Rautanaula, muunnos

KommenttiVisaK. - 09.08.2004

Pahoittelen kuvan laatua, kamera yritti kyllä parhaansa.

Kommentit

KommenttiJeppe - 10.08.2004

Vaikka tuo on kuinka muunnos ikinä tahansa, niin katsoisit edes mittasuhteet alkuperäisen version mukaan. Minä en näe tässä kovinkaan paljon yhteistä alkuperäisen rautanaulan kanssa.

Tässä alkuperäinen rautanaula (huom. mittasuhteet!)
http://mhs.fi/jpk/?action=perhokotelo&id=2





KommenttiZalmon - 10.08.2004

Siinä ymmärtääkseni lukee muunnos. Eli Visan näkemys aiheesta. Olkoon sitten vaikka vähän ruosteinen rautanaula?
Hyvinhän se on tehty ja crestin mitan saa saksilla sopivaksi, jos muut haluaa.
Kukakohan nuo "mittasuhteet" ja kierteiden määrät sun muut on luonut? Onko jollekkin lohet puhuneet ja kertoneet, että kolmeen kierteeseen mä otan, mutta en viiteen? Kalat ne on ne lopulliset tuomarit, ei ihmiset mittasuhteineen. :)
Välillä nekin haluavat pientä ja niukkaa ja välillä isoja tupsuja. Kannattaa minun mielestä! rikkoa vähän rajoja ja tehdä erillaisia versioita kaikilla konsteilla.

Itse en tuonlaista juurikaan käytä, se johtuu muista tekijöistä kuin sitojasta, sidonnan laadusta ja mittasuhteista.

Tämä siis oli mun mielipide. Ei faktaa.


Kommenttisilliäkullekin79 - 10.08.2004

Aivan. Yhdyn Zalmoniin. Näillä foorumeilla tulee turhankin paljon turhaa kritiikkiä kaikki tietäviltä "guru95" :siltä, jossa argumentit on vähintäänkin kehnoja ja lähinnä kirjoittajansa omaa egon pöhötystä :)

Kritiikkihän sinänsä ei ole pahasta, mutta ainakin itse sidon perhoni kaloja enkä ihmisiä varten ja kaikki sellainen turha soopa mittasuhteista tai muusta voisi jättää perhonsidontakisojen murheeksi.

Perho on sellainen millaiseksi sen kehittäjä on luonut, se on hänen oma visionsa aiheesta.

15 vuotta pervoilleena voin kertoa ettei tositoimissa lohimaailmassa ole tuon taivaallista merkitystä onko mittasuhteet millintarkasti kohdallaan.

Ja kaikilla on luonnollisesti oikeus mun mielipiteisiin :DD


KommenttiElmeri - 10.08.2004

Mittasuhteiden merkitys:

-Eri koukkukokoihin saa ennalta sovittuja mittasuhteita noudattaen myös tietyssä suhteessa erikokoisia sidoksia. Ja tähän liittyen...

-Klassisia mittasuhteita noudattamalla syntyy yleensä paremmin kalastava sidos kuin fiilispohjalta toimittaessa. Kuvan perhossa on hyvät soutuperhon mittasuhteet pyrstön osalta. Heitossa voi jo tulla ongelmia, koska siiven(pituus pyrstön kärkeen) alttius kiertyä koukunmutkan taakse lisääntyy pituuden kasvaessa.


Muunnoksen tarkka määrittely on vaikeaa mutta itse näen asian jotensakin näin:

-Perhosta on helposti nähtävissä, minkä sidoksen(sidoksien) pohjalta se on kehitetty.
-Alkuperäiseen malliin tehdyt muutokset eivät johdu materiaalipuutteista vaan ovat tietoisesti tehty joko lisäämään perhon kalastavuutta sen alkuperäisissä käyttötilanteissa, tai jotta se toimisi paremmin myös näiden "normaaliolojen" ulkopuolella.
-Mikäli muunnos osoittautuu tehokkaaksi, sille voidaan antaa oma nimi.

