Elokuun Iso (muunnos) (Kehitysperho)

No nyt minun täytyy sanoa, että olen ulkona kuin lintulauta; siis näistä luokitteluperusteista. Että tämä on kehitysrasiassa, ei voine olla muuta syytä kuin, että sitoja sitä on itse toivonut.
Tämähän on suorastaan mestariteos. Jos jotakin makuasioita pitäisi nostaa esille, niin voisivat kai siivet olla hieman ylempänä ja etuosasta enemmän kasassa, mutta näinhän nuo pehmeät peitinhöyhenet tuppaavat yleensäkin asettumaan.
Minusta MAZA on tässä taas noussut tasolleen; aiempi Nelson`s Caddis mielestäni olisi paremminkin kuulunut Kehitysrasiaan, se kun sitojalta oli ehkä poikkeuksellinen "maanantaikappale".

Olet kyllä oikeassa että noiden peitinhöyhenten saaminen kunnolla asettumaan ei ole mitään helppoa hommaa. Jos niiden kanssa oikein "tappelee", niin kyllä ne saa jäämään ehkä hieman ylemmäksi, mutta usein kalastuksessa eivät sitten kestä vaan tipahtavat hieman alemmas.
En kyllä omasta mielestä toivonut perhoa tänne kehitysrasiaan.
Kiitoksia zag kommentistasi, sillä nyt tuli taas energiaa sitoa uusia perhoja!

Hyvä käyttöperho, mutta perusteita kehitysrasian puolelle kyllä löytyy. oikeastaan se rasian puolelle pääsyn estävä virhe on selkeä ja näkyy etenkin tuosta sivukuvasta, eli lankaa on todella pitkällä matkalla tuossa päässä. Ei todellakaan ihan napakymppi, vaikkei nyt ihan katastrofi.
Kiinnitäppä huomiota tuohon päähän ja lanka ohuemmaksi. Korkeintaan 14/0 sheer tai vastaava ei yhtään paksumpi ja turhat kierrokset minimiin. Itse sidon suurimman osan pintureista 18/0 tai 17/0 langalla. Tuo tosin vaatii laadukkaan spigotin.

Meneepä kyllä nyt tarkaksi. Jos tässä perhossa pää vie sen kehitysrasiaan, niin rohkenisin kyllä olla sitä mieltä, että samalla perusteella mainittu Nelson ei missään tapauksessa kuulu rasian puolelle.

Kyllä minä tämän heittäsin rasian puolelle mukisematta.

Komia se mun mielestä on, mut ny pitää hiukan eksyä aiheesta ja kysyä hujaselta miten hitossa saa peurankarvat sidottua 18/0 tai 17/0 langalla? eikö se napsu poikki?

Pää on oikein hyvä. Tulee mieleen ajat jolloin näitä seitin ohuvia lankoja ei putiikin hyllyltä löytyny. Kaiken lisäksi esikuvallaan on ihan selkeä pää, jota ei mikään olematon spiderweb tai 14/0 sheeristä minimi kierroksilla pyöritetty liuru kuvaa. Pitäähän sitä kritiikkiä jakaa, mutta Kahlaaja Lintu Hujasellakaan ei nuo julkaistut perhot mitään taideteoksia näyttäs olevan, kehtaa verrata tähän perhoon ihan sujuvasti. Kalojahan niilläkin varmasti tulee hyvin silti, en epäile ollenkaan. Tämä perho on jokatapauksessa erinomainen hallitun karhea jälkinen pinturi josta paistaa funktionaalisuus ja hieno toteutus.

Muutenhan pinturi on kovin hianon näköinen mutta tuo pää on aika epäsiisti .

Mutta tottakai tässä on taas hyvä tilaisuus rasiaan vai kehitysrasiaan keskustelulle .

