jatko alla olevalle keskustelulle  yydä & pamputa.... no mitäs te teette jos saatte jalokalapitoisesta joesta hauen, särjen, lahnan, turvan... tai muun "roskakalan"??? AHVENA EI OLE roskakala!!! 
|
|
|
|
Itse luultavasti päästäisin takaisin koosta riippuen, paitsi särjen otan aina rannalle.
|
|
|
J.Zulu kirjoitti: > jatko alla olevalle keskustelulle yydä & pamputa.... no mitäs te > teette jos saatte jalokalapitoisesta joesta hauen, särjen, lahnan, > turvan... tai muun "roskakalan"??? AHVENA EI OLE roskakala!!! Takaisin palautan,mun mielestä noi jokainen kalalaji on luontainen kalalaji ja jos ne kuuluu vesistöön niin kuuluu ja hauestakin aina puhutaan et se syö kaikki jalokalat niin eiköhän tuo syö enimmäkseen noita ns.roskakaloja ku niitä on yleensä huomattavasti enemmän ja helpompi pyydettävä et eipä tuo luuleuka kaikkia jalokaloja luultavasti syö 
|
|
|
|
Jos puhutaan hauista ja epäjaloista kaloista, niin itse päästän hauet ja muut takaisin, mikäli en aio syödä. Sama koskee myös jaloja kaloja, eli käytännössä en erottele saalista toimenpiteiden suhteen.
Viime kesänä sain muutaman hauen, joista yksi pääsi uuniin, muut ovat mahdollisesti vielä hengissä.
|
|
|
|
Särki, ikävä kyllä tulee yleensä noukittua pois. Joissakin paikoissa se on kyllä tosiaankin tarpeeseen. Viime kesänä veneestä kun pilkittiin 10 metriä syvällä järvellä pilkittiin niin herranen aika kun siinä pilkin pudottiveteen niin eihän se kerennyt edes vajota lähellekkään pohjaa kun särki oli siinä kiinni. Parin metrin syvyydessä tuntui olevan särkikerros josta ei meinannut pilkkiä saada syvemmälle ahvenia pyytämään. Siinä vaiheessa alkoi "roskakalat" jädä veneeseen. Mutta kalojahan ne "roskakalatkin ovat silti joten eiköhän niitä ihan kaloina olisi hyvä kohdella. Ja onhan se särkikin joskus päivän pelastanut kun muuta ei ole kalareissulta tullut.
Särki on kala kuten muutkin ns. roskakalat. Kohdelkaamme niitä kaloina.
Onhan sitä toki käynyt niinkin että lupia ostaessa on oikeen KÄSKETTY kaikki särjet ja muut roskakalat tuoda rannalle... Sääli kalojen puolesta.
|
|
|
|
Veikkaisin, että vanhasta tottumuksesta tullut aina noukittua särjet rannalle...Kaikki muut pääsevät toki joko takaisin tai pellille...Voisihan sitä särkiä hieman säästellä, kun Virroilla kalastellessa niitä tuli yhteensä 50 mato-ongella, kun paikan löysi...Kun nyt alkaa näin sitä ajattelemaan...
|
|
|
|
Se on kyllä ihmeellistä mutta siltikin totta että särki luetellaan heti "roskakalaksi" niin se on minullakin, itseasiassa se on ainoa kala jota pidän hieman alempi arvoisena mutta kokeilkaapa särkeä ruokakalana jo on hyvää!
|
|
|
|
Pakkohan sitä on ollut maistaa, Ja ihan positiivisin seurauksin!! Liha ei ollut niin hirveän pahaa(jos ei kovin hyvääkään) mutta se ruotojen paljous oli ärsyttävintä.
miikka kirjoitti:
> Se on kyllä ihmeellistä mutta siltikin totta että särki luetellaan
> heti "roskakalaksi" niin se on minullakin, itseasiassa se on ainoa
> kala jota pidän hieman alempi arvoisena mutta kokeilkaapa särkeä
> ruokakalana jo on hyvää!
|
|
|
|
Se on ruotujensa takia niin halveksittu kala, enkä ole itse sen takia suuhun pistänyt. Ei ole paljoa tullut maisteltua särkikeittoa.
|
|
|
|
Yksi rehevöitymisen merkeistä on juuri särkikalojen määrän voimakas kasvu. Roskakalan tehopyyntiä, esim. nuotalla, käytetään yhtenä kunnostustoimenpiteenä rehevöityneissä järvissä. Toimella pyritään poistamaan etenkin fosforia vesimassasta. Hankaluutena on fosforin poikkeuksellisen tehokas hyödyntäminen ravinnekierrossa, joten pienikin ylimäärä aiheuttaa rehevöitymistä. Siis yleensä, voihan typpi tai kuparikin olla minimitekijä.