Näin ollen esim. Jock Scott, jonka huntuina on tukaanin sijaan crestiä on edelleen Jock Scott mutta jos korvaamme, kontrastia lisätäksemme, keltaisen silkin hopeatinselillä ja muutamme hunnut punaisiksi, on käsissämme Silver Jock Scott. Tämä perho on syntynyt alkuperäisen perhon muunnoksena ja saanut myöhemmin oman nimen. Sen alkuperä selviää kuitenkin helposti jo ensisilmäyksellä.

Tämän perhon voisi nähdä pikemminkin Tenon Kalkkisen, kuin Rautanaulan muunnoksena. Hyvä sidos kuitenkin ja värit mukavan Tenomaiset...

"Kalat ne on ne lopulliset tuomarit, ei ihmiset mittasuhteineen"

Pätee kalavesillä, muttei sidontakisoissa.


KommenttiKarvaturri - 10.08.2004

Heh, niinpä. Muunnos on muunnos, ei se siitä miksikään muutu. Perho on omasta mielestäni hyvin tehty, ulkosin puolin. Kierre on tasaisen näköinen ja runko suht.koht.tasainen myös. Eipä mitään moitittavaa tuosta huomaa. Kenties jos kriitikoksi halutaan ruveta niin pyrstön pituus, mutta minua se ei ainakaan haittaa, saati sitten kaloja? ;)


KommenttiZalmon - 10.08.2004

Niin Elmeri, ymmärrän kyllä tuon sunkin esittämän näkökannan. Ehkä se olisikin lähettäjän hyvä perhoa tänne lähettäessään sanoa arvostellaanko/kommentoidaanko sitä, että saisiko tuolla kalaa vai onko tuo sidontateknisesti hyvä. Molempia?

"-Klassisia mittasuhteita noudattamalla syntyy yleensä paremmin kalastava sidos kuin fiilispohjalta toimittaessa. Kuvan perhossa on hyvät soutuperhon mittasuhteet pyrstön osalta. Heitossa voi jo tulla ongelmia, koska siiven(pituus pyrstön kärkeen) alttius kiertyä koukunmutkan taakse lisääntyy pituuden kasvaessa."
-Tää on ainoa semmoinen jota en ymmärrä. Kuka tuon on mitannut käytännössä? Taitaapi olla mielipide ja hyvä niin. Jokaisella on oikeus siihen. Ei siitä sen enempää. :)


KommenttiVisaK. - 10.08.2004

Joo, mittasuhteet heittää aikalailla AITOON Rautanaulaan verraten, mutta pitäiskö niitten ollakaan samanlaisia muunnoksessa?! Ei. Ite oon sitonu aitoja Rautanauloja ja on kyllä nekin aikalailla ton mallisia :) Siis mittasuhteiltaan. Mutta mitäpä siitä miellyttääkö ne ihmisen silmää, toivottavasti kalan silmää. Nimen voisi vaikka vaihtaa tuohon Zalmonin lipsauttamaan "Ruosteiseen Rautanaulaan" ;)


KommenttiElmeri - 10.08.2004 (Muokattu 10.8, 16:28)

Zalmon:
Siontaurani alkuvaiheessa onnistuin tuottamaan rasiakaupalla käyttökelvottomia perhoja. Pyöriviä streamereitä, kaatuilevia pintaperhoja, jne. Tuhlasin tuntikaupalla tehokasta kalastusaikaa kelvottomien perhojen uittamiseen. Nyt kun tuossa muuton yhteydessä siivosin laatikoitani ja tutkailin noita varhaisia tekeleitä, niin siivet ja häkilät olivat koukkuihin nähden järjestään liian pitkiä ja materiaalimäärät melkoisia. Samaten, jos olin koittanut tehdä samalla reseptillä eri kokoisia sidoksia eri numeroisiin koukkuihin, oli lopputuloksena aina lähes saman kokoisia sidoksia.
Ei niitä klassisia mittoja ole hatusta vedetty. Niitä noudattamalla ja taidon karttuessa pientä hienosäätöä tekemällä saa sidottua toimivan perhon mihin tahansa koukkuun. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen päätynyt siihen, että kuvan mukaista yksinkertaista karvasiipeä ei parane sitoa paljon yli koukun mutkan, mikäli kyseessä on heittoperho. Menee hermot ja keskittyminen kalastukseen kärsii, kun ei voi olla varma, onko siipi kunnossa. Visan perhon siiipi on siinä ja siinä. Kokeilemalla selviää onko kyseessä ns stressivapaa yksilö.


