Hammonjoki (Hammonjoki)

Noniin minusta tuntuu, ettei tuota hammonjokea enää huolleta lainkaan istutuksia ei tehä eikä lupia tarkasteta. Joen ympäristö oli todella roskaista kun kävin siellä tänään kalassa. Tulva oli viennyt puusillan mennessään ja samalla osia maastosta. yläosakin on alkanut kasvamaan umpeen ja alaosa vasta onkin yh... Kaloista ei hammolla ole tietoakaan, olen tämän kesän käynyt hammolla, mutta en ole juuri muuta saanut kun pieniä puronieriöitä! joka reissulla aina on ainakin yksi tullut, mutta missä isommat yksilöt? Epäilen, että hammon toiminta on jäänyt siihen paikkaan kun alettiin suunittelemaa mokomaa veden ottamoa. On se niin väärin kun täälä lahden seudulla ole muita perhokalastus paikkoja niin ainoakin pitää tuhota! Kalat viihtyvät mielummin järvessä kuin joessa (paitsi pienet puronieriät).

onko kellään ollut mitään havaintoja hammon toiminnasta lähiaikoina? itse en ole muuta kehitystä huomannut muutakuin saalis ilmoitus postilaatikkoon tuotu uusia tyhjiä lappuja.


Ja muuta:
onko kukaan saanut koskaan mitään yläosan matalasta koskikohdasta?
Entä onko kukaan koskaan erehtynyt koittamaan pienestä "välilammesta" joka on yläosalla loppupätkän joen vieressä, itse olen pintakäyntejä täälä huomannut, mutta epäillyt sammakoita.

Zeno kirjoitti:

> onko kukaan saanut koskaan mitään yläosan matalasta koskikohdasta?
> Entä onko kukaan koskaan erehtynyt koittamaan pienestä "välilammesta"
> joka on yläosalla loppupätkän joen vieressä, itse olen pintakäyntejä
> täälä huomannut, mutta epäillyt sammakoita.

Lammessa on joskus kalaa (nieriöitä on tullut), mutta suurimman osan vuodesta se on niin umpeen kasvanut että siitä on aika turha kalastaa.

Kyllä siellä Hammolla niitä isojakin on(niin taimenia kuin kirjojakin), ovat vain aika vaikeita narrattavia. Tänä vuonna en oikein ole käynyt paikan päällä, mutta uskon etteivät asiat Hammon hoidossa ole paljoakaan muuttuneet. Toivoisin kyllä, että muuttuisivat.

Jos joku asioista päättävä olisi paikalla, niin muutamia ehdotuksia:
1) poikasistutuksia tai ei ainakaan niitä monikiloisia possuja mitä sinne on joskus isketty (täytyy kyllä sanoa että Hammon kirjot ovat aika valioluokkaa, paria poikkeusta lukuun ottamatta)
2)Koveroistenlampi kalastusalueeseen. Siinä olisi mm. Lahdenperhokalastajille erittäin hyvä paikka harjoitella lampikalastusta. Mökkiläisten kanssa joskus juttelin asiasta eivätkä nyt ihan ajatusta tyrmänneet ja sanoivat tutkijoiden päättäneen rauhoitusalueesta. En kyllä ymmärrä rauhoitusaluetta kuin nimenomaan mökkiläisten kannalta. Voitaisiin vaikka sopia että kalastusta saisi harjoittaa toisella rannalla olevalta pellolta jolloin ei tarvitsisi mökkien pihoilla kävellä (näköyhteyttä vastarannan pihoille on kyllä vaikea välttää ja ymmärrän jos joku siitä ahdistuu).
3)jokiosuuksia tulisi hieman siistiä, moessa paikassa on puita kaatunut jokeen melkein tukkien mahdollisten vaelluskalojen nousureitit. Järkeä saa tietenkin käyttää enkä tarkoita että poistettaisiin kalojen tärkeitä suojapaikkoja.

Siinä muutamia ehdotuksia ja kommentteja muiltakin olisi mukava saada, että saataisiin tänne Lahden seudulle yksi kunnon kalapaikka.

