Nightmare

KommenttiVisaK. - 23.12.2004

Perho on yöllisen kahden tunnin tulos. Ei vaan tullut uni, ja miten se nyt voisikaan tulla kun perho on kesken? :)

Kommentit

Kommenttijuro - 24.12.2004

On tainnut Visaa jännittää joulupukin tulo kun ei ole saanut unta;)
Hyvää joulua kaikille!


KommenttiPerhostelija88 - 24.12.2004

Eikös soikean kierteen pitäis olla litteän takana. Hienot mittasuhteet, Hieno Perho!


KommenttiPäde-Veikko - 24.12.2004

Tämmönen pitää tehdä omaankin lohiaskiin !!
Siisti !


KommenttiElmeri - 24.12.2004

Hei kerros miten käsittelet nuo crestit ennen sitomista ja minkä pituisista väännät pyrstön. Multa voisi löytyä pari tipsiä, joilla ne saataisiin vieläkin parempaan kuosiin. Olet kyllä käynyt läpi melkoisen kehitysvaiheen jo tähän mennessä.

Sen verran täytyy vielä pistää kuittia, että älä ainakaan kisoissa sido ovaalia kierrettä tuon litteän eteen, vaan taakse.

Jouluja.


KommenttiJermoni - 24.12.2004

Kerroppa Elmeri nuita vinkkejä crestin käsittelyyn, vois olla hyötyä niistä vaikka muillekkin. Voi olla että tämä keskustelu siirretään adminin toimesta jonnekkin muualle...


KommenttiVisaK. - 24.12.2004 (Muokattu 24.12, 17:38)

Ok. Kierreasia selvä, taas tiedetään enemmän! Nyt tuli muuten kaksi vuotta sidontauraa täyteen :)

Crestiä olen muokannut liottamalla kuumassa vedessä n. puolisen minuuttia ja laittamalla sen jälkeen johonkin juomapullon (tai muun sopivan muotoisen) kylkeen kuivumaan. Tuo kuvan yläkaari oli vielä vähän kostea kun sen kiinnitin (ei jaksanut yöllä odotella niin kauaa ;)), joten se ei auennut niin hienosti, vertaa vaikka lisäämääni nimetön lohisuti. Pyrstö on luonnonkäyrä.
Pyrstöt väännän yleensä cresteistä joiden kultainen osa ulottuu noin 1/3 vyöstä päätä kohti.


KommenttiElmeri - 26.12.2004

Olen lopettanut nuo alustaa vasten käyristämiset, vaikka useissa lähteissä sitä suositellaan. Niillä saa kyllä sen ruodon mihin muotoon tahansa mutta siikaset klimppintyvät, kuten tässä perhossa. Olen kokeilemalla päätynyt siihen, että liotan crestiä ensin normaalisti ja sen jälkeen föönään sen myötäkarvaan, jolloin höyhen ottaa luonnollisen muotonsa ja siikaset "putoavat" sivuille. Tuossa nimettömässä perhossa on oikein hyvä esimerkki nätistä yläkaaresta. Samaten vältän myös kynnellä polttamista, kun halutaan lisäkäyristystä, koska silloin seurauksena on ns. tangentin suuntaan sojottavia irtosiikasia. Tästä voikin suoraan johtaa sellaisen oman sidonnan avainasian, että käytettävissä olevien crestien luontainen käyryys määrää perhon siipiprofiilin.

Pyrstössä tulee hankaluuksia jos ruotoa ei litistä sidontakohdasta (ei asetu) ja jos langan alle jää täysmittaisia siikasia (vihta-look). Tämän lisäksi olen huomannut, että perhon kokonaisilme on parhaimmillaan, kun pyrstön ja yläkaaren kaarevuus mahdollisimman yhteneväinen, eli ne on sidottu saman linnun luonnonkäyristä höyhenistä.


Kommentti>0zzy> - 28.12.2004

Viititkö, Visa, laittaa näkyville, että montako siikasta kutakin höyhentä on. Tuosta kuvasta kun ei tahdo saada selville... ;)


KommenttiVisaK. - 28.12.2004

Alussiivessä 13, pääsiivessä 24.

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?