistä olisin myös kiitollinen.

Lirkin kuhaa täällä kotipaikkakunnalla Varkaudessa. Paikkana pirtinvirta ja rannalta käsin kalastelen, mutta joskus myös alempana veneestä jiggaamalla. Tuo virta on vähän "huono" kalastettava perhovehkeillä, koska se on leveä ja syvä. Takaheittotilaa ei ole ja rannat on aika syvät. Toki laitureita on, mutta niiltä heittäminen melko vaikeaa. Jollain kakskätisellä vois olla ihan mukava kuhaakin siitä onkia, mutta pitäis mennä ihan pohjia myöten ja sieltä löytyy semmosta roinaa, mikä voi viedä kalliit siimat

Perhoina olen käyttänyt isoja 15-18cm tiseleitä ja maraboudeceivereitä. Parhaat värit esim. tinseleissä on ollut punakulta (alkuilta), tumma violetti, kupari, ajoittain hopea, tumma vihreä ja punainen. Yleensä punainen pää on tuottanut hyvin tulosta. Yksi ehkä eniten kaloja antanut malli on punapäinen ja muuten punertavan kuparinen. Eli ei punainen eikä kupari, vaan siltä väliltä. En muista värin nimeä. Fluoriväritkin ovat välillä jotain antaneet, mutta aika vähän niitä käytän. Hyvin usein omat tinselit on melko tummia.

Ps. Luonto-eno osais varmaankin kertoo sulle tuosta kuhan pyynnistä perhovälineillä. Kuten myös perhoista. Enoa ei vaan ole vähään aikaan näkynyt, mutta ehkäpä se taas jossain välissä ilmestyy paikalle.

Aika pahasti hävettää kysyä, mutta miten näillä muddler -tyylisillä perhoilla on tarkoitus kalastaa? Tapahtuuko uittaminen boobyjen tapaan upposiimalla, koska kaikki itsesitomat ja myös muutamat ostamani Muddlerit kelluvat kuin korkki, ja olen ymmärtänyt että uppoperhoista on kyse.

Eiköhän niitä voi uittaa lähes tyylillä kuin tyylillä. En kuitenkaan lähtisi uittamaan kuin Boobya (viisaammat korjatkaa)? Varmaan yleisin/hyvin suosittu tapa on uittaa aivan pinnan tuntumassa niin, että perho jättää kevyttä vanaa veden pintaan.

Toisaalta kun sidotaan simppuja muddlerpäällä, niin niitähän kuuluisi uittaa siellä pohjassa? Sillon pitää painottaa perho hyvin ja lisätä lyijyä perukkeeseen. Näin minä asiat näkisin, mutta viisaammat tosiaan korjatkaa jos kerron vääriä totuuksia

Ps. Ei kysyvä tieltä eksy.

Itse en ikinä painota muddlereita. Mun mielestä muddlerpään suurin etu on sen antava uinti liike, paino koukulla ei omien kokemusten mukaan edesauta uintia. Jos haluaa uittaa perhoa syvällä, joko nopeasti uppoava peruke tai ryyniä sopivassa määrin.

Pään muodolla voi sitten säädellä perhon uintia ja hiukan uinti syvyyttäkin. Kiilamainen pää sukeltaa paremmin ja leveässä pyöreässä on vaappumaisempi hakeva uinti. Noissa mutikoissa on se hyvä puoli, että päätä voi modailla mielensä mukaan vaikka joki varressa jos uinti ei miellytä. Jos tuntuu, että perhot menee liian pinnassa sun kannatta kokeilla napsia ne kiilamaisemmaksi ja kapeammaksi. Toinen jippo mitä kannattaa kokeilla on kastella koko perho läpikotaisin ennen kalastuksen aloitusta, reilusti vaan veteen ja sormien välissä pyörittelet koko paketin.

Ensin noilla tulee yleensä kalastettua pintakalvon alla vanaa vetäen kaikki hotspotit. Kannattaa muistaa, että taimenelle ei joskus pysty perhoa liian nopeasti uittamaan, jos se sen todella haluaa hakea. Joskus tuntuu passiiviselle kaloille olevan erityisen tehokasta tempoa perhoa pintakalvoa pitkin reilusti vettä pärskien. Viimeseksi sitten ne karummat eväät kehiin, eli uppoperukkeet ja lyijy.

Minkä kokoisena olet käyttänyt tuota koukkua striimereissä ? Komia on muddleri, ei synny omasta penkistä noin laatua..--> ei muuta kun treenaamaan, tuntuu vaan olevan kovan työn takana että saisi tuosta peurankarvasta jotain aikaiseksi.

Nää on ekoja taimenperhoja tuohon koukkuun ja koko taitaa olla #6. Pituutta koukulla noin 3.4cm.

Päähän löyty itellä apu kastelemisesta. Hanakuumassa vedessä lilluttelee päätä 10-20 sekuntia, niin alkaa peurankarva tottelemaan saksia. Myös sidontavaiheessa on tärkeä painaa niput tiiviisti toisiinsa kiinni. Ite käytän siinä aika paljon voimaa ja nitkuttelen niput tiiviiksi.