"Vesijärven kalastusalueen merkittävin perhokalastuskohde syntyi paikallisten asukkaiden sekä perhokalastajien toiveista. Kalastusalue hankkeisti kohteen, paikalliset asukkaat tekivät kunnostustyöt talkoovoimin."

olisi hyvä jos pidettäisiin uudet talkoot hammon siistimisesksi ja kunnostamiseksi.

"Vesijärveen laskeva Hammonjoki tarjoaa perhokalastajille sekä kaikille muillekin unohtumattoman elämyksen luonnon keskellä. Noin 20 km Lahdesta ja 5 km Hollolan kirkolta virtaa uskomattoman kaunis joki, jonka varrella voit nähdä kuningaskalastajan, saukkoja, majavia tai jopa karhun.

Kalastaa voi 1,5 km:n matkalla. Vakituisia kävijöitä on n. 100, he tulevat pääasiassa
Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen ja Helsingin alueelta.

Joessa on paljon lähteitä - yksin Koveroisten myllyn kohdalla lähde nostaa päivässä n. 3 000 m3 vettä. Joen kirkaassa vedessä viihtyvät mm. harjus, puronieriä sekä puro- ja järvitaimen. Nämä kalat lisääntyvät joessa luonnonvaraisesti. Pyydettävien harjusten keskikoko on n. 400 g, lohen n. 1,6 kg. Kesäkuussa 2002 jokeen istutetaan n. 50 kg kirjolohta, joka on kolmasosa kokonaisistutuksen määrästä.

Hammonjoen kunnostukseen haetaan rahoitusta jo kesän 2002 aikana. Kunnostustöihin päästäneen vuonna 2006. Silloin rakennetaan mm. kalaportaat Koveroisten patoaltaalle. Lisäksi tehdään hiekoituksia, kalojen lepoaltaita, kutusoraikoita sekä maisemointia. Haetun avustuksen määrä on n. 59.000 euroa. Uskilan jakokunta osallistuu töihin talkooperiaatteella.

Hammonjoen vedellä on suotuisa vaikutus Vesijärven veden laatuun. Olisi sääli, jos
suunniteltu vedenottamo vaikuttaisi virtaamaan.

Tutustu Hammonjokeen - kuulet puron solinan ja linnunlaulun, näet auringon leikin
vehmaassa lehdossa. Katsele kalaparvien nopeaa pujahtelua kirkkaassa vedessä.
Jos kuljet hiljaa ja sinulla on onnea, voit nähdä saukkojen leikin joen törmällä."




valitus vedeottamosta:

"Itä-Suomen ympäristölupavirasto
Pl 69
70101 Kuopio

Valitus Vaasan hallinto-oikeudelle Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä 13.9.2001 n:o 45/01/1 koskien Sairakkalan pohjavedenottamon rakentamista ja pohjaveden ottamista siitä

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymälle seitsemän vuoden määräaikaisen luvan kuukausikeskiarvona 4000 m3/d vesimäärän ottamiseen rakennettavasta Sairakkalan pohjaveden ottamosta. Vesijärven kalastusalue vastustaa luvan myöntämistä ja hakee siihen muutosta seuraavin perustein.

1. Vedenottoon ei ole tarvetta
2. Vaihtoehtoisia vedenottopaikkoja ei ole selvitetty
3. Luvan mukainen pohjavedenotto aiheuttaa laajoja vesistöekologisia haittavaikutuksia ja on luonnontalouden kannalta liian suuri
4. Hammonjoen arvokas luonto menetetään
5. Kiikunlähteiden muuttamiseen ei ole haettu lupaa
6. Hammonjoen erityiskalastuskohteen suunnittelu ja toteutus vaarantuu
7. Laitialanselän tila heikkenee
8. Hankkeen vaikutusten tarkkailu, korvaukset ja kompensaatiot ovat riittämättömät

1. Vedenottoon ei ole tarvetta

Liitteenä olevan Lahden kaupungin vedenkulutustaulukon (www.lahti.fi) kulutus ei ole nousussa, vaan laskussa. Huolimatta kuivista vesivuosista kaupungin vedenkulutus on vuosittain vähentynyt yli 2 %. Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymällä on lisäksi muualla ympäristölupaviraston myöntämiä laajoja vedenotto-oikeuksia.

