1vs.3

monni kirjoitti:
> Mitä mieltä olette kahden tai jopa kolmen perhon käytöstä samaan
> aikaan? Onko se kiellettyä Suomessa joissakin koskissa. Tiedän, että
> se soveltuu ainakin larvastukseen erinomaisesti, mutta entäpä
> leech/streamer ja pupa yhdistelmä??? Onko kellään omakohtaisia
> kokemuksia?
jos meinaat perholitkalla kalastusta, niin se ainakin toimii hyvin varsinkin lapissa. mun mielestä perholitkaan voi laittaa mitä perhoja hyvänsä...

Minulla vakiintunut käytäntö on kaksi perhoa lähes AINA siimassa, poislukien kun jahtaan sitä ISOA, joka kuitenkaan ei ota...

Harrin/siian pyynissä käytän kahta perhoa näin ("alempi" perho ensin mainittuna:

- larva/pupa; larva on ehkä hieman painotettu, heitto poikkivirtaan, ensin vapaa uitto, sitten "pupastusta" kohti rantaa tiukasti viistäen
- pupa/pinturi; pinturi toimii samalla indikaattorina
- nymfi/pupa; samat sävelet kuin larva/pupassa
- larva/nymfi; nymfaamista ja larvastusta =)

Tässä vaiheessa täytynee kertoa, etten KOSKAAN painota peruketta lyijyhaulein, se ei ole "kivaa" mielestäni. Keväällä saattaa olla heittosiiman jatkeena pätkä (6 jalkaa) uppoavaa peruketta, jonka kanssa yritän pärjätä...

Systeemi on toiminut ihan kohtuudella, useita TUPLIA tänäkin kesänä on harjusvesiltä tullut. On se vaan aika perverssi olo, kun näkee että kala (ylempi, tässä vaiheessa alempi on vielä "piilossa") kala vetää siimaa oikealle, mutta veto tuntuu vasemmalle... =)

Kahden perhon käytössä saattaa muutoinkin joutua tekemään vaikeita valintoja, niin perhojen suhteen, kuin haavittavien kalojenkin. Iijoella, Kipinässä joskus muinoin, kultaisella 90-luvulla, oli tapanani kalastella striimerillä ja "pikkuperholla" yht'aikaa. Oli siinä pikku-laamalla tenkkapåå, kun yläperhossa rimpuili rekkari-harri ja alaperhoa rettuutti ihan mukavan oloinen taimen... (valitsin taimenen, Iijoen luontaisen harjuskannan puolesta tietenkin =D)

Taimenen pyynti minulla on näinä päivinä "vain" tätä Kitka-/Kuusinkijoen nousukalan jahtaamista pääsääntöisesti ja silloin ei siimassani ole kuin yksi perho. Riskejä ei tässä oteta. Tapsi perhon pohjaan tarttuminen on enemmän kuin todennäköistä. Jopa varmaa, mikäli minulta kysytään (sivutapsit katosivat siimoistani sen yhden ainoan kerran jälkeen kun kala jurnutteli pohjassa ja sai kuin saikin tapsiperhoni pohjaan kiinni, peruke poikki, ei ollut kivvaa)

Pienempien taimenten (1-2kg) kanssa temmeltäessä, esim. Ii-/Kostonjoella on sivutpsit uleensä paikoillaan, ei ole ollut ongelmia siellä.

Nyt minä olen jo kirjoittanut niin pitkään tänä "usvaisena" lauantai aamuna, etten muista enää mikä olikaan kysymys =) joten lopetan tähän.

ihmelaama,
KITKAton elämä on teeskentelyä.

Monni hei, Iijoki ja Kostonjoki eivät ole lähelläkään Lappia
Iijoella ja Kostojoella pyydetään pääasiassa harjusta ja taimenta, käypä katsomassa paikallisen specialistin harjussivut:
http://www.taivalkoski.fi/harjus/

Kokemusteni mukaan keskikesällä Iijoella alkaa olla jo tungosta, seuraavan kerran taidan mennä Kostolle.

monni kirjoitti:
> "Anttikk"<akarjalainen@hotmail.com> kirjoitti:
> > Monni hei, Iijoki ja Kostonjoki eivät ole lähelläkään Lappia
> > Iijoella ja Kostojoella pyydetään pääasiassa harjusta ja taimenta,
> > käypä katsomassa paikallisen specialistin harjussivut:
> > http://www.taivalkoski.fi/harjus/
> >
> > Kokemusteni mukaan keskikesällä Iijoella alkaa olla jo tungosta,
> > seuraavan kerran taidan mennä Kostolle.

Kostonjoesta kerrotaan (yläjuoksu) aika kattavasti Kuusamo Perhokalastajat Ry: sivuilla, jotka löytyvät täältä: www.koillismaa.fi/perhokalastajat

Kitkajoen tilanteestä tietää "oma" seurani Siilasmajan Kilta, jonka osoite on: www.koillismaa.fi/siilasmajankilta

Kuusingin tilanteet kertoo Lohiloordit: www.lohiloordit.com

Siinäpä näin aluksi purtavaa tiedonjanoosi, lapinmatkan "tienvarsi" kalastukselle

-i.-