Jyhis

Komea on perho! Itse en ainakaan päälleppäin huomaa mitään huonoa sidontajäljessä. Pitää itsekkin sitoa kesän varalle muutama samanlainen, kelpaa varmasti kaloille!

Joo, samaa mieltä, kuin edellinen rasialainen. Pystyykö muute chenillen sulattamaan jaokkeelliseksi samalla tavalla, kuin esim. Foami patteripupassa?

Jyhis kuuluu niihin varmoihin otikoihin. Sarvet tee itse piisamin tuulikarvasta. Sopii paremmin mittasuhteisiin ja kestää paremin.

Hieno perho!
Mielenkiinnosta ja oppiakseni kuitenkin kysyisin: mikä tekee tästä sidoksesta niin ratkaisevasti paremman tai tuosta oikeanpuoleisesta huonomman, että ovat päätyneet eri rasioihin? http://perhorasia.fi/Fly/Fly.thtml?flyID=22301#comments
Entomologisista lähtökohdista on vaikea syytä löytää; jos toisen rintakehä on hieman pulleahko, niin vastaavasti toinen on ehkä hivenen laiha. Sama koskee päiden kokoja, eikä suttuisuudessakaan ole havaittavia eroja.
Muutoin sidonnallisesti tahi materiaalivalinnoissa ei merkittäviä eroja nähdäkseni ole.

---

pupat.jpg (29.8 KT)

Kappas! En tiennytkään pupaani lisätessä että se oli melkein kuin jyhis!

Onko kuvassa taustana paperi tai kartonki?

Pikkasen herätti täälläkin päin ihmetystä silloin tuo kyseinen eemailin pupa lisäys joka meni kehitys perhoihin, koska molemmat sidokset taidokkaasti väännetty. Hieno perho Ikeltä ja varmasti toimiva tuotos.

Zag:lta hemmetin hyvä pointti! Siisti perho anyway tämäkin ja oikein hyvä vedessä missä perhon kuuluu ollakin,ottikoneita siis! Ja mukavan simppeli+nopee sidottava. Itse tykkään myös käyttää rämiksen tuulikarvaa sarvina...

Kiitoksia paljon kommenteista! En osaa tuohon sanoa miksi joku on jossain ja miksi ei. Olettaisin oman "naamavippini" olevan mieluummin kielteiseen suuntaan Yritin kuitenkin tuossa omassani pysyä alkuperäisessä reseptissä täysin, mutta myöhemmin huomasin, että ehkä tuntosarvet saisivat pidemmät olla, kun vertailin Hiltusen sidokseen. Syy miksi lisäsin oli tosiaan se, että näitä on täällä vähän ja pitää yrittää vähän aktivoitua tälläkin saitilla. Kuvan perho ei ole itselleni sidottu ja sen vuoksi siinä on väkäsellinen koukku. Toivottavasti en nyt pahasti mokaillut mitään, kun menin toisen nimikkoperhon sitomaan näytille.

Omissa pupissani meinaa tuntosarvet nousta aina pystyyn. Tässä perhossa ne ovat todella hienosti! Teenpä jatkossa samalla tavalla.

Minkälaista materiaalia rämemajavan- ja piisamin tuulikarva on? Paksuutta, kestävyyttä yms. haluaisin tietää. Mihin vertaisitte tai millä korvaisitte?

eemail: tuohon ekaan asiaan eli mullakin on noita jyhiksiä sidottuna siten, että ei ollut pikistä jolloin nousee nuo tuntosarvet pystyyn herkästi. Pikis on kyllä hyvä siinä ja heti alkoi asettua kun ostin sitä äskettäin. Samalla tuosta selästä tulee tasainen ja hyvä oivallus on tämä perhon alkuperäiseltä sitojalta ollut

Paksuus jotain bucktailin(kärki) luokkaa,pituus 3-4cm ja kestävyys erinomainen. Isoin ongelma ehkä kiinnittämisessä,kannattaa laittaa kääntäen tai muuten luistaa langan alta helposti pois. Rämemajavaa en korvais tietyissä perhoissa millään,vuohella olen joskus tuntosarvia korvannut,mutta ei niin hyvää sekään ku rämis...

Miten tuo takaruumis oikein tehdään??Jos joku viitsisi neuvoa, lähettää linkin millasta matskuu toho takaruumiiseen käyttäs,koska itekki tykkäisin tuollasii perhoja sitoa.Ja sidontajälki on tosi hyvä ja perho kaikin puolin onnistunut.