Ympäristölupavirasto on liiaksi tukeutunut luvan saajan väitteeseen käytössä olevien pohjavedenottamoiden pilaantumisriskeistä. Tiukalla pohjavedensuojelulla, johon ympäristönsuojelulaki velvoittaa, luvan saaja pystyy ehkäisemään käytössä olevien pohjavesiesiintymien pilaantuminen.

2. Vaihtoehtoisia vedenottopaikkoja ei ole selvitetty

Sairakkalan vedenottamon vaikutus kohdistuu ainoastaan Hammonjoen valuma-alueelle. Salpausselän jääkautinen delta Sairakkalassa on kuitenkin laaja pohjaveden muodostumisalue, jossa vedenhankinta olisi voitu hajauttaa niin, että ekologiset haitat eivät muodostuisi millekään valuma-alueelle kohtuuttomiksi. Vaihtoehtoisia vedenhankintapaikkohja ei ole selvitetty, vaan suoraan suunniteltu vedenotto luonnontilaisiin Kiikunlähteisiin.

Vesijärven kalastusalue vastustaa Sairakkalan vedenottamon rakentamista ja siitä pohjavedenottamista sen Hammonjoen ja Vesijärven Laitialanselälle (Lahdenpohjanselälle) aiheuttamien, jäljempänä yksilöityjen pysyvien veden laadun, kalataloudellisten ja luonnonarvojen menetysten johdosta ja esittää, että koska hanketta suunniteltaessa ei ole selvitetty muita vaihtoehtoisia vedenhankintamahdollisuuksia kyseiseltä pohjaveden muodostumisalueelta, lupa kumotaan tai asia palautetaan uudelleen käsittelyyn siksi, kunnes Hollolan-Lahden vesilaitoskuntayhtymä on vaihtoehtoiset vedenhankintasuunnitelmat esittänyt.

3. Luvan mukainen pohjavedenotto aiheuttaa laajoja vesistöekologisia haittavaikutuksia ja on luonnontalouden kannalta liian suuri

Vesijärven valuma-alueella toteutetaan erittäin mittaavaa pohjavedenottoa, joka on kuivannut lähes kaikki lähteet ja järveen suuntautuvat pohjavesipurkaumat. Esimerkiksi Lahden kaupungin vedenhankinta käyttää kaiken lähdeveden ja Vesijärvestä imeytyy vettä Jalkarannan vedenottamolle huomattavia määriä. Sama tilanne on Hollolassa ja vuonna 2000 käyttöönotettu Myllymäen vedenottamo kuivaa viimeisiä Kirkkolahteen purkautuvia lähteitä.

Koska muita järveen tulevia vesiä parempilaatuisemmat pohjavedet ovat olleet elintärkeitä Vesijärven puhtaudelle, veden kirkkaudelle ja luonnon monimuotoisuudelle (mm. arvokkaalle kalastolle), on pohjavedenotto osaltaan ollut vaikuttamassa kielteisesti koko Vesijärven tilaan ja sen rehevöitymisen historiaan. Sairakkalan vedenottohanke on tämän pitkään jatkuneen kehityksen päätepiste, sillä sen jälkeen ei valuma-alueella ole lähteitä ja lähdevesipuroja tai -jokia käyttöönotettavaksi.

Luvan saajan ilmoittamat Kiikunlähteistä purkautuvat vesimäärät ovat virheelliset. Omat mittauksemme lokakuun puolivälissä 2000 osoittivat, että purkautuva vesimäärä oli 3500 m3/d eli pienempi kuin haettu vedenotto. Tällöin lähteet kuivavat kokonaan ja ekologiset vaikutukset ovat erittäin suuret päin vastoin kuin hakija väittää.

Jos lupa kuitenkin anotulle hankkeelle tultaisiin myöntämään, hallinto-oikeuden tulee määrätä, että pumpattavan veden kuukausikeskiarvo saa olla enintään 2 000 m3/d.

