Magog Smelt

Kommenttikjmakela - 18.09.2010

Sidottu Danica'n sivuilta bongatun reseptin mukaan, perho lienee kehitelty usa/kanada suunnalla, en tunne tarkkaa historiaa, pääasia että kelpaa myös kotimaisille taimenille. Kuvan laatu on mitä on, siitä pahoittelut (on se niin vaikeeta).

Kommentit

Kommenttijpk - 21.09.2010

Hieno Rangley-perho,ei siinä mitään!! Tätä sulattelee mielellään ja varmasti kelpaa tanellekin. Ihan nättiä sidontaa,muut jotka ovat enemmän Rangleyhin ja Stevenseihin erikoistuneita voivat sanoa painavampaa sanaa....


Kommenttihauen koukkaaja - 21.09.2010 (Muokattu 21.9, 18:40)

Namnam! Ihan niiden eilisten muikkujen näköinen jotka söin :) Kyllä kelpaa sekä taimenille että taimenen kalastajille yleisenä pikkukalajäljitelmänä. Ja hyvän kuvan olet ottanut.


Kommenttikjmakela - 21.09.2010 (Muokattu 21.9, 21:27)

Kiitokset palautteesta ja toki lisääkin saa tulla.
Tämän tyyliset streamerit, karva tai häkiläsiipisinä miellyttää omaa silmää ja näitä tulee rasiaan sidottua ja todistetusti nämä miellyttää myös vetisenvaltakunnan makutuomareita. Menneen kesän "antoisin" klassistyylin perho omalla kohdalla taisi olla Black Ghost.


KommenttiKorkki88 - 21.09.2010

Ehkä pää on kasvanut hiukka suureks? Mut hyvin lakattu on kyllä. Poskimateriaalikshan vois kans ehkä kokeilla kattoa parempi laatusta kamaa ja jos kalastusperhoks oot tän sitonu, nii itte varmaan oisin tehny vähän tuuheemmaan siiven.
Kyl tää ala-aste arvostelu tyylil hyvän saa arvosanaksi. Vois itekin kokeilla väsätä samanmoisen :)


Kommenttiknockabout - 22.09.2010

Magog Smelt ei nyt kylläkään ole Rangeley-perho - eikä tällä ole mitään tekemistä Stevensin kanssa.

Magog Smelt sidottiin alun perin Memphremagogjärven järvilohen kalastukseen kuorejäljitelmäksi. Sittemin perhoa on käytetty menestyksellä mm. (meri)lohen jokikalastuksessa, myös Suomessa.

Mallista on lukuisia versioita. Useimmissa on kuitenkin pyrstönä morsiosorsaa tai tavia.


Kommenttijpk - 22.09.2010 (Muokattu 22.9, 13:57)

Aika jyrkästi sanottu ettei MITÄÄN tekemistä Rangeley/Stevens perhojen kanssa...Katsopas vaikka perhokalastajat.net:in vintage perhot osiota niin sielläkin tämä löytyy. Jos se sidoitaan C.Stevens tyyliseen 10x koukkuun niin onhan sillä "jotain" tekemistä asian kanssa. Ja tyyliltään/eri osiltaan tämä on kuin yksi yhteen C.Stevensin perhojen kanssa,vaikkei hän tätä luonutkaan. Sopii taatusti Stevensien kanssa samaan rasiaan olematta liian poikkeava... ;)
Mutta oikeassa kyllä muuten olet.. :)


Kommenttikjmakela - 22.09.2010 (Muokattu 22.9, 19:37)

Noh, ompa tämä perho minkä tyylin edustaja tahansa, joka tapauksessa itse kuitenkin pidän näistä ja mielelläni sidon ja myös kalastan tämän "tyylin" perhoilla. Vaikkakin edelleen hieman vieroksun pitkävartisia koukkuja, kuvan perhossa 7X. Perhosta on todellakin useita versioita, jokaiselle löytynee omaa silmää miellyttävä, joko pyrstöllä tai ilman.

Korkki88:lle, sidon vain ja ainoastaan kalastusperhoja, mutta jos sitomani perho jollekin isomukselle kelpaa niin sitten ottiperhosta tulee tauluperho.;)


KommenttiLeva - 23.09.2010

Miten niin jyrkästi sanottu. Tottahan se on, ettei Smeltistä rangley perhoa saa. Ja Stevens täti sitoi eri metodeilla perhojaan. Eikö totta? Mielestäni on hassua, että kaikki mikä vähäänkään klassista muistuttaa laitetaan Stevenssin nimen alle...


Kommenttijpk - 23.09.2010

No en ala tästä asiasta väittelemään,niin se sitten on. Klassikkoperho on ainakin. Ja tarkoitinkin että jos joku tämäntyylisistä perhoista enemmän tietää saa kommentoida,mun mielestä perho on kuitenkin kaunis.My bad! ;)


Kommenttiknockabout - 28.09.2010

Jyrkästi mikä jyrkästi... Tässä maassa on perhonsitojilla ja -kalastajilla tullut tavaksi olla ottamatta selvää yhtään mistään mitä ei pikagoogletuksella saa (eikä aina sitäkään viitsitä tehdä.)