Tähän mennessä tulokset ovat vaihdelleet ja ainoa havainto on ollut, että kalaa pitää nostaa ihan tolkuttomasti, edes vaikutuksen havaitsemiseen. Eli onkimisella ei tasapainoa hetkauteta juuri ollenkaan, edes pienissä vesistöissä.
Joku mainitsi, että särjestä valmistetut pihvit ja pullat olisivat hyviä. En ole kokeillut, mutta muistaakseni liha jauhettiin ja keitettiin pitkään, jolloin ruodoista ei pitäisi olla harmia.
|
|
|
|
ne on muuten poijaat vähempiarvoisiakaloja eikä roskakaloja, näin alan ihmisen näkövinkkelistä!!!!!
|
|
|
|
ne on muuten poijaat vähempiarvoisiakaloja eikä roskakaloja, näin alan ihmisen näkövinkkelistä!!!!!
|
|
|
|
Sano se ERÄ:n lehden kirjoittajille...
|
|
|
Oppia ikä kaikki. Itsekin käytän nykyisin mieluummin nimitystä "toisarvoiset" kalat (särjet, kiisket, salakat ja pikkuahvenet). Hauki sitä vastoin on jo ainakin täällä pohjoisen vesillä erinomainen ruokakala kuin on isompi ahvenkin. Pikkuahvenista, särjistä ja kiiskistä taas tekee erinomaista purkkikalaa. Pikkuahvenia on kätevä myös savustella. Kalavedenhoidon nimissä yhdyn Elviksen kantaan, että sitä kalamassaa täytyy poistaa suuria määriä ennenkuin sillä on jotain vaikutusta. Sitten olen sitä mieltä noista koskihauista, että ne joutaa ruokapöytään. Haukiyksilöt, jotka asuttavat koskia, syövätkin siellä esiintyviä saaliskaloja. Monissa tapauksissa hauen mahaan pääsee harrin, siian, lohen ja taimenenpoikaset. Pääsääntöisesti hauet saattavat kuitenkin siirtyä koskiin salakoiden ja ahventen perässä ? Esimerkkitapaus eräältä pieneltä joelta; Suvanto, jossa kosket molemmin puolin. Suvannon leveys n. 10 metriä ja pituus n. 50 metriä. Keskisyvyys 1,5 m, syvimmillään pari metriä.. Suvantoon tulee kevättulvien aikana tai jälkeen aina muutama hauki. Yleensä on yksi iso (yli 2kg) ja sitten pari kolme pienempää (500g-800g). Suvannossa on alkukesästä hyvin paljon harjuksia, jotka kesän mittaan siirtyvät koskiin, kuitenkin niin, että suvantoon jää pienemmät harjukset. Hauilla on ruokalistalla etupäässä särkeä, ahventa, salakkaa tai harjusta. Harvinaisuutena mateen- tai taimenenpoikia. Jos nuo hauet ongitaan yhdettömiin, jää suvantoon suuri määrä salakkaa ja särkeä. Ne ovat lähinnä perhomiesten kiusana. Jos haukia ei ongita pois, ne katkovat streamerin heittäjän tapsit ja ilman peruketta uistinta heittävien siimat. Mikä siis neuvoksi ? Olen tullut siihen tulokseen tässä tapauksessa, että kaikki syötäväksi kelpaavat hauet, ahvenet ja särjet (purkkikalaksi) ylös. Loput takaisin. Ja jos on muuripannulla 3kg:n hauen selkäfileet kypsymässä tai ahvenpahnue savupöntössä, voi harjukset ja taimenet jättää tappamatta (tai kokonaan pyytämättä). Kalamies kuitenkin on kalalla myös kehittyäkseen onkijana, joten jos on tarve onkia ruokakalojen jälkeenkin, voi väkäset painaa läjään ja testailla mihin perhoihin kala reagoi. Rannoille jätetyt kalat alkavat ajanmyötä haista, jos niitä ei haaskalinnut ehdi syödä. Ja tietenkin jos haluaa minkinpoikasia auttaa tai haluaa karhun kiinnostuvan hajuista, niin mikäs siinä No, ehkäpä tapetut ruokapöytään kelpaamattomat kannattaa siis viedä kompostiin ? Harjuksen alamittaa olen käyttänyt tuolla joella jo yli kymmenen vuoden ajan 35cm:ssä muiden siellä kalastavien kanssa ja harjusten keskikoko on hyvä (~37-38 cm) ja niitä on hyvänlaisesti. 45- 50 -senttinen jysähtää jollekkin ainakin kerran kesässä. Loppukesästä sellaisia yli 40-senttisiä harreja on hyvin jännä pyytää pintureilla, joihin ne myös mielellään ottavat (kun sopiva ottiperho löytyy). Suurimmissa suvannoissa asuu yleensä ne porrashauet (yli 5 -kiloiset), joita on tosi hauska käydä onkimassa pullukoilla pintavaapuilla. Otti on räjähdys, joka jää mieleen ! Suosittelen pitämään onkipäiväkirjaa paikasta, jossa eniten kalastaa. Omia havaintoja on kiva analysoida ja miettiä mitä vaikutusta voi olla, jos hämmentää kalabiomassan tasapainoa ja mitkä teot oikeasti vaikuttavat siihen. Suurin ongelma kalakantojen suhteen Suomessa kuitenkin liittyy voimakkaasti teollisuuden päästöihin, metsä- ja suo-ojitusten sekä turvetuotannon laadunvarmistustoimenpiteiden heikkouteen, kalateiden rakentamatta jättämisiin, virtakutuisten kalojen kutupaikkojen heikkoon laatuun tai niiden puuttumiseen ja syönnösvaelluksen tekevien kalalajien (mm. lohi ja taimen) syönnöspaikoilla (meri ja järvet) tapahtuvaan liikakalastukseen. Em. asiat ovat niitä, joihin kannattaa pyrkiä paikallisesti vaikuttamaan. Onkirikasta vuotta kaikille !