4. Hammonjoen arvokas luonto menetetään

Hammonjoki (ja sen yläpuolinen Sepänpuro) on viimeinen Vesijärveen laskeva lähdevarainen joki ja viimeinen taimenen kutujoki. Siinä on myös luonnonvaraisesti lisääntyvät ja elinvoimaiset purotaimen ja -nieriäkannat. Hammonjoen kalaston ja kalastuksen merkitys seutukunnalle on monella tavalla tärkeä.

Joki on erämaanomainen ja rannat ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Joessa on muutamia vanhoja patorakennelmia, joiden poistaminen tai kiveäminen mahdollistaa kalan esteettömän kulun. Muutoinkin joen lukuisat koskiosuudet vaativat hienovaraista kalataloudellista kunnostamista.

Hammonjoen valuma-alueen pinta-ala on 45 km2, järvisyys 0.4 % ja keskivirtaama n. 0.3 m3/s. Sairakkalan vedenottohankkeeseen liittyvissä viidessä mittauksessa virtaamamediaani jokisuulla on ollut 0.33 m3/s.

Laimentavien lähdevesien ansiosta joen veden laatu kuuluu Vesijärven valuma-alueen parhaimmistoon, mutta hajakuormituksen ja kalanviljelytoiminnan veden laatua rasittavat vaikutukset ovat nähtävissä.

Runsaat puhtaat ja viileät ja tasalämpöiset lähdevedet ovat mahdollistaneet ja turvanneet Sepänpuron ja Hammonjoen arvokkaiden lohikalojen, puronahkiaisen sekä harvinaisten kasvien ja eläinten kantojen kehittymisen ja säilymisen ja ovat myös jokialueen maisemallisten arvojen säilymisen kannalta keskeinen tekijä. Luvan mukainen vedenottomäärä veisi edellytykset jokialueen luonnonarvojen säilyttämiseltä. Kyseisen vesimäärän merkitys turvaamaan Hammonjoen luonto-ominaisuudet tulee korostetusti esiin erittäin pienien alivirtaamien aikana kuten kesällä 1997 ja syksyllä 2000.

Jokialueen nieriä- ja taimenkannat ovat poikkeuksellisen arvokkaita johtuen lähdevesien puhtaudesta, tasaisista virtaamista ja kesäkuumallakin viileästä lämpötilasta. Jo pelkästään niiden turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Kalataloudelliset selvitykset ovat olleet koko prosessin ajan hyvin puutteelliset. Tiedot ovat olleet vanhentuneita monelta osin. Hammonjoen vesistön taimenkanta on suurella todennäköisyydellä alkuperäinen kanta, mutta tätä asiaa ei ole selvitetty. Kuitenkin tämän selvittäminen olisi ollut oleellisen tärkeää, koska näitä kantoja ei juurikaan ole maailmassa säilynyt. Puronieriäkantojen alkuperästä ei myöskään ole tehty kunnollisia selvityksiä. Harjuksen osuus on jätetty liian vähälle eikä sen kalataloudellista merkitystä ole juurikaan otettu huomioon.

Jokialueella pesii harvinainen kuningaskalastaja ja ainakin yksi saukkopari, jotka ovat EU:n lintu- ja luontodirektiivien suojaamia lajeja. Lisäksi taimen on luokiteltu vesissämme uhanalaiseksi. Vedenottolupa heikentäisi näiden harvinaisten eläinten elinmahdollisuuksia.


Hankkeen maisemalliset vaikutukset ovat myöskin suuret, sillä Kiikunoja ja Sepänpuron latvaosa kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Kastari-Hatsina-Kutajoki-maisema-alueeseen. Joen ranta-alueet ovat vuosia säilyneet muuttumattomina. Niiden ympärille on muodostunut lehtoja ja biotooppeja, jotka yhdessä muodostavat kauniin ja ehyen maisemakokonaisuuden. Se on todettu paikallisesti ja valtakunnallisesti tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Valtioneuvoston päätös 5.1.1995 ohjaa yhteiskunnallista suunnittelua, sillä rajoitetaan yksityisen toimintaa ja sen tulee koskea myös hakijaa.

