Pitkähän tuosta listasta tulisi, jos kaikki tähän kirjoittaisi. Pääperiaatteena voisi ajatella sellaista, että alkukauteen runkoon oranssia, sinistä, mustaa ja hopeaa. Siipeen mustaa oranssia muutkin käy, kunhan se luo perhon runkoon ja häkilään nähden voimakkaan värikontrastin. Kierre hopeaa. Keskikesällä, siis juhannuksen jälkeen rungon ja siiven värit lähestyy toisiaan. Tähän aikaan tummalla kelillä tummaa ja kirkkaalla kirkasta. Runkoon tulee lisäksi, vesien lämmettyä, kultaa ja kuparia. Heinäkuun lopussa runko tummuu, kuvaan astuu tumman oranssin sävyt, liitettynä mustaan ja viininpunaiseen. Elokuun alkuun ruskean eri sävyt yhdistettynä kultaan ja kupariin ja ruskeaan siipeen kirkkaille keleille, ja yöllä elokuussa käytetään mustia perhoja, joihin on lisätty hiukan sinistä poskiin. Kierteet elokuussa kultaa tai kuparia. En tiedä auttoiko tämä mitään. Kannattaa noita perhoarviointeja lukea ja tehdä muistilistaa siitä mitä siellä kirjoitellaan. Eihän nekään faktoja ole, vaan perustuu vuosien kokemuksiin. Se mitä kannattaa jo alussa tehdä, niin on oma kalastuspäiväkirja, josta selviää perhon nimi, vallitseva säätila, vedenkorkeus ja laatu, mahdollisesti veden lämpötila ja muut kiinnostavat havainnot kalatapahtumassa. Jos ei siitä muuten ole mitään hyötyä, niin vanhempana on ainakin mielenkiintoista luettavaa omasta kalastushistoriasta.
|
|