Perho on yöllisen kahden tunnin tulos. Ei vaan tullut uni, ja miten se nyt voisikaan tulla kun perho on kesken? :)
Hei kerros miten käsittelet nuo crestit ennen sitomista ja minkä pituisista väännät pyrstön. Multa voisi löytyä pari tipsiä, joilla ne saataisiin vieläkin parempaan kuosiin. Olet kyllä käynyt läpi melkoisen kehitysvaiheen jo tähän mennessä.
Sen verran täytyy vielä pistää kuittia, että älä ainakaan kisoissa sido ovaalia kierrettä tuon litteän eteen, vaan taakse.
Jouluja.
Kerroppa Elmeri nuita vinkkejä crestin käsittelyyn, vois olla hyötyä niistä vaikka muillekkin. Voi olla että tämä keskustelu siirretään adminin toimesta jonnekkin muualle...
Ok. Kierreasia selvä, taas tiedetään enemmän! Nyt tuli muuten kaksi vuotta sidontauraa täyteen
Crestiä olen muokannut liottamalla kuumassa vedessä n. puolisen minuuttia ja laittamalla sen jälkeen johonkin juomapullon (tai muun sopivan muotoisen) kylkeen kuivumaan. Tuo kuvan yläkaari oli vielä vähän kostea kun sen kiinnitin (ei jaksanut yöllä odotella niin kauaa ), joten se ei auennut niin hienosti, vertaa vaikka lisäämääni nimetön lohisuti. Pyrstö on luonnonkäyrä.
Pyrstöt väännän yleensä cresteistä joiden kultainen osa ulottuu noin 1/3 vyöstä päätä kohti.
Olen lopettanut nuo alustaa vasten käyristämiset, vaikka useissa lähteissä sitä suositellaan. Niillä saa kyllä sen ruodon mihin muotoon tahansa mutta siikaset klimppintyvät, kuten tässä perhossa. Olen kokeilemalla päätynyt siihen, että liotan crestiä ensin normaalisti ja sen jälkeen föönään sen myötäkarvaan, jolloin höyhen ottaa luonnollisen muotonsa ja siikaset "putoavat" sivuille. Tuossa nimettömässä perhossa on oikein hyvä esimerkki nätistä yläkaaresta. Samaten vältän myös kynnellä polttamista, kun halutaan lisäkäyristystä, koska silloin seurauksena on ns. tangentin suuntaan sojottavia irtosiikasia. Tästä voikin suoraan johtaa sellaisen oman sidonnan avainasian, että käytettävissä olevien crestien luontainen käyryys määrää perhon siipiprofiilin.
Pyrstössä tulee hankaluuksia jos ruotoa ei litistä sidontakohdasta (ei asetu) ja jos langan alle jää täysmittaisia siikasia (vihta-look). Tämän lisäksi olen huomannut, että perhon kokonaisilme on parhaimmillaan, kun pyrstön ja yläkaaren kaarevuus mahdollisimman yhteneväinen, eli ne on sidottu saman linnun luonnonkäyristä höyhenistä.
Viititkö, Visa, laittaa näkyville, että montako siikasta kutakin höyhentä on. Tuosta kuvasta kun ei tahdo saada selville...
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?