Tommosen tekasin päästä. En tiedä onko kukaan tehnyt aikaisemmin. Ja kommenttia kehiin vain! :)
Zulu tulee ekana mieleen tuosta perhosta.
-Pää voisi olla pienempi ja huolellisemmin tehty.
-Kierteen kiertämiseen hieman huolellisuutta, nyt ei ole kovin tasainen.
-Runkohan näyttää olevan sikarin mallinen kuten red tagissa kuuluukin, mutta Zulussa taas runko olisi tasapaksu.. mene ja tiedä...
-Pyrstö on ihan hyvän mittainen.
-Häkilän koko näyttää myös hyvältä.
Huolellisuutta ja treeniä lisää niin hyvä tulee.
Tulee ihan omat sitomisen aloittamisen ajat mieleen. Hommattiin sitomisen aloitussetti, eikä mitään reseptejä. Noh netistähän 1991 ei ollut minulla ainakaan mitään tietoa ja NMT oli peräkontissa kuljetettava, jollain oltiin nähty Mobiran tiiliskivi korvalla.
Suuressa osin kirjaston kirjoissa oli resepteissä piirretyt mustavalkokuvat tai muuten huonot mv valokuvat.
Muisten tehneeni aivan samankaltaisia perhoja silloin. Hienot muistot tulvivat mieleen. Taisin jopa saada Leppävirralta Konnuskoskesta tällaisella muutamia taimenia ja säyneitä.
Oppia on sen jälkeen saatu ja käsialakin on kai parantunut. Nyt on kuudes sidontapenkki menossa materiaalisalkut on kotivakuutuksessa erikseen mainittu
<>:lle neuvoa: ensin oikea resepti-materiaalit-kiire pois-kriittisyys-toisto toisto toisto! Alkaa perhot parantua. VAIN HARJOITTELEMALLA HYVÄ TULEE!
p.s. runkohäkilä (ja toki kierre) kiinnitetään rungolle ennen rungon (tässä tapauksessa riikinkukon) sitomista.
p.s.s. Säilytä alkuaikojen perhoja. Niitä on mukava katsella myöhemmin ja vertailla nykyisiin.
Tämä perho kuuluu kehitysperhoihin, huomioi se kommenteissasi.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?