@PerhostajamAvk:
http://mistpool.com/product_info.php?products_id=522

Tai sitten teet periä itse, esimerkiksi näin: http://www.perhokalastajat.net/index.php?page=silikoniperapupa

Kiitos Ama T Ööri.Siiten olis viel yks kysymys että että pitkääkö ton perän pysyä tollasena tönkkönä vedessä vai onko se sellanen että heiluu niinku esim liitsin perä?

Aika elotonhan tuo perä on.
Ymmärtääkseni perän luoma silhuetti on se pääpointti jatkoperässä, ei sen elävyys.

Okei kiitos hyvistä vinkeistä.

Jos näitä tehdää pienessä kokoluokassa #16-18 niin pysyssä oleva "jäykkä" siikanen voi tehdä tuosta karusellin. Varsinkin jos käyttää erittäin ohuita tapseja. Jos sarvet on lakattu taikka pikistelty ni vielä "huonompi".
Muutaman kerran huomannu joissa on ollut lakatut sarvet + ohut tapsi.
Tuskin kalan tuloa haittaa.

Piisamin tuulikarva on eloisa ja kestävä jota suosittelen näihinkin.

Paremman puutteessa olen joskus käyttänyt noihin microfibettejä; ne vain on syytä kiinnittää tarkoin esim. jpk:n yllä neuvomalla tavalla.
Mutta kysymys, koska microfibetit ovat aika hentoisia, olisiko tämä tarkoitukseen niitä parempaa materiaalia? http://mistpool.com/product_info.php?products_id=277
Luonnon materiaaleista olen pienimpiin sidoksiin käyttänyt Coq De Leon höyhenen siikasia, koska ne ovat mukavan kirjavia. Niiden kestävyysominaisuuksista verrattuna aiemmin mainittuihin siikasmateriaaleihin en tiedä.

Kun näin etusivulla kuvan, niin tuumailin, että olen nähnyt tällä sivustolla samankaltaisen perhon. Kommenteista se sitten selvisi.

Minulla myös heräsi kysymys luokittelijoiden arviointikriteereistä.

Pitäiskö lisätä uusi samanlainen paremmalla päällä? Vai lähettää ylläpidolle kuva perhosta paremmalla päällä joka vaihdettaisi nykyisen tilalle kehitysrasiaan ja perho siirettäisiin varsinaisen rasian puolelle?

Eihän originaalisidoksesi päässä, ainakaan sen koossa, mitään vikaa ollut.
Minun mielestäni ainoa mitä tässä ehkä periaatteellisena asiana kannattaisi miettiä, olisi viran puolesta taannehtivasti luokituksen muuttaminen. Korjata selvä lapsus. Niitähän aina sattuu, itse kullekin. Useimmitenhan ne kuitenkin, isommat kuten pienemmätkin, arkielämässäkin pyritään korjaamaan.

Mainio idea tuo taannehtiva luokituksen muuttaminen. Virheitä sattuu luokittelijoilla, kuten olemme hähneet ja sehän on luonnollista! Voiko ottaa vakavasti koko sivustoa jos selviä virheitä ei korjata?!

Laittakaa adminit keskusteluun.

Toi eemailin lisäys oli lähes täysin identtinen jyhikseen. Jos sitä toisella nimellä rasiaan koitetaan voi olla, että se jo riittää hylkäykseksi.
Hieman ylipyöreää vatsaa lukuunottamatta tuossa eemaillinkaan pupassa ei muuta vikaa ole.

On kyllä mielestäni vesiperhosen pupa imitaatio yleensäkin, ja chenille jatkoperälläkin sidottuna, niin yleinen ja yksinkertainen sidosmalli, etten siitä copyright´ia rohkenisi enää yhdellekään Matti Huitilan chenillepupien jälkeiselle sidokselle antaa.
Sanoohan Jyhiksen vuonna 2003 päivänvaloon tuonut kehittäjä reilusti itsekin, että vaikka hänen kaverinsa perhon näin nimesivät, niin samanlaisia perhoja varmasti muillakin nimillä löytyy ja myös viittaa kehitystyössään Huitilan pupiin.
Olisi mielestäni jopa epäkunnioittavaa yrittää viedä kunnia chenilleperäpupan kehittämisestä Suomessa Matti Huitilalta. (Perhokalastus ja vesiperhoset; Rinne, Vainio, Huitila, Soine, 1995).
Eihän sitä yritä tehdä edes Jyhiksen kehittäjä itse.
Eiköhän mieluummin näihin kaikkiin myöhempien aikojen yksinkertaistettuihinkin malleihin, Jyhiksestäkin alkaen, tulisi liittää muunnos -maininta.