Lentokalastaja: Joo kilpasitoja en ole eikä sellaista minusta saa, mutta sidonnallisia virheitä voit toki noista minun perhoista etsiä. Epäilenpä, ettei niitä juuri löydy. 17/0 saa pintaperhopeuran ihan nätisti tehtyä, kun se on hieman ohuempaa kuin normi peurankarvapala. Tosin riski katkeamiseen on kuitenkin sen verran iso, että peurankarvat sidon 14/0 sheerillä, jonka riski katkeamiseen ainakin minulla on jo olematon.
Päätätä tässäkin perhossa vo toki olla, mutta se ei voi olla noin pitkä. Eli tuolla sidontalanka alkaa jo laskuvarjohäkilän keskikohdasta ja menee tuonne koulun silmään asti. Tuossa esimerkki. ei näy sataa kierrosta sidontalankaa, mutta pää on reilu.
http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=14635


http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=16414

Tuossa sitten tuo minun nymfi, jossa iso pää kuten nymfillä kuuluu olla on tehty nimen omaan siten, että niini on käännetty sidonnan jälkeen kaksinkerroin, jotta pään koko kasvaa ja tämän jälkeen pää viimeistelty. Tuossakaan pää ei kuitenkaan ole liian pitkä kuten tässä perhossa, vaan vain pään paksuutta kasvatettu ja lankakierrokset ei näy epäsiististi

Ja laitetaan nyt kun arvostelemaan olen alkanut, niin hieman mallia siitä, miten tuon pään kuuluisi olla. Eli sidontalanka ei saa olla perhon päässä pääosissa. Tällanen ihan hyväksi havaitu teippisiipinen perho (valoheijastuu tuosta teippisiivestä siten, että siipi näyttää valkoiselta)

---

	14# koukkuun sitastu suttura
teippisiipi.jpg (162.0 KT)

Jaa-a, tuntuupa nyt perhon pään merkitys nousseen kokoaan isompaan rooliin
En kyllä tuota ylläolevaakaan esimerkkiä mallikseni ostaisi. Löytyisiköhän totuus tuon pään koon ja asemoinnin suhteen jostakin threadin kahden imitaation välistä?
Kuten toisessa vesiperhoskeskustelussa Hota totesi: kannattaa katsoa miltä se aikuinen vesiperhonen näyttää.
http://www.troutnut.com/specimen/320

Pään merkitys siinä, että onko perho oikein sidottu on vain iso. Jos perhoon on sutattu iso sidontalankapätkä, kuten tässä ratkaisu on helppo -> ei missään nimessä oikein sidottu rasiaan kelpuutettava tuotos. Ja kyse ei ole tehdä tällaista superrealistista jäljitelmää, vaan perinteisten reseptien ja tiettyjen sidonnassa pätevien sääntöjen ja lainalaisuuksien mukainen oikeiaoppinen sidos. Alla oleva linkki vien goolen hakuun jolla pyrin etsimään vesiperhosista sidottuja jäljitlmiä. Päätä ei yhteenkään tehdä siten, että 1/5 koukun matkasta olisi pelkkää sidontalankaa.
ps: Hetkeksi unohdin miksi en ole tänne enää kommentoinut. No nyt sen muitan jälleen. Itse pyrin edes jollain tasolla pitämään mielessä perhonsidonnan klassiset mittasuhteet jne. Ne vaan ovat osa sidontaa halusipa nuorisoklaani sitä tai ei.
http://www.google.fi/search?hl=fi&sugexp=ppwl&cp=9&gs_id=0& xhr=t&q=caddisfly&qscrl=1&nord=1&rlz=1T4FTSA_fiFI355FI455&# 38;gs_sm=&gs_upl=&bav=on.2,or.r_gc.r_pw.,cf.osb&biw=1003&bi h=525&ion=1&wrapid=tljp132087469653800&um=1&ie=UTF-8&tb m=isch&source=og&sa=N&tab=wi#um=1&hl=fi&qscrl=1&nor d=1&rlz=1T4FTSA_fiFI355FI455&tbm=isch&sa=1&q=caddisfly+flyf ishing&oq=caddisfly+flyfishing&aq=f&aqi=&aql=&gs_sm=e&# 38;gs_upl=4241l8771l0l8905l11l11l0l8l8l0l269l770l2-3l3l0&bav=on.2,or.r_ gc.r_pw.,cf.osb&fp=3ff68eb8e7a1e415&biw=1366&bih=598


Edit: ja pää on sen takia isossa roolissa, että siinä tehdyt virheet näkyy heti. Ei tätä tarvitse tuosta sivukuvasta kuin vilkaista ja heti huomaa, mikä meni pieleen....

quote:
Edit: ja pää on sen takia isossa roolissa, että siinä tehdyt virheet näkyy heti. Ei tätä tarvitse tuosta sivukuvasta kuin vilkaista ja heti huomaa, mikä meni pieleen....