Tuloksena on sitten se, että opitaan jostain yksi nimi tai termi, jota sitten toistellaan joka paikassa.

Carrie Gertrude Stevens ja muut Rangeley-tyylin edustajat olivat yksi (ja ehkä turhankin paljon palstatilaa saanut) sivujuonne streamerien historiassa.

Jaa, että ihan pk.netin vintage-perhot -osioa pitäisi tutkia. Voisin puolestaan suositella sinulle vaikkapa alkuperämaan kirjallisuutta näiden perhojen syntyajoilta...

Niin, ja mielestäni esimerkiksi Norellin Ekin Rainbow ei muutu Rangeley-perhoksi, vaikka se sidottaisiin erään koukkuvalmistajan tekemään yhtä Stevensin suosimaa koukkumallia muistuttavaan ylipitkään kopioon.




Kommenttijpk - 28.09.2010

On se hyvä että asiantuntijoita on virheitämme korjaamassa. Mulle on loppujen lopuksi sitten ihan se ja sama minkä tyypin perho on kunhan on silmään sopiva ja kalaa tulee!! Kala ei kysy onko Rangeley vai joku muu...PAHOITTELEN edelleen virheellistä lausuntoani!!!!


Kommenttiknockabout - 28.09.2010

Pahoittelen puolestani viestini aiheuttamaa närkästystä.

En tainnut kuitenkaan missään kohtaa väittää olevani asiantuntija ja kaikki omat joskus kirjoihinkin asti päätyneet virheeni eivät varmaan edes tähän viestikenttään mahtuisi.

Perustelin kuitenkin mielestäni esittämäni oikaisun syyt riittävän hyvin.

Klassiset perhomallit ovat kiehtova alue. Useimmat niistä ovat ansainneet asemansa ottavuutensa ansiosta. On tietenkin jokaisen oma asia kiinnostaako jonkin perhon tausta vai vain sen todettu tai mahdollinen kalastavuus.

Tämä malli on kuulunut suosikkeihini jo kauan, tosin vielä enemmän olen pitänyt Magogin muunnoksenakin pidetystä Governor Aikenista, joka on streamerrasiani vakiokalustoa.


Kommenttijpk - 28.09.2010

Annetaan olla...olin väärässä kun menin sekoittamaan tämän Rangeley perhoihin. Ja tiedän,että olet asiantuntija perhonsidonnan(kin) saralla ja on oikeinkin että korjataan virheellisiä käsityksiä. Ainahan se kannattaisi asia varmistaa ennenkuin puhuu,jos ei todella tietoa ole.

Ja siinä olen samaa mieltä,että C.Stevensin perhot ovat ehkä liikaakin saaneet huomiota palstoilla. Hyviä kalastamaan ne toki voivat olla,mutta kalastus käyttöön itse sitoisin ne lyhempivartisiin koukkuihin.

Hyvä vaan kun asiat oikaistaan,se miten sitten asian sanoo voi ollakin jo hankalampaa... Mutta joo,tämä on hieno perho ja taatusti kalastaakin hyvin. Kiitän ja kumarran! ;)


Kommenttiknockabout - 29.09.2010

Sanotaan, että olen pitkän aikaa aiheeseen perehtyneenä ehkä asiantuntija sidonnan teoriapuolella. Käytäntö onkin sitten toinen juttu...

Useimmat tänne aktiivisesti perhoja lisäävät ovat sitojina paljon, paljon huolellisempia ja taitavampia, kuten esimerkiksi sinä. :)

"Hyviä kalastamaan ne toki voivat olla,mutta kalastus käyttöön itse sitoisin ne lyhempivartisiin koukkuihin."

Hyvä huomio. Itse asiassa Stevens sitoi perhojaan hyvin paljon myös lyhyempiin koukkuihin (4X- ja 6X-pitkiin), varsinkin heitettäviksi tarkoitettuja. "Ylipitkiä" käytettiin käsittääkseni ennen kaikkea "soutuperhoina" (kuten nykyään tandem-sidoksia) tai venekalastuksessa Rangeleyn Upper Damin padon alavirrassa.

Ääripitkävartisten rautojen yhdistäminen Stevensiin johtunee lähinnä siitä, että Partridge on tehtaillut Stevens-koukkuna vain sitä 10X-pitkää versiota. Olisipa todella hienoa, jos tuosta raudasta olisi saatavilla myös 8X- ja 6X-versiot!

Jos Stevens kiinnostaa, etkä ole kirjaan vielä tutustunut, niin voin vilpittömästi suositella Graydon R. Hilyardin opusta: "Carrie Stevens Maker of Rangeley Favorite Trout & Salmon Flies".

Yksi Stevensin normaalimman mittaisista suosikkikoukuista oli englantilaisen Allcockin malli 1810 T.D.E. joita oheisessa kuvassa malliksi paria eri mittaa ja lankavahvuutta.

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?