Muhosjoki

Yleistä

Muhosjoki on Oulujoen vesistöalueeseen kuuluva Oulujoen sivujoki Muhoksen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotun Muhosmuodostuman alueella.

Muhos-joen 560 km2:n vesistöalue ulottuu Rokuan länsipuolisilta soilta Oulujokeen, mihin Muhosjoki laskee Muhoksen kirkonkylän kohdalla. Joen sivujoki, Poikajoki, yhtyy pääuomaan noin 15 kilometriä joen suulta ylävirtaan. Muhosjoen pituus on noin 55 kilometriä.

Kalastusluvat

Muhoksen vesistöalueen kalastusluvat myy Neste Muhos , joka sijaitsee valtatie 22 varrella, Muhoksen Keskustassa.

Kalatalous

Muhosjoen keskiosasta on tehty kalatalousselvitys vuonna 1981. Poikajoen ja Muhosjoen yhtymäkohtaa pidettiin kalastustiedustelun kattaman alueen alarajana. Yläjuoksulla tiedustelu ulotettiin Kangasjoen suun yläpuolelle. Muhosjoen alkuperäiseen paikalliseen kalastoon ovat kuuluneet hauki, harjus ja made, jotka ovat olleet tärkeimmät saaliskalalajit sekä ahven, lahna, purotaimen ja särki.

Istutuskalat

Kalataloushallinnon istutusrekisterin tietojen mukaan vuosina 1996–2001 Poikajokeen on istutettu Muhoskylän osakaskunnan ja Kylmälän osakas-kunnan toimesta noin 4 500 kirjolohta, 115 000 haukea, 150 000 lohta, 25 000 harjusta, 50 000 meritaimenta ja 400 puronieriää. Valtaosa istutuksista on toteutettu velvoitevaroilla ja osakaskuntien varoilla.

Miljöö

Muhoksen halki virtaavalla Oulujoella on ollut aina merkittävä asema kunnan kehityksessä ja talouselämässä. Oulujoki oli aikoinaan tunnettu kalaisuudesta ja lohenpyynti olikin maatalouden ohella merkittävä ansionlähde talonpojille. Viimeinen käytössä ollut lohipato Muhoksen kunnan alueella oli Muhospato. Myös Pyhäkoski oli tärkeä lohikoski. Suurten voimalaitosten rakentaminen viime sotien jälkeen vaikutti suuresti kunnan kehitykseen. Voimalaitosten rakentaminen vaati runsaasti työvoimaa ja valmistuttuaankin ne tarjosivat n. 300 työpaikkaa. Toisaalta voimalaitosten rakentaminen lopetti kalastuksen ja merkittävän matkailuelinkeinon.

Päiväkirja