KommenttiZalmon - 10.08.2004

Juu juu, elä hermostu. :)

Ymmärrän tuon tarkoituksen, mutta silti mun mielestä kannattaa kokeilla yli rajojen kaikkea ja huomata ettei tuokaan paikkansa pitävyys pidä aina paikkaanssa.

Sressiyksilöitä tulee ja menee. Joskus silmämääräinen semmoinen on ottipeli.

En haastanut mitään riitaa, keskustelin vain.

Esimerkkinä voisin käyttää jotain Mikkeliä ja Sunraytä. Teen ne aika lyhyeen runkoon ja heittelen niitä. Kettua piisaa pitkälti. Eikä mulla silti ole ongelmia sen kiertymiseen koukkuun. Kaveri kun heittää sitä samaa perhoa, niin sillä on joka toisella se siellä koukun mutkassa.

Kun olen kumminkin huonohko sitoja, enkä välttämättä saa/osaa/tiedä klassisia mittoja, niin mun on täytynyt pärjätä semmoisilla mitä osaa tehdä. Ja ongelmia on ollut aika vähän.

Luotan kumminkin toisaalta sanaasi, koska olet kumminkin sitonut paljon kauemmin kuin minä. Vaihtoehtona edustat turvallista ja minä semmoista hulivilimeininkiä. Kumpikaan vaan tuskin ollaan kokonaan oikeassa.


KommenttiElmeri - 10.08.2004

No eihän mullakaan mikään riidan haasto ollut mielessä, vaan ihan sivistynyt keskustelu. Ajattelin vaan kertoa, mitä virheitä olen itse tehnyt. Niistä voi vasta-alkaja ottaa oppia, ettei tee samoja itse perässä. Elämä helpottuu. Tai ainakin perhokalastus.
Ja ruotsalaistyylisesti sidottu mikkeli on kyllä erittäin stressivapaa perho, joskaan ei enää kovin mukavasti heitettävä.


KommenttiZalmon - 10.08.2004

Hyvä näin :)

Minä ehkä menin vähän asioiden edelle liian nopeasti.


KommenttiAapo - 11.08.2004

Hmm... Nyt kun rupean asiaa ajattalemaan, tuntuu että herkimmin kuokunvarteen kiertyvät häkiläsiivet ja tinselit. Niissä jos on liian pitkät siivet, niin taatusti menee hermot. Itse sidon mielelläni siivet niin pitkinä kuin mahdollista jopa pienellä riskillä että välillä siipi kiertyy koukun mutkaan. Näin perhoa tulee tarkistettuakin useammin, jolloin myös huomaa roskat ym. häiriöt perhossa ja HUOM. mielestäni yksi tärkeimmistä asiosta kalastuksessa: samalla voi raapaista koukun kynteen, että se varmasti on terävä. Siihen ei mene kuin sekunti ja silloin et voi enää syyttää itseäsi jos kala ei tartu. Itse en kertakaikkiaan voi käsittää kalastajia joita ei juuri tunnu koukun terävyys kiinnostavan. Itse tarkistan koukun terävyyden aina sitä siimaan sitoessani ja siitä eteenpäin jokaisen pohjatärpin jälkeen.

Niin ja vielä alkuperäiseen aiheeseen. Mielestäni tämän perhon siipi ei ole liian pitkä. Pitempikään se ei kyllä saa olla. Pyrstö sen sijaan on sitä hieman. Siipi voisi olla hieman tuuheampi ja näyttää että se on yhdestä nipusta sidottu. Siipi kannattaisi mielestäni sitoa väh. kahdessa nipussa ja levittää sitä hieman leveämmälle. Häkilän sitoisin vähän pidemmäksi, etenkin kun kyseessä on LW- koukku (itse tosin tykkäänkin ehkä tavallista pidemmistä häkilöistä). Pää, Runko, kierre: Pirun hyvät! Pidä tuo.

[Edited by: admin, poistettu vahingossa mainittu arvosana, muuten viesti oikein mainio :)]

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?