Happy New Year

todella hyvin sidottu perho. silmään vaan ottaa tuo pää ja sen edessä oleva väli.

Taimenkalastaja93: "todella hyvin sidottu perho. silmään vaan ottaa tuo pää ja sen edessä oleva väli."
Visa on sitonut tuon perhon pään aivan loistavasti ja tuo rako on sitä varten että perho voidaan kiinnittää siimaan ohjaavalla solmulla.

Mitä muuten teet näin suurella määrällä lohiperhoja? Ehditkö käyttääkin kaikkia...?
Erittäin hieno perho. Päätit tehdä perästä hieman "omalaatuisen", mutta mikäpä siinä. Kai sinä kierrät kilpailuja...?

Käsittämättömän upeaa jälkeä visa! Kauniin värinen ja uskomattoman siistiä jälkeä! Aina vaan paranee!

Jälleen kerran visa!! Upeaa sidonta jälkeä ja jälleen kerran tarkat muodot ja kaikki! Upea! Mistä noita bartleed koukkuja saa? Ja onko ne miten kalliita? Hieno on todella!

Hienoa nähdä kuinka hyviä luomisperhoja suomessa tehdään. Vielä, kun maltat käsitellä crestit kunnolla niin voila. Jatka samaan malliin.
p.s tollanen sen pään pitää olla!

Kokonaisjälki on todella hyvä, mutta kiinnittäisin huomiota seuraaviin pikkuseikkoihin:

1. Crestien muokkaus
2. Yläkaari on liikaakin irti siivestä, tällä sivustolla tuntuu se olevan huudossa, mutta crestin kuuluu olla vain hiema irti siivestä, ei niin että siihen jää suuri rako
3. Viidakkokukot, jos huonolaatuisia, kannattaa lakata hyvin ohuella lakalla kärjestään ja sivellä niin, ettei halkeamat näy
4. Strutsi on pitkähkö
5. Siipi on aavistuksen verran liian pitkä
6. Tavi on huonoa

Muuten siipi on erittäin hyvin sidottu, naitettu erittäin tarkasti, ja silhuetti on komea. Pää on minunkin mielestä hyvä, englantilaistyylisissä "klassisissa" kuuluu ollakin hieman päätä (tosin kuin suomalaisissa soutuperhoissa).

Perhossa on hieman Green Highlanderin piirteitä, onko se kenties ollu inspiraation lähteenä?

Siinähän ne parannusehdotukset tulikin Parhaiten sitä rakentavista kommenteista kehittyy, se on huomattu! Sen takia näitä tänne lisäänkin, että kehittyisin.

Tuota noin.. GH... no ehkä ihan vähäsen

Joudutko ottamaan useamman kuvan perhosta ennen kuin tulee kunnollinen kuva?

Minun mielestä tämä on ehkä Visan komein lisäämä perho mutta kuitenkin silmään pistää Tavi ja rako vyön ja rungon välissä, mutta silti siisti perho!

Mitä mieltä olette tuon siiven lopusta, minusta se loppu venyy hieman liian pitkällä matkalla, jos tajuatta mitä tarkoitan.
Alimmaiset kultafas. pyrstö, ja hanhet loppuu vähän liian aikaisin, ei paljon mutta kuitenkin.

Lohimän:"crestin kuuluu olla vain hieman irti siivestä,ei niin että siihen jää suuri rako"
Luomisperhojen sidonnassa mikään ei kuulu tai pidä, vaan perhon tarkastelijalle jää vain tehtäväksi miettiä värien harmoonisuutta ja perhon eri osien sidontateknistä toteutusta.

Kuulehan Kakkuri, crestin kuuluu ohjeiden mukaan olla vain vähän irti siivestä. Se, miten crest on sidottu on nimenomaan "sidontatekninen toteutus".

Resepteissä on tapana mainita, mikäli poiketaan klassisista ohjeista, esim. "Yläkaari: Crest. Sido reilusti irti siivestä." Tai: "Häkilä: Musta kukko, koukun kärkeen asti."

Vai pitäisikö kaikkia sidontavirheitä puolustella sillä että kyseessä on oma resepti? "Kierteen kuuluukin olla epätasainen. Sidontajälki on juuri sellaista kun kyseissä perhossa kuuluukin olla. "

Laxman:En tiedä mistä sukl:n vihkosesta olet sidontaoppisi ammentanut, mutta pahasti ovat asiat päälaellaan.
"crestin kuuluu ohjeiden mukaan olla vain vähän irti siivestä" Kenenköhän ohjeiden mukaan Kelsonin, Pryce Tannatin vaiko kenties Halen ohjeiden mukaan?
Sidontateknisellä toteutuksella tarkoitan juuri sidonnan siisteyttä, kuten rungon tasaisuutta, siiven eheyttä, pään muotoa jne. Mittasuhteiden ja muotoseikkojen, kuten siiven korkeuden, sidoksen tuuheuden jne. arvosteleminen ei kuulu luomisperhoihin. Vaan siltä osin joutuu vaan miettimään sitä pitääkö sitojan tyylistä vai ei.
Näin MM-kisoissa entä teillä?

"Näin MM-kisoissa entä teillä?" Tiedän tasan kisamenestyksesi, turha ryhtyä tässä sitä mainostamaan ja heittämään herjaa.