Vesikasvillisuuden asiantuntijoilta saatujen tietojen mukaan Kiikunlähteissä esiintyy erittäin harvinaiset purosätkin- ja vesirikkolajien kasvustot, jotka vaarantuvat suunnitellusta vedenhankinnasta. Luvan saaja on kuitenkin hyvin ylimalkaisesti selvittänyt Hammonjoen luonnonarvoja eikä ole perehtynyt niihin.

Ympäristölupavirasto on kannanotoissaan tukenut hakijaa ja jättänyt paikallisen asiantuntemuksen huomioon ottamatta.

Edellä esitetyn perusteella on käynyt selväksi, että hanke on ollut puutteellisesti valmisteltu luonto- ja ympäristövaikutusten selvitysten osalta. Hankkeesta aiheutuvat ekologiset haitat ovat merkittävät päinvastoin kuin luvan saaja väittää. Kalastusalueen mielestä hakemusta ei ilman YVA-selvitystä olisi tullut ottaa ympäristölupavirastossa lainkaan käsiteltäväksi.

5. Kiikunlähteiden muuttamiseen ei ole haettu lupaa

Kiikunlähteet ja joen ranta-alueet ovat säilyneet muuttumattomina. Niiden ympärille on muodostunut lehtoja ja biotooppeja, jotka yhdessä muodostavat kauniit ja ehyet maisemakokonaisuudet. Ne on todettu paikallisesti ja valtakunnallisesti tärkeiksi ja säilyttämisen arvoisiksi. Vesilaki, metsälaki ja valtioneuvoston päätös ohjaavat yhteiskunnallista suunnittelua, niillä rajoitetaan yksityisen toimintaa ja niiden tulee koskea myös hakijaa.

Sairakkalan vedenottamo tullaan, mikäli se saa luvan, rakentamaan Kiikunlähteiden viereen, jotka se muuttaa ja kuivattaa. Lähteiden muuttamiseen ei ole haettu vesilain 1:17a ':n tarkoittamaa lupaa eikä ympäristölupavirasto ole sitä myöskään päätöksessään myöntänyt.

6. Hammonjoen erityiskalastuskohteen suunnittelu ja toteutus vaarantuu

Hammonjoella Sepänpuron liittymäkohdan alapuolella on Uskilan kalastuskunnan ja Vesijärven kalastusalueen järjestämä perhokalastuskohde, joka alan harrastajien keskuudessa on erityisesti vuodesta 1995 lähtien noussut suosituksi. Kalastuskäytössä olevat osuudet ovat luonnontilaista, osin erämaamaista jokivartta yhteispituudeltaan noin kolme kilometriä. Alueen suosio perustuu kalaston vetovoimaisuuteen ja luonnon viehätykseen sekä siihen, että se edustaa kohdetta, jolle on kysyntää, mutta joita ei seutualueella ole muita ja jollaiselle päästäkseen pitäisi matkustaa satoja kilometrejä. Hanke on elvyttänyt laajalti Hollolan kirkonseudun yritys- ja kylätoimintaa.


Hämeen T&E-keskus on teettänyt Hammonjoki-Sepänpuro-alueelle kalataloudellisen kunnostussuunnitelman, jonka toteuttamiseen se on sitoutunut ja joka mahdollistaa villin järvitaimenen kutualueiden merkittävän laajenemisen Koveroisista ylävirtaan sekä muiden joen arvokkaiden kalakantojen kuten taimenen, nieriän ja harjuksen perho- ja urheilukalastusmahdollisuuksien kehittämisen. Juuri tällä alueella suunniteltu vedenhankinta mitätöisi Hammonjoen kunnostusmahdollisuudet, mutta aiheuttaisi alajuoksullakin niin suuren lähdevesimäärän vähennyksen, että kunnostushanke menettäisi merkityksenä.

Oheisena on tositekopio kalataloudellisen kunnostussuunnitelman laatimisen kustannuksista ja kalastusalueen osuudesta siihen. Kunnostussuunnitelma on aiemmin toimitettu ympäristölupavirastolle.