Näin on

ps. ja jos minuun viittasit tuolla nuorisoklaanilla, niin pidän sitä kohteliaisuutena: tuntui että kertaheitolla nuorruin ainakin puoli vuosisataa

En viitannut en, vaikka nämä kommentit "olen ulkona kuin lintulauta; siis näistä luokitteluperusteista. Että tämä on kehitysrasiassa, ei voine olla muuta syytä kuin, että sitoja sitä on itse toivonut" yleenäs ovat nuorilta sitojilta.
Minusta kun tässä perhossa ei ole mitään epäselvyyttä osoitteen suhteen. Muutenkin tämmöinen narina on turhaa. Keskitytään perhon kommentointiin, ei arvokasta vapaehtoistyötä tekevien luokittelijoiden arvosteluun.
ps: Tästä perhosta muuten jäi sen verran sanomatta, että siivet ovat tässä onnistunut erittäin kauniisti. Tosin itse en tällä tavoin tehtyjä siipiä enää ole oikein suosinut. Vettyessään lisäävät perhon painoa aikalailla.

Hyvä juhahujanen, en mielestäni ole narissut enkä arvostellut luokittelijoita, korkeintaan luokittelun horjuvuutta ja sitä, että ilmiselviä lapsuksia ei pystytä korjaamaan (Nelson`s Caddis rasiassa).

Mielestäni asialliseen ja fiksuun keskusteluun kuuluvat sekä perustellut argumentit että myös vasta-argumentointi. Voihan olla jopa niin, että keskustelukumppanillakin olisi asiaan näkökulmaa, vaikka se omastasi ehkä poikkeaisikin. Provosoituminen ja yksisilmäinen ehdottomuus eivät johtane mihinkään rakentavaan. Semminkään jos ja kun kuitenkaan ei mennä henkilöön ja asenteellisuuksiin, vaan pysytään asiassa. Puolin ja toisin, toivottavasti.

Uhkakuvanahan tässä meneillään olevassa debatissa perhon pään roolista merkittävänä luokittelukriteerinä, on se, että jos esittämilläsi näkemyksillä vesiperhosimitaatiot järjestään menevät Kehitysrasiaan ja sieltä siirtyvät aikanaan unholaan, niin esimerkkiperhoiksi Perhorasiaan jää vain tavoittelemiasi "päättömiä" sidoksia (ilmaisu ei ole asenteellinen; kuvaa vain täällä esilleottamiesi esimerkkien mukaista näkemystäsi oikeanlaisesta pään sidontamallista).
Samalla kyllä menisivät pesuveden mukana ne ohjeet, jotka ainakin itse olen aikojen saatossa arvostamiltani mestareilta omaksunut. Katselin esim. Juha Pusan ja Anssi Uitin Perhonsitoja kirjaa vuodelta 2002. Siinä olevilla useilla ja kaikilla vesiperhossidoksilla on kyllä hyvin selkeästi erottuvat päät. Lisäksi niistä näkyy, että päihin on käytetty jotakin 8/0 normilankaa. Sama pätee korkealle arvostamani Davie McPhailin sidoksiin. Nyt esittämiesi esimerkkien ja periaatteittesi perusteella nuo kyllä menisivät kaikki Kehitysrasiaan

Niin joo no tarkennetaan hieman. Joihinkin perhoihin langalla sidottu oää kuuluu, kuten tuossa minun linkittämässä tekemässäni nymfissä. Tällöinkin pää ei saa kuitenkaan olla pitkä eli tässä tapauksessa lankaa näkyy sivukuvassa pitkälle tuonne laskuvarjohäkilän alle. Eli oikein tehty pää on sellainen kuppimainen lyhyt klumppi. esim tässä perhossa, vaikka siinä lakkauksen alle jäänyt häkilän pätkä tekee siitä ruman.
http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=16759
myös tässä linkissä erityisesti alempip uppoperho omaa kauniin ja reseptin mukaisen pään
http://www.bamburakentaja.com/discus/messages/31/753.html?1124953039
Tämän kommentoitavana olevan perhon tapauksessa ei kuitenkaan reseptiin kuulu tehdä näkyvää päätä, vaan sidon useimmin jopa päätellään siiven juureen ei siis ollenkaan koululle. Niin teen itsekin usein, mutta tuossa liitteeksi liittämässäni perhossa sen tein koukulle, koska tässä perhossakin se oli näin tehty, joten koitin tehdä perhon samanlailla, kuten sitoja.
Nelsson on myös pään oslta hieman rujo, mutta ei niin pahasti kuin tämä. Perhonsitoja90 kanssa facessa kyllä oli puhetta, että hieman oli rimaa alitettu kun tuo oli rasiaan hyväksytty. Kyseinen herra on yksi luokittelijoista. Mutta luokittelijatkin on vain ihmisiä ja tuossa pää on kuitenkin hieman lyhyempi. Voin siis elää vaikka tuo sidon on rasiassa