Minusta tässä on kyseessä perho, joka edustaa, vaikkakin on "luomisperho", klassisen tyylistä levysiipistä lohiperhomallia, jonka tulisi noudattaa lohiperhoissa yleisesti tunnustettuja kriteerejä.

En rupea tässä senkummemmin väittelemään. Minusta tällaisella "klassisen" näköisellä perholla ja sellaisella FQSA -henkisellä luomisperholla, joiden sidonta on aivan oma lajinsa, on eroa. Myös arvostelussa. Varsinkin kun tuossa perhotyypin kohdalla lukee "lohiperho".

Pyydän anteeksi mikäli kuulostin hyökkävältä, se ei ollut tarkoitukseni. Jos unohdetaan nyt "luomisperhot", niin voisitko kertoa, T. Kakkuri meille kaikille kuinka sinä sitoisit yläkaaren esim. Jock Scottiin? Tai minkälainen linja yleisesti on hyväksytty.

Olisi hienoa, jos joku alan todellinen osaaja voisi kirjoittaa artikkelin klassisen lohiperhon mittasuhteista ja teknisestä arvostelusta, mikä kehittäisi sitojia ja auttaisi arvostelijoita antamaan "oikeudenmukaisia" arvosanoja.

no niin, täällä väännetään kättä mun mielestä hiukan väärästä kohdasta..
eli, jos laksmään katot niin yläkaari on hienosti, mutta siipi ei lähde tarpeeksi korkealle heti pään takaa, jolloin cresti jää irti siivestä!
mietipä jos cresti seuraisi siipeä, niin perho olisi jonkun ihmeen supon mallinen, siis kärjistetysti tietysti!!!
ja tuohon crestin sijoittumiseen on melkein yhtä monta ohjetta kuin sitojaakin, vertaapa vaikka paul schmooklerin ja vaikka iv:n tapaa asetella tuo vittumainen soiro perhon päälle, ja kas, ne eroavat melkoisesti!

Loppukommentilla ei ollut tarköitukseni elvistellä "kisamenestykselläni", joka MM-tasolla on varsin vaatimaton muihin siellä menestyneisiin suomalaisiin sitojiin. Vaan halusin tuoda esiin ainoat luomisperhoja varten luodut arvosteluperusteet.
Se mikä tässä suomalaisessa perhonsidontakulttuurissa ottaa pattiin on, että meillä pitää/täytyy tehdä perho jollain tapaa tai se on väärin. Missä on luovuus ja sitojan persoonallinen kädenjälki? Mielestäni parhaimmillaan klassisen nähdessään tietää kenen sitoma se on. Niinpä en ole oikeutettu mitään "yleistä hyväksyttyä linjaa" laatimaan, jokainen sitokoon tyylillään.
Provosoivaa kommenttiaan pahoitellen:

T.K

Jos vielä pari pikku vinkkiä tuon paatoksen jälkeen. Alus-siipeä ei kannata sitoa kuvan perhon tyyliin kokonaisista höyhenistä, vaan stripata yhteen asetetut hyöhenet ensin toiselta puolelta ja leikata ruoto poikki siten, että jää vain kapeat kaistaleet. Näin saadaan matala alus-siipi joka ei nosta siipeä liian pystyyn.
Crestit kannattaa höyrystää ja panna prässiin. Itse tilaan aina useamman pään kerralla ja höyrytä kaikki crestit kerralla, näin saadaan aikaan cresti "kokoelma" josta on helppo valita oikeanlainen cresti sidottavaan perhoon.
Kuvan perhossa siipeä ei ole muokattu. Muokkaaminen tapahtuu pitämällä kumpaakin siipeä vastakkain ja pakottaa etusormen ja peukalon välissä siiven ylimmät siikaset lähemmäksi alimpien siikasten pituutta. Tällöin siipi kääntyy enemmän mutkalle ja on helpompi kiinnittää.
Tässäpä nyt ne parannusehdotukset kuvan perhosta.
Unohtakaa turhat pilkunviilamiset harjoitelkaa omaa tyyliä. Mielestäni Visak:lla alkaa jo sellainen hahmottua. Sitten ei muuta kuin harjoitusta,harjoitusta.....
T.K

T.Kakkuri:Se mikä tässä suomalaisessa perhonsidontakulttuurissa ottaa pattiin on, että meillä pitää/täytyy tehdä perho jollain tapaa tai se on väärin. Missä on luovuus ja sitojan persoonallinen kädenjälki? Mielestäni parhaimmillaan klassisen nähdessään tietää kenen sitoma se on. Niinpä en ole oikeutettu mitään "yleistä hyväksyttyä linjaa" laatimaan, jokainen sitokoon tyylillään.


T.Kakkuri: . Muokkaaminen tapahtuu pitämällä kumpaakin siipeä vastakkain ja pakottaa etusormen ja peukalon välissä siiven ylimmät siikaset lähemmäksi alimpien siikasten pituutta. Tällöin siipi kääntyy enemmän mutkalle ja on helpompi kiinnittää.

Nuo kaksi kommenttia eivät oikein tue toisiaan...

Niin muokkaaminen tapahtuu noin, aivan kuin langan pujottaminen spigottiin tapahtuu niin kuin se tapahtuu. Eipä tuo mielestäni kenenkään luovuutta rajoita vai?