Tuollaisen villen villapaita muunnoksen sidoin. Värithän ovat tietenkin omasta villapaidasta. Ajattelin että toimisiko tuo ehkä sateella vai...?
HUOM!! Soutuperhoksi tehty, siksi siipi on pitkä.
Tiiä mikä siinä on mutta nämä suomalaiset lohiperhot on niin 'lokattuja', siipeä ei juuri nimeksikään..
Morjesta! noonih! Perho on oikein nätti. Mua alko vaan mietittytämään ku sanoit että soutuun ja oothan tuota näköjään laittana tuota bucktailia tohon perhoon. Ite ajattelen niiku että vähän elävämpää matskua jos soutuun meinasit ja jos on semmonen kevyt virta kuin tenon suvannoilla. Mutta vähemmän kamaa siipeen, nii välttää varmasti ihan hyvin. Ihan sillä vaan sanoin ku toi bucktail on aika jäykkää nii se tahtoo mennä semmoseks kimpuks jos on paljo kamaa.. Mutta tässä mun oma pikkukomentti Hienoo sidontaa!
vähemmän kamaa siipeen? voiko tuota vähemmän ennään olla? minun mielestä paljo enemmän kamaa siipeen! kettua ja tempeldogia paljon että siellä ui muutaki ko runko..kumma että Norjan puolella toimiii isot ja tuuheat perhot, ja Suomessa ei..
Vaikka en lohiperhoja sidokaan, niin uskallan silti sanoa, että tuossa on just passeli määrä tupsua siivessä.
Jep, ei orava/bucktail toimi paksuina nippuina, minä käytän lähes yksinomaan kettua ja tempeldogia, ovat paljon elävämpiä vedessä, ja saan aikaseksi pisaranmuotosen siiven, joka silti päästää valoa läpi. Suurin piirtein kaikki veden elävät on pisaranmuotosia, sen takia painotan sitä. Minä oon Mikael Frödinin oppien kannalla.
Kylläpä joskus tuli lohta vaikka käytännössä oli vain repaleinen runko jäljellä....niin soutaen kuin heittäen.Omat perhoni ovat useimmiten suorastaan kaljuja tuohon kuvan peliin nähden ja eräs kovan luokan lohestaja opasti sille tielle kauan sitten.Oli tarkkaa touhua kun siiveksi laitettiin esim.6 karvaa oranssia ja 8 karvaa keltaista vasikkaa...Kolmihaaraan suosittelisin lyhyempää siipeä vaan jos toimii noin niin olkoon niin...Siiven paksuudella on paljonkin merkitystä perhon uintiin ja hahmoon.Harvasiipinen pelittää mielestäni soutaessa varsin hyvin esim.niillä alueilla joissa soutelin ennen eli Pässiniva-Kortsam juhannuksen ja heinäkuun alun aikoina.oma näkemykseni ottavasta lohiperhosta kallistuu aina niukkassidoksiin joissa siipi on tehty huolellisesti ja harjattu vielä kunnolla.Olkoonkin,että uskon rungon olevan kalastavuuden kannalta ratkaisevampi.Parempi kuitenkin jos joku enemmmän lohia saanut kertoisi näkemyksiään vaikka uskon että tämän ikäsen ukon päätä on vaikea vielä kääntää.mahdollista se tietystikin on vaan vaekeeta...on nimittäin niin,että aina kun alkaa jurputtaa jotain mieltä olevansa lohiperhoista niin kohtapa saa huomata jonkun tekevän kaiken toisin menestyksellä.No..silti on asioita joilla pitkässä juoksussa saa enemmän tulosta ja poikkeusosumatkin kuuluvat lajin luonteeseen...
Jep, minä en pidä itteäni kovin kokeneena lohimiehenä, mutta se kokemus mikä mulla oli että alotin Suomi-tyylisillä perhoilla täällä Målselvalla ilman suurempaa menestystä, siirtyminen putkiperhoihin ja Turbo-coneihin muutti tilastot. Ruotsin ja Norjan tunnetuimmat lohimiehet näkyvät nykyään vannovan putkiin ja salar-tyylin perhoihin, ja kun Norjassa kalastan niin uskon ettei pahasti pummaa ko käyttää samantyylisiä perhoja kuin he, mutta, molemman tyylisillä perhoilla nousee lohta. Yks varma etu pienisiipisissä perhoissa on että ne on ainaki halvempia sitoa, mikä on käyny mun mielessä ko oon pohtinu asiaa, että oisko alunperin materiaalien hinnan ja saatavuuden kans ollu jotain osuutta asiaan?
Ja oravasta ja bucktailistahan ei saa pisaranmuotosta siipeä vaikka mitä tekis, niin materiaalin valinta päättää jo aika pitkälle minkälaisen siiven voi tehdä, sen takia varmaan ovat laskeneet karvoja niin tarkkaan ko useampi karva ois tappanu liikkeen siivestä.
Joo,eihän noita kettu/templedog siipisiä oikeen voi verrata näihin nutria/bucktail/orava siipisiin.
Omissa kettusiipisissä ihan saman muotoinen siipi kun sulla,rakennan sen 4 nipusta,mutta jostain syystä ei ole luottoa ollut mulla näillä suomen puolen joilla/teno,utsjoki,inarijoki,sarssi.
Esim toi mun Rusty rattikaan ei tule tolla siivellä saamaan ainakaan suomessa peliaikaa.
Itse en näistä lohiperhoista oikeen hirveesti vielä ymmärrä mutta opetellaan kokoajan Ja olisin halunnut tuohon siipeen mielummin harmaata oravaa kuin bucktailia mutta sellaista ei ollut. Tuosta siivestä en oikeen tiedä mitään, mutta tarkoitus oli pitää se kohtuu harvana ja silti tuli ehkä hitusen liikaa tavaraa. Voiko joku vielä kertoa onko tällaisella värillä mitään käyttöä kalastuksessa.
Kiitos kommenteista!
Tommie, ja siinähän se vitsi yleensä piilee, uskonasia. Ei ne kalat perhoja pakista hae, siihen ne vieläki ottaa mikä on siimanjatkona, jos ottavat.. Saahan nuo hyviä tuloksia esim. Gaulalla käyttäen suuria nymfejä kauden edetessä ja veden lämmetessä. Levander, värit on mun mielestä houkuttelevat kyllä, runko muistuttaa Kihlangin Kirkkaan runkoa. PS. ei mulla mitään henk.koht. jäykkiä, ohkasia siipiä vastaan, mukava saada keskustelua ja mielipiteitä.
Onhan se mukava keskustella näistä perhoista ja jopa väitellä minkä verran niiden siivissä pitäisi olla karvoja tai höyheniä niin tulipahan mieleeni nyt jo edesmenneen ja kovasti kunniottamani perhomestari Syrjäsen Laurin toteamus kun oli saanut tehtäväkseen lohiperhon sitomisen seuraavien saatesanojen kera. Siivessä ei saa olla kuutta oravankarvaa enempää. Oli mennyt kuitenkin seitsemän siitä huolimatta oli saanut sillä perholla lohen. Joten eiköhän se kala tee sitten sen lopullisen päätöksen ottaako vai ei kuten greenhiglanderkin7 totesi
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?