7. Laitialanselän tila heikkenee

Vesijärven Laitialanselällä toimivat kalatalousyhteisöt ovat olleet pitkään huolestuneita vesistön ja kalatalouden tilakehityksestä. Veden laadun pitkäaikaisseurannassa on havaittavissa, että Laitialanselkä on suhteellisen rehevä vesialue ja sen kesäinen fosforitaso on 1970-luvun alusta kohonnut 50 %. Laitialan kartanon peltojen ja erityisesti järvestä kuivattujen viljelyalueiden ravinnekuorma on suuri. Hammonjoen hajakuormitus on myös merkittävää, mutta laimentavien lähdevesien ansiosta joen veden laatu kuuluu Vesijärven valuma-alueen parhaimmistoon.

Vesijärven tilaa on kokonaisuutena saatu kohennetuksi tiukan vesiensuojelun ja ekologisen kunnostuksen avulla. Toimintaa on pyritty viime vuosina tehostamaan Laitialanselällä.. Vesijärven kalastusalue ja erityisesti alueen kalastuskunnat ovat panostaneet petokalaistutuksiin ja särkikalojen poistopyyntiin. Laitialanselän talkoopyynnin kokonaissaalis on ollut vuosittain 1998-2001 lähes 20 t särkikalaa. Liitteenä on kirjanpitotosite talkookalastajille maksetuista kulukorvauksista kevättalvelta 2001, josta selviää kulukorvausten kokonaissumma 37 000 mk. Mainittakoon lisäksi, että Vesijärven kalastusalue on panostanut Laitialanselän rantojen kunnostuksiin omaa rahaansa vuosittain n. 40 000 mk sen jälkeen, kun vuonna 1992 aloitettiin koko Vesijärveä koskeva yhteistoiminta rehevöityneiden rantojen ja kutualueiden kunnostamiseksi.

Havaintojemme mukaan Laitialanselän rehevöitymisaste on kuitenkin alkanut uudelleen nopeutua samaan aikaan kun koko Vesijärven tila on alkanut heikentyä. Vesistöalueen alttius rehevöitymisen kiihtymiseen on siten lisääntynyt. Hammonjoki on ainoa Laitialanselkää ruokkiva puhdas, lähdeperäinen joki. Laitilanselän puhtaus ja kalasto häiriytyvät vedenoton seurauksena.
Alivesiaikana, joka on vesistön tilakehityksen kannalta ratkaisevan tärkeä jakso, Hammonjoen osuus on puolet koko selän virtaamasta. Kun selän viipymä on 3.5 vuotta, tulee se vedenoton seurauksena pitenemään lähes viiteen vuoteen, jolloin tilan kannalta kielteiset kehitysilmiöt johtavat vesistön käyttökelpoisuuden merkittävään alenemiseen.

Laitialanselän kaltaisen suuren vesialueen rehevöityminen heijastuu kielteisesti laajalle koko seutukuntaan aiheuttaen merkittäviä yleisen ja yksityisen edun menetyksiä. Tarkemmassa analyysissa osoittautuukin, että hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvia haittoja pienempi. Pelkästään tämä on riittävä syy hankkeen hylkäämiseen.

8. Hankkeen vaikutusten tarkkailu, korvaukset ja kompensaatiot ovat riittämättömät

Ympäristölupavirasto on määrännyt vain 10 000 mk:n vuotuisen kalatalousmaksun ja ainoastaan virtavesien osalta. Vesijärven kalastusalue vaatii, että mikäli lupa hankkeelle myönnetään Hammonjoelle ja Laitialanselälle aiheutuvat kalataloushaitat on korvattava ja kompensoitava siten, että Hammonjoen luonnolle ja kalataloudelle jää toimeentulomahdollisuus. Hankkeen laajojen ja Hammonjoen lisäksi koko Laitialanselkään kohdistuvien kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi tarkoitettu vuosittainen kalatalousmaksu on tällöin oltava 100 000 mk, josta puolet kohdistetaan Hammonjokeen ja puolet Laitialanselkään. Hammonjoen jäljelle jäävän virkistys- ja kalatalouskäytön mahdollistamiseksi hakija on lisäksi velvoitettava osallistumaan Hammonjoen kalataloudelliseen kunnostukseen. Laitialanselän tilaan kohdistuvien haittojen kompensoimiseksi hakija on lisäksi velvoitettava vuosittain osallistumaan siellä toteutettavien kalavesien hoito- ja vesiensuojelutöiden kustannuksiin.