|
|
|
|
Päde-Veikon puheiden myötä tuli itselleni mieleen eräs tarina Virroilta, jonka kaverini tässä viime kesänä kertoi:
On eräs suvanto, jonka molemmissa päissä virtaa koski. Tässä suvannossa on erittäin paljon pikkukalaa, ja veden lämpötila on korkea. Mutta suvannossa eleilee peto, isohko hauki, joka matelee tämän 3-7 metriä syvän suvannon pohjassa. Muutama on tämän hauen saanut kiinni siiman päähän, mutta ei koskaan ylös vedestä. Sen sanottiin jo silloin painavan yli 8 kiloa! Tästä on monia vuosia ja hauki on kasvanut monia kiloja. Se on vienyt monelta kalamieheltä luottovaappuja, ja vieheitä, eikä kukaan ole saanut sitä haaviin asti. Hauen sanotaan olevan niin älykäs, ettei se enää vieheisiin koske. Mutta ties vaikka jonain kauniina päivänä se kävisi pienen pullamaisen vaapun kimppuun. Se on vain ajan kysymys. Voi olla, että kala on jo kuollut...Voi olla että se vielä eleilee.
Olimme sinä päivänä menossa uimaan, ja ei tehnyt kauheasti mieli uida kun tiesi, että siinä suvannossa eleili semmonen hauki...Vieläkin saan kylmänväreitä.
|
|
|
J.Zulu kirjoitti: > jatko alla olevalle keskustelulle yydä & pamputa.... no mitäs te > teette jos saatte jalokalapitoisesta joesta hauen, särjen, lahnan, > turvan... tai muun "roskakalan"??? AHVENA EI OLE roskakala!!! Jos saan särjen, tai jonkun muun "roskakalan" niin ei siinä kauan henki pihise. PAMPULLA PÄÄHÄN! KYLLÄ SÄRKIÄ RIITTÄÄ!!!
|
|
|
|
Itse PÄÄSTÄN särjet sun muut pois, kala siinä missä taimenkin.
|
|
|
|
Särjet nyt ainakin useasti lokkien ruuaksi
|
|
|
motulli kirjoitti: > J.Zulu kirjoitti: > > jatko alla olevalle keskustelulle yydä & pamputa.... no mitäs te > > teette jos saatte jalokalapitoisesta joesta hauen, särjen, lahnan, > > turvan... tai muun "roskakalan"??? AHVENA EI OLE roskakala!!! > > Takaisin palautan,mun mielestä noi jokainen kalalaji on luontainen > kalalaji ja jos ne kuuluu vesistöön niin kuuluu ja hauestakin aina > puhutaan et se syö kaikki jalokalat niin eiköhän tuo syö enimmäkseen > noita ns.roskakaloja ku niitä on yleensä huomattavasti enemmän ja > helpompi pyydettävä et eipä tuo luuleuka kaikkia jalokaloja > luultavasti syö > Kirjoittamisen jalon taidon opetteleminen ei olisi mielestäni pahitteeksi! En inho mitään enemmän, kuin tuollaisen tekstin lukemista! Eipä muuta, sainhan jossain välissä sanottua...
|
|
|
J.Zulu kirjoitti: > jatko alla olevalle keskustelulle yydä & pamputa.... no mitäs te > teette jos saatte jalokalapitoisesta joesta hauen, särjen, lahnan, > turvan... tai muun "roskakalan"??? AHVENA EI OLE roskakala!!! 2 kertaa olen lapin tunturipurolla saanut hauen. Pieniä olivat..ensimmäisen päästin takasin, mutta toisen poistin joesta, ajatuksena että syö harjuksen ja mahdollisten taimenien poikasia. Ahvenen jos olisin saanut, se olisi syöty..haukia ei.
|
|
|
Lisää vahti
Vastaa
Edellinen aihe
Takaisin aiheisiin