Tuntuu olevan likimain sama mitä sanoo tai tekee ja missä, niin kähinät on valmiit Halusin tämän lisätä, koska näitä on pirun helppo ja mukava sitoa eikä tarvitse turata selkäkilpien yms. kanssa. Kuitenkin olisi ollut väärin laittaa tähän nimeksi vaikka Palle Pupa, koska tämä on suora kopio Hiltusen perhosta. Siitä olisi myös äläkkä noussut. No onneksi kesä tulee ja päästään ongelle!

Sen verran vielä, että Hotalla oli hyviä vinkkejä matskuista sekä tuo propelli-juttu myös liimattujen siipien osalta. Kuitenkaan en tällaisissa 2min vievässä ja edullisessa sidoksessa ihan hirveästi uhraisi aikaa kestävyyden miettimiseen. Mutta toki tämä perhorasia on paikka jossa sitä pitää miettiä ja ainahan se parempi on jos sidos on kestävämpi. Kuitenkin tuntuu jossain tapauksissa, että sen arvoa liioitellaan. Esimerkkinä voisi sanoa, että vaikkapa tinseli, joku sarvijaakko ehkä lohiperhoista, pompero, caddis jne. niin siellä kantsii miettiä jo asiaa paljon tarkemmin kun niiden menekki on huomattavasti pienempi sekä ovat hitaampia sitoa ja perholla voi saada useita kaloja ennenkuin se on pohjassa tai muuten kadotettu toisin kuin vaikkapa rankasti painotetuilla larvoilla

@Ike: Tähdennän nyt vielä, että mielestäni sinun sidoksesi on hieno Jyhis.
Enkä kähinöitäkään tässä keskustelussa näe, jollei sitten esim. luokitteluperusteiden esiin nostamista sellaiseksi haluta tulkita. Itse ainakin yritin vain keskustelunomaisesti perustella, miksi mielestäni eemailin sidos on väärässä paikassa eikä mielestäni hylkäysperusteeksi kelpaisi ainakaan se, ettei sitä ole Jyhis -jäljitelmäksi nimetty.
Olen pahoillani, että jouduit tavallaan syyttäsi välikädeksi, kun sidoksesi kautta tämä asia nousi esiin.

joo ei tässä mitään ongelmaa ole eikä tehdä sellaista. Huvittaa vaan kun aina on 100 viestiä sanoi mitä sanoi ja siksi olen yrittänyt sanoa nykyisin vähemmän Mutta ihan asiallista kommenttia oli ja eemailin sidos on oikein mainio.

Sen verran vielä perhoonkin liittyvää, että vastaavalla mallilla hieman muunneltuna näkyi yksi kaveri pari vuotta sitten kirrejä saavan lammelta, kun kalat olivat oppineet luonnonravinnolle. Itsekkin olen yrittänyt, mutta tulos ollut aika pliisu yllättäen. Mutta jokatapauksessa kannattanee varmaan kokeilla myös niissä hommissa jos pintakäyntejä näkyy

Ike:
Kyl näistä pikkuhöitiäsistäkin saa helposti kestävän. Uhraa sen ½minuttia lisää sidokseen

Laitetaan nyt esimerkkinä vaikka viimekesänen sessio juurikin kyseisellä mallilla kun "osu ja uppos".
#16 chenillepupa alko toimimaan Äsyllä eräänä ilta pupahätsinkin aikaa. Oli jo suhteellisen "pimeää".
meni taas niin henkimaailman touhuksi että muka vain tietyn värinen kelpas.
5 kalaa liki perättäisillä heitoilla 50-55 centisiä veijareita. Jos tuossa vaiheessa olisi ollut heikosti sidottu perho eli kerta ja laaki olisi tuo hetken hektinen sessio mennyt sivu suun tod näk.
On meinaa useikin tapahtunut kun alkaa vaihtelee kesken lyhyttä sessiota täysin samanlaista perho joka on mennyt rikki taikka koukku saannut pahasti siipeensä taikka piuhat poikki.

Tämä nyt vain taas tälläinen välikommentti

Tähän samaan ilmiöön törmää jo vaikkapa pilkillä jolloin sotku siimoissa tai toukan vaihto jo voi katkaista syönnin. Mulla ei noita ongelmia ole ollut perhokalassa paitsi kerran jolloin polypropeleeni-runkoinen pinturi oli kivempi kuin cdc juuri sen takia, että jaksoi kellua kalan jälkeen. Mutta tähän perhoon varmasti kantsii panostaa myös kestävyyteen, kun pinnan tuntumassa uitellaan. Omalta osaltani vaikkapa larvoissa kyllä sydäntä särkisi jos perho jota sitoo 20min jalkojen asetteluineen on ekalla uitolla pohjassa Mutta nämä on valintoja. Jollain särkee sydäntä kun ei tule kalaa ja jollain kun sidoksia menee pohjaan, valintojen maailma. Meikä taitaa olla se Jami eikä kova luu