Luvan saaja on velvoitettava kustannuksellaan suorittamaan hankkeen vaikutusten tarkkailua, jonka tulee pohjavesivaikutusten selvitysten lisäksi kattaa Hammonjoen vesistön ja Vesijärven Laitialanselän vesimäärien, veden laadun ja vesistön tilan sekä kalataloudellisten vaikutusten luotettava selvittäminen. Tarkkailun luotettavuuden takaamiseksi on kalastusalueen edustajien tai sen nimeämien edustajien voitava tarvittaessa olla läsnä mittauksia suoritettaessa.

Tähän mennessä hankkeesta aiheutuneiden kulujen kertakorvauksena Vesijärven kalastusalue vaatii em. Hammonjoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman kustannukset 15 000 mk.

9. Yhteenveto

Vesijärven kalastusalue hakee muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen 13.9.2001 n:o 45/01/1 koskien Sairakkalan pohjavedenottamon rakentamista ja pohjaveden ottamista siitä. Vesijärven kalastusalue vastustaa Sairakkalan vedenottamon rakentamista ja siitä pohjavedenottamista sen Hammonjoelle ja Vesijärven Laitialanselälle (Lahdenpohjanselälle) aiheuttamien pysyvien veden laadun, kalataloudellisten ja luonnonarvojen menetysten johdosta ja esittää, että koska hanketta suunniteltaessa ei ole selvitetty muita vaihtoehtoisia vedenhankintamahdollisuuksia kyseiseltä pohjaveden muodostumisalueelta eikä haettu lupaa luonnontilaisten Kiikunlähteiden muuttamiseen, lupa hylätään tai hakemuksen käsittely lykätään siksi, kunnes hakija on tehnyt uuden hakemuksen ja esittänyt vaihtoehtoiset vedenhankintasuunnitelmat.

Jos lupa kuitenkin anotulle hankkeelle tultaisiin myöntämään, hallinto-oikeuden tulee määrätä, että pumpattavan veden kuukausikeskiarvo saa olla enintään 2 000 m3/d ja luvan saajan on Vesijärven kalastusalueelle kertakorvauksena suoritettava Hammonjoen kalatalouden kunnostuksen suunnittelukustannuksista 15 000 mk. Hankkeen kalataloudellisten haittojen korvaamiseksi tarkoitettu vuosittainen kalatalousmaksu on 100 000 mk.


Luvan saaja on lisäksi velvoitettava osallistumaan Hammonjoen kalataloudelliseen kunnostukseen ja Laitialanselän tilaan kohdistuvien haittojen kompensoimiseksi vuosittain osallistumaan siellä toteutettavien kalavesien hoito- ja vesiensuojelutöiden kustannuksiin.

Hollolassa marraskuun 7. päivänä 2001

Vesijärven kalastusalue

Juha Keto
Puheenjohtaja Jari Hagman
Isännöitsijä"

ehkä niin, mutta kun muuta paikkaa ei ole niin toivoisin, ettei vallan pilalle mene ainoa paikka missä voin käydä perhokalassa, eikä ole kallista.