Zag: "Uhkakuvanahan tässä meneillään olevassa debatissa perhon pään roolista merkittävänä luokittelukriteerinä, on se, että jos esittämilläsi näkemyksillä vesiperhosimitaatiot järjestään menevät Kehitysrasiaan ja sieltä siirtyvät aikanaan unholaan, niin esimerkkiperhoiksi Perhorasiaan jää vain tavoittelemiasi "päättömiä" sidoksia (ilmaisu ei ole asenteellinen; kuvaa vain täällä esilleottamiesi esimerkkien mukaista näkemystäsi oikeanlaisesta pään sidontamallista).
Samalla kyllä menisivät pesuveden mukana ne ohjeet, jotka ainakin itse olen aikojen saatossa arvostamiltani mestareilta omaksunut. Katselin esim. Juha Pusan ja Anssi Uitin Perhonsitoja kirjaa vuodelta 2002. Siinä olevilla useilla ja kaikilla vesiperhossidoksilla on kyllä hyvin selkeästi erottuvat päät."


Juuri näin, täyttä asiaa turiset. Syy miksi ne selkeästi erottuvat päät kuuluu sitoa kyseisiin sidoksiin on se että ne ovat imitaatioperhoja, vesiperhosellahan on suhteellisen kookas pää.

Jos katsoo esim. Oivalliset Ottiperhot -kirjasta Juha Pusan ja muidenkin sitojien sitomia vesiperhospintureita kaikissa on selkeästi erottuva pää, ei isompi eikä pienempi kuin kalameesMAZAN perhossa joka on juuri oikean kokoinen. Tämä perho ei millään kriteereillä kuulu kehitysrasiaan.

Kaikenkaikkiaan hyvin sidottu pintaperho, täytyy sanoa että paljon parempi kuin sidoksen kehittäjän - Jouko Kedon sidos Oivalliset ottiperhot kirjassa.

Iso pää on ok perhoissa OIKEIN TEHTYNÄ niissä perhoissa joihin se kuuluu.
Siis toisaalta tässähän on liian pieni pää, jos hiuksia halotaan. Tässä idea lienee, että tuo muddler-tekniikalla tehty pää jatkuisi aivan koukunsilmään saakka, ja sitten lopetussolmu olisi piilossa. EIKÖS TÄLLÖIN PÄÄN PROFIILI OLISI HUOMATTAVASTI ISOMPI?
Nyt päätä ei ole, vaan pitkä perhon lopetus aina laskuvarjohäkilän alta koukun silmään. Tässä tapauksessa pää ei ole paksu ja runsas vaan vain pitkä, joka ei kuulu mitenkään yhtään mihinkään reseptiin. tuossa esim pusan kirja tuossa myynnissä ja tuossa pää on iso, mutta oikeanlainen... http://www.huuto.net/kohteet/simo-lumme---juha-pusa--perhonsidonta--1-p-198 8-/192502577
(reseptin mukainen)
Ei tässä perhossa ole tietoisesti yritetty päätä tehdä, vaan viimeistely ja tuo peuran sitominen koko eturuumiin matkalle on mennyt pieleen. Tässä on ohan sama, kuin muddleriin olisi pään eteen jätetty iso sidontalankamälli.

juhahujanen, kaivelin käsiini Jouko Kedon Elokuun Iso -reseptin (Oivalliset Ottiperhot, Juha Pusa, 1995).
Myönnän, olet aivan oikeassa. Reseptin mukaan tässä perhossa pää sidotaan kuten olet sanonut; tai sitä ei oikeastaan ole enempää kuin muddlerpäissä yleensäkään, koska muddler -tekniikalla sidottu rintakehä jatkuu aivan koukun silmään asti. Lisäksi laskuvarjohäkilä on sidottu aivan eteen, joten päälle ei tilaa näyttäisi jäävän kuin normaalin päättelyn verran.

