Faktaa Vilajoesta (Vilakoski)

VILAJOKI MÄÄRITETTY LOHI- JA SIIKAPITOISEKSI VESISTÖKSI


Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö suoritti Vilajoella heinäkuussa 2002 sähkökoekalastuksia, joissa löydettiin luonnossa syntyneitä taimenenpoikasia. Tällä perusteella työvoima- ja elinkeinokeskus on määrittänyt Vilajoen välillä Korppinen-Pukalus sekä Sotkalampi-Pukalus lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi.

Luontaisesti lisääntyvät taimenkannat ovat Kaakkois-Suomen alueella harvinaisia. Näitä kantoja tulisi suojella. Vilajoen määrittäminen lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi edistää osaltaan tätä tavoitetta rajoittamalla kalastusta joessa. Tärkeimmät määrityksen mukana tulevat rajoitukset koskevat yleiskalastusoikeuksia. Jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen, pilkkiminen ja läänikohtaisella viehekortilla kalastaminen on lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa kiellettyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kalastamiseen näissä paikoissa tarvitaan aina vesialueenomistajan lupa. Kalastusasetus antaa tiettyjä rajoitteita lohi- ja siikapitoisissa vesistöissä myös omistusoikeuden perusteella kalastaville. Mato-onginta sekä harjuslaudalla kalastaminen on kiellettyä koski- ja virta- paikoissa. Koukkukalastus, jonka tarkoituksena on tartuttaa kala ulkopuolelta eli kansanomaisemmin rokastus, on kiellettyä lohi- tai siikapitoisessa joessa. Tuulastaminen on kiellettyä lohi- tai siikapitoisessa joessa, koskessa ja virtapaikassa. Näillä rajoituksilla on pyritty turvaamaan virtakutuisten kalalajien lisääntymismahdollisuuksia.
Koski- ja virtapaikkoja luonnehtivat Suomen Ympäristö-keskuksen määrittelyn mukaan seuraavat seikat:

1) vesi virtaa silmin havaittavasti (vähintään 2-5 cm/s) ja hetkittäisiä tuuli- tms. tilanteita lukuun ottamatta alavirtaan päin,

2) virta-alueen ylävesi pysyy hetkittäisiä tuuli- tms. tilanteita lukuun ottamatta alavettä ylempänä, ts. virta-alueella vedenpinta on kalteva,

3) virtapaikat pysyvät talvisin sulina tai heikkojäisinä.

Koski- ja virtapaikkojen tarkkoja rajoja on käytännössä mahdoton määritellä johtuen muuttuvista virtaamista.

Vilajoessa oleva taimenkanta näyttäisi sähkökoekalastustulosten valossa olevan suhteellisen heikko. Tämän vuoksi tulisi toistaiseksi kaikkea taimeneen kohdistuvaa kalastusta välttää ihan vapaaehtoiseltakin pohjalta.

Kaverin kanssa kun ollaan siellä käyty niin joka kerta sieltä on taimenia tullut.Eikä sinne oo moneen vuoteen istutettu taimenia. Hyvin ne on siellä pärjänny ja uusia taimenen poikasia sinne syntyy runsaasti joka vuosi.