> "Hammonjoki ei ole mikään perhokalastus paikka oikeasti.
> Läpi virtaava oja ei vielä tee siitä kalastus-kohdetta perhostelun
> merkeissä, ojan päälle kaatuneiden pienien puiden kehyksessä.
> Noloin paikka, jossa koskaan käynnyt ja vannon että tämä ei ikinä
> toistu.
> Top-10 ihan kärjessä se varmasti huonoimpana maksullisena
> paikkana...huonommaksi ei voi mennä oikeasti...perho-lehtikö tämänkin
> toi kohteeksi..siis harmiksi, muuten niin rauhallisille
> perhostelioille?..."
>

Ekillä on näemmä perinteinen suomalainen perusnegatiivinen asenne kaikkeen uuteen ja hallitsemattomaan asiaan Perhokalastus on varsin usein muutakin kuin isohkolla koskella (vertaa k-suomen kosket) tapahtuvaa kesäiltaista onkimista. Hammon tapaisessa paikassa on huomattavasti enemmän haastetta kuin monessa isommassa paikassa.

Zeno kirjoitti:
> pietu selostas minulle nyt yksityiskohtaisesti miten kalastetaan
> varovaisesti? menen varmaan itsekkin huomenna hammolle, ja haluaisin
> jotain saadakkin!

Varovainen kalastus niinkuin minä sen käsitän sisältää olennaisena osana purovarressa liikkumisen. Perinteinen lompsottelu kun hammolla varsinkin kirkkaan veden aikaan säikyttää kalat helposti. Siis varovainen liikkuminen jokivarressa, äkkinäisten liikkeiden välttäminen ja mahdollisen näkösuojan käyttäminen hyväksi. Ja usein kannattaa myös kyykistyä matalaksi heitettäessä, kala usein pelästyy puron rannalla seisovaa ja puolelta toiselle huiskivaa kalastajaa. Eikä niiden heittojen välttämättä tarvitse niin pitkiä olla, mutta perhon tulisi laskeutua veteen niin ettei se silloin peläsytä kalaa. elikkä jos perho ja heittosiima loiskahtavat äänekkäästi veteen kalan nokan edessä kyseinen kala melko varmasti pelästyy. Veden ollessa sameapaa eivät kalatkaan ole enään niin arkoja ja usein kalojen saaminen näinollen silloin helpottuu, tosin kalojen havaitseminen muuttuu vaikeammaksi.

Tänään hammon ylä-alueella nieriät ravistelivat perhoja tuttuun tapaan, pienempien joukossa pari ihan nätinkokoistakin yksilöä. Lisäksi tuli pari reilu kolmekymppistä harria, killeistä ei juuri havaintoja. Itsekin kiinnitin huomioni joenrantojen roskaisuuteen, jostain ihmeen syystä rannoilla oli kaikennäköistä roskaa fairypulloosta lähtien. Jos vielä tänä vuonna tulee poikettua niin täytyy ottaa roskapussi mukaan ja siistiä joen rannat.

Kyllähän hammolta yleensä pikkasen parempiakin kaloja saa kun kalastelee alueen tarkasti läpi. Usein varsinkin paremmat kalat kuitenkin löytyvät tietyistä samoista paikoista. Nyt oli vesi hieman sameampaa joten kalastelin lähinnä kasikoon valkovioletilla leechillä sekä vihreällä flashback nymfillä. Pinturit purevat yleensä paremmin kirkkaan veden aikaan, mutta yleisesti ottaen kaikenlaiset hyönteisjäljitelmät ja pienehköt leechit toimivat. Jos haluaa välttää pienten nieriöiden koukuttamista niin käyttää suurempaa perhoa.

Oi, kun itsekin pääsisi tuonne...Kuinkas paljon Lahden keskustasta on tuonne paikkaan? Voisin ehkä bussilla tulla ja kävellä loppumatkan Lahden keskustasta...

Eki-61 kirjoitti:
> Hammonjoki ei ole mikään. .. .. .


Olen samaa mieltä että Hammonjoelle pitäsi tehdä siivoustalkoot kaatuneiden puiden osalta.Raivaus ja moottorisahat soimaan ja paikka kuntoon, sillä onhan se ainutlaatuinen paikka, koska lähin joki taitaa olla viemäri nimeltä porvoonjoki, josta ei ole paljon iloa näissä asioissa.
Sanoisinkin päättäjille että tuoolaista luonnonrikkautta ei pidä tuhota, sillä vettä riittää suomenkaltaisessa maassa, muualtakin tai
ainakin joen vedentarve pitää säästää ennallaan...