Nelsonien ja Goddard Caddiksien sekä muiden vesiperhossidosten päiden osalta en, ainakaan toistaiseksi, katso tarpeelliseksi mielipiteitäni muuttaa.

Olen ollut kerran ennenkin väärässä; silloin kun luulin aina ja kaikessa olevani oikeassa

Tämänkin perhon pään olisi nähtävästi voinut toteuttaa usealla tavalla "oikein", riippuen katsojan näkemyksestä ja kokemuksesta.

Samoin kun jotkus edellä kirjoittaneistakin, taidan olla tätä vanhan koulukunnan sakkia. En nää pahana jos hyönteisjäljitelmässä on ihan reilu pää, varsinkaan tämmösessä isohkossa vesiperhosjäljitelmässä. "Oikeasta" minä en sitten tiedäkkään, enkä tiedä haluanko juuri tietääkkään, tiedä vaikka perhokohtaisesti milloin luovuus,- käytännöllisyys ja -realistisuus kärsisi.

Zag kiteytti viimesessä lauseessa oivallisesti.

Ei isossa päässä oikeassa paikassa ole mitään vikaa. Mutta onko tässä iso pää, vai pitkä? Tuohon sen ison pään saisi usealla tavalla. Vaikka sidontalangalla tekemällä. Esim nalle puhiin esim punaisella sidontalangalla tehty "iskupistepää" antaa perhoon mukavan lisävivahteen. Eikös?

approx:...paljon parempi kuin sidoksen kehittäjän - Jouko Kedon sidos Oivalliset ottiperhot kirjassa.
lentokalastaja:...Tämänkin perhon pään olisi nähtävästi voinut toteuttaa usealla tavalla "oikein"
juhahujanen:...Mutta onko tässä iso pää, vai pitkä?

Kun ottaa huomioon, että MAZA on itse luokittanut sidoksensa muunnokseksi, voisi ajatella, että hän on nimenomaan halunnut kehittää sidokselleen originaalireseptistä poikkeavasti vesiperhosmaisen pään luomalla pään taakse "peurakauluksen".
Tällä perusteella mielestäni kaikki ylläolevat lainaukset voisivat olla oikeita.
Ortodoksisessa arvioinnissa enää jäisi pohdittavaksi tuo juhahujasen kysymys; aivan oikeutetusti.
Omasta mielestäni pään hahmo olisi silloin mainio, jos se myös sivulta näyttäisi samalta kuin alta päin kuvattuna. Vai?
Btw; erityiskiitos MAZAlle erinomaisen havainnollisista kuvista. Eipä tällainen pilkunviilaus onnistuisi normikuvauksen perusteella

Hyvä että keskustelua syntyy. Hienoa myös että sidos jakaa mielipiteitä ja niitä vielä perustellaan varsin hyvin Nimittäin juuri tällaiset asioiden puimiset voivat olla hyödyksi ja avuksi juuri perhonsidonnan aloittaneille henkilöille. Ainakin itse löydettyäni tämän sivuston sain pirun hyviä oivalluksia ja vinkkejä juuri tällaisista mielipiteitä jakavista keskusteluista.
Itse en ole siirtynyt noihin ohuisiin lankoihin joita juha tuolla ylempänä ehotteli, vaikka niitä olenkin kokeillut. Eivät vain jotenkin sovi meikäläiselle muissa kuin aivan pienissä (koukkukoot 18--> ) sidoksissa. Uskon niiden kyllä toimivan isommissakin perhoissa!

