Mistä perhonsidontasi lähtenyt liikkelle?

Niin elikkäs mistä teillä tämä perhonsidonta on lähtenyt liikkeelle?Ja mitä sidoitte.

Itse ainakin pienenä katselin kun pappa sitoi perhoja.Sitten minä rupesin piirtämään niitä mielikuvituksen kautta ja tulihan niihi koukkuihin välillä mukaan dinosauruksiakin.
Sitten kesällä 2005 oltiin Lapissa kalareissulla ja isä osti isoveljelleni sidonta romppeet.Siinä sitten parikuukautta katselin kun isoveli iltaisin perhoja kyhnäsi,sitten minäkin hommasta innostuin ja rupesin perhoja sitomaan.Tietenkin heti sidoin sl-pupia kun ne silloin antoi hyvin harjusta,sitten siirryin red tagiin ja zuluun.Ja nyt perhoja syntyykin jo luontevasti.Harmivain kun isoveli lopetti sidonnan heti vuoden jälkeen.Nyt ihmettelee miten niitä ainavain jaksan tehdä.

Eli laittakaahan oma tarina myös!

Minun sidontaharrastus alkoi 10 vuotta sitten, kun kyrsiinyin ostoperhoihin jotka oli jossain maailman laidalla sidottuja. Pinturit oli ns. nopeasti kelluvaa tyyppiä eli piti olla rasvailemassa jokatoisella heitolla että edes jotenkin pysyi pinnalla.

Uppoperhoista ei jäänyt kuin runko jäljelle muutaman heiton jälkeen.
Ajattelin että per...le kyllä mä tollasia osaan sitoa, ei ne mitään rakettitiedettä voi olla.

Luin muutaman sidonnan perusteoksen, ja Red Tagilla aloitin. Sittemmin on penkistä pyrähdellyt lentoon pääasiassa levysiipisiä klassikoita taimenille. Kun jotenkin vierastan synteettisiä materiaaleja enkä oikein noilla nykyajan muovitussukoilla osaa kalastaa. On niin hel...tin vaikeita heittääkkin että menee ilo kalastuksesta.

Itselläni kävi sillein kun kaverit alkoivat harrastaa perhokalastusta niin innostuihan siitä sitten itsekkin. Enolta sain ensimmäisen perhokalastus setin ja sidontasetin kanssa.Sen jälkeen käytiin koskella perholla yhä useammin. Ensimmäiset perhot olivat nyt mitä olivat, mutta kun ostettiin uusi setti niin kyllä se siitä on pikkuhiljaa alkanut kehittymään vaikka vieläkin on PALJON parannettavaa. Ja tulihan sitä ostettua muutama valmisperho kaupasta. Mutta sidonta tulee jatkumaan vielä pitkäänja kalastus kanssa.

Tämän nimimerkin takana kaks henkilöä...
Juha:Itse katsoin kun 25v sitten perhonheittäjät saivat kalaa Koirasalmesta ja itsellä jäi munat pataan. Pakko oli aloittaa sitomaan ja hankkia vehkeet. Itse kantapään kautta opetellut kaiken. Aloittanut pheasant tail nymfillä ja pari muuta nymfimallia. Nyt sidotaan kaikki mahdolliset.

Mino:Juha sitoi perhoja ja katsoin ja katsoin, pakkohan tuo on oppia tekemään kun tuollaisia luomuksia tulee, itse olen aina käsitöitä muutenkin tehnyt ja eihän tuo voi olla ylitsepääsemätöntä. Kalastusta harrastanut pienestä pitäen niin eipä siinä tarvinnut paljon miettiä miksei tätäkin taitoa voisi oppia. Jep, nyt sidotaan yhdessä miltein päivittäin ja eikä tosiaan ole tarvinnut opetella kaikkea kantapään kautta, paitsi niitten grr... levysiipisten lohiperhojen mallardit... ei suju niin ei suju vieläkään, mutta jonain päivänä huudetaan hip hurraa.

Sidonnan iloa kaikille tasapuolisesti!

Minä sidoin ekan kerran perhoja 8.lk:n erätaitotunnilla. Ensimmäinen sitomani oli red tag (edelleen tallella ), ja sitten teimme 4 muuta (ei kai varsinaisia ohjeperhoja), ja sieltä lähti kiinnostus perhonsidontaan. Kyselin 8 ja 9 luokan välisenä kesänä kesätyötä monesta paikasta, mutten saanut koska en ollut kesällä 15v (edelleen tympii...). Kun sitten alkoi 9. luokka, olin varma että ensikesänä jos saan töitä, ostan sidontasetin. Noh, sitten 9.lk:n syyskuussa (2009) isäni osti minulle OPM Sidontasetin. Lieneekö kuullut kesän suunnitelmani..en tiedä, mutta kauhiasti tuli isäpappaa kiiteltyä. Siitä lähtien olen sitonut perhoja. Kursseja ei ole Nurmeksessa järjestetty, joten olen oppinut perusjutut erätaitotunneilla, ja loput opinnot tältä sivustolta. Nyt olen jo lähes vuoden sitonut perhoja, ja kaikki perusjutut menee mielestäni hyvin. Ainoana ovat sitten ne levysiivet. Mutta aika näyttää...
Kiitokset isälleni, ja tänne perho-ohjeita laittaneille