Jatkoa langoista. Minusta 8/0 normilangalla pärjäilee mainiosti, ratkaisevaahan on kierrosten määrä ja ennenkaikkea lopputulos. Ja lakkakerroksilla voi tarvittaessa viimeistellä. Tällaisella perus-Unillahan näyttäisi esim. Davie McPhail sitovan läpi lähes koko repertuaarin.
Toki pienimmät pinturit ja erikoistilanteet ovat sitten oma lukunsa.
Itse olen käyttänyt esim. peurankarvarunkoihin viime aikoina UNI-Cordia. Ja onhan noita tuohon tarkoitukseen sopivia muitakin. Enkä tietystikään vaikkapa #21 Royal Para Coachmaneja sido 8/0:lla, vaan silloin käytössä on esim. 30 den. Danville`s tms.
Ja kuten juhahujanen jossakin totesi, tälloin on hyvä, että käytössä on laadukas (keraaminen) spigotti.
Btw. mielestäni aika pitkälle, ainakin noissa erikoislangoissa, selviää pelkästään valkoisella langalla. Tushaamalla ja lakkaamalla sitten viimeistelee pään.

Noista sidontalangoista. Itse olen käyttänyt enimmäkseen mustaa UNI-Cord lankaa ja omistan myäs rullan valkoista UNI-Thread lankaa. Cord kestää lähes mitä vaan, mutta Thread menee pienestäkin kiristämisestä naps vaan poikki. Mitä nuo cord ja thread tarkoittaa ja selittyykö langan heikkous sillä vai onko siinä joku vikana?

Cord on ihan julmetun kestävä lanka, joten lienee siinä syy. Itse kyllä kannustaisin harjoitelemaan sitomaan myös esim 10/0 tai 12/0 langoilla ja miksi ei 17/0. Itse käytän spigotteina kaikille muille kuin tuolle ihan ohuimmalle Puolasta tilattuja halpoja keraamisia, jotka ovat minun mielestä laadukkaita. Sitten tuolle ohuelle olen jostain ostanut ihan saakutin kalliin (20-30€) spigotin, kun halvoista ei kunnollista löytynyt. Tuo toimii hienosti ja kun spigotin on säätänyt sopivalle kireydelle, niin toimii kuin ajatus. Suosittelen. PS: aikanaan vuonna kuokka ja kirves (90.luvun alussa) kun ei ollut kunnollisia ohuita sidontalangoja, nii sidottiin sellaisella ohuella kumisella tekstiililangalla. Hitsin ohut venyi, mutta ei katkennut herkästi. Vuosien saatossa heikkous, että haurastuu auringossa, eli loput tuli muutama vuosi sitten heitettyä roskiin.

eemail: itse en raaski tuota UNI-Cord erikoislankaa (tehty mistä lie gel-spun polyethylene kuiduista) käyttää kuin erikoistilanteissa, koska sen metrihinta on luokkaa yli 10-kertainen normi UNI-Threadiin. Jos sinulla kuvailusi mukaisesti vaikkapa 8/0 normi-UNI katkeilee, niin epäilenpä, että on spigotista kiinni. Jos ei muuta tilattavaa ulkomailta ole, niin Suomesta saat ainakin Griffin Supreme Ceramic`in. Itselläni on tuon lisäksi jokunen tällainen. http://www.bogdangawlik.pl/product_info.php/cPath/76_78/products_id/324
Voin suositella. Spigotti on alan työkaluista viimeisin, jossa säästäisin. Toki halvemmatkin voivat olla hyviä, mutta noissa ei ainakaan pahasti pety.

Se mun spigotti ei mikään laadukas varmaankaan ole kun oli valmiina sidontasetissä. Merkistä ei ole mitään hajua.

Tuohon edelliseen viestiin sen verran, että omien kokemuksien mukaan kyllä halpakin spigotti voi olla laadukas. Itse muutama vuosi sitten ostin tuommoisen muistaakseni 7e maksaneen keraamisen spigotin, saattoi olla Eumerin nimellä myytävä. Toiminut siitä asti kuin unelma, ohuin lanka mitä käytän on 17/0 Uni-Thread, eipä ole langat katkeillut. Kyllähän spigottiin tuohta saa palamaan monta kymppiä, itse en näe tätä kuitenkaan tarpeellisena.

Itsellä on kaksi spigottia, toinen tuli perhonsidontasetissä pari vuosikymmentä sitten ja toisen ostin pari vuotta sitten. Jälkimmäinen on keraaminen, maksoi jotain kymmenen euroa. Kyllä sillä 16/0 lankakin menee katkeamatta.

Mutta hyvin harvoin on 8/0 ohuempaa käytössä. Ei se langan paksuus vaan miten sitä lankaa käytättä