Muddler-tekniikan saloja osa 1

Teksti: Sami ”Sandstone” Kuusela
Kuvat: Tomas Whitehouse


Jo 1980-luvun lopusta asti, kun aloitin perhonsidonnan, olen ollut suuresti kiinnostunut Muddler-tekniikalla sidotuista perhoista. Ei siis ihmekään, että tähän ikään mennessä on läpi käyty niin luomisen tuskat kuin sivuraiteelle eksyneet opossumi-kokeilut. Ja minkä vuoksi? Sen takia, että palaisin kuitenkin sen ihannoimani sidontatekniikan pariin. Joka ikinen kerta, sivupolulta aina takaisin.

Vaikka pidin perhonsidonnassa ja perhokalastuksessa lähes kahdeksan vuoden tauon, oli harrastuksen pariin tapahtuneen paluun yhteydessä sidottujen ”ensimmäisten” perhojen joukossa niin Coddard Caddiksia sekä Marabou Muddlereita. Omituista kyllä, ne tuntuivat heti niin kotoisilta ja pienen harjoittelun jälkeen ensimmäiset mallit olivat valmiina.

Mainittakoon, että vaikka paneudun varsinaisesti Peurankarvapäisiin perhoihin, niin ei pidä unohtaa tekniikan soveltuvuutta muihin perhoihin. Onhan muddler-tekniikalla sidottuja perhoja muitakin kuin artikkelissa sivutut mallit. Muun muassa Hiiriperhoihin, Bombereihin ja maahyönteis-jäljitelmiin peurankarvaa käytetään hyvinkin useasti. Eikä pidä unohtaa erilaisia pinta- ja emergenttiperhoja johon hirvieläinten karva sopii hyvin onttoutensa puolesta.

Huomioitavaa tässä yhteydessä on se, että kun puhumme muddler-tekniikalle sopivasta karvasta, niin puhumme hirvieläimen (yleensä peuran) karvasta. Muita soveltuvia eläimiä ovat siten myös poro ja hirvi. Ja kun puhumme peura- tai yleensä hirvieläimen karvasta muddlertekniikan yhteydessä, on kyseessä eläimen vartalokarva.

Pituudeltaan karvaa olen nähnyt aina sentistä viiteen senttiin ja joskus pidempääkin. Värejä sitten onkin niin paljon kun on värjääjiä maailmalla.

    Seuraava sivu >

Kommentit

Kommenttihc_flyfisher - 25.04.2008

Hieno artikkeli muddler tekniikasta ja karvan käsittelystä. Mukavaa että tällaisia kokonaisuuksia jotkut jaksavat pistää näytille, ja siten jakavat tietouttaan muille kolleegoille... varsinkin aloittelevile lajin harrastajille. Kiitos! :) hoosee kumartaa!


Kommenttityhjänpyytäjä - 25.04.2008

Olipas tyhjentävä artikkeli. Näitä lisää, vaikka levysiiven teosta ;)


KommenttiAkkis69 - 26.04.2008

Iso käsi ja hatun nosto. Saattaa rasiassa ja kehitysrasiassa näkyä kohta peurankarvapäisiä pössäyksiä.


Kommenttipuskajute - 27.05.2008 (Muokattu 27.5, 12:50)

Pisti tässä silmääni moinen asia kun tuo koukun varsi on tyhjä.. Itselläni se harvemmin on.. Helppohan se tyhjälle koukulle on pyöräytellä, mutta jotta itse jaksaisin peurankarvapäitä sitoa niin ohjeita tarviisi siihen miten sitoa helposti moinen pössäys kun siinä alla on muutakin kuin pelkkä koukku.. Esim. tuuhea marabou-mudleri. Teettekö pään kiinityskohdan etupuolelle vai jotenkin lätkitte niitä kimppuja tämän "kynnyksen" päälle.


Kommenttiseveri - 09.01.2009

Tälläpä saattaa jo meikäläinenki saada jotain aikaseksi! KIITOS!


KommenttiNikkeK - 17.03.2010

Ahhh.. Nyt sen vihdoinki löysin. Oon pitkää miettiny tota muddlerin sitomista.. Mahtavan hyvät ohjeet ei voi muuta kuin kiittää.


Kommenttiiii - 01.10.2010

Hienon hieno artikkeli. Lisä vinkkinä käytän itse muovipussin palaa avuksi lopetussolmun teon helpottamiseksi. Tee nopea umppari ym solmu ja katkaise sindontalanka. sitten muovipussin palaseen pieni reikä mistä koukunsilmä pujoitetaan läpi, kiinnitä sidontalanka uudelleen, muovi pussi pitää peurankarvan poissa silmästä ja lopetussolmun teko on helpompaa kuin koskaan.


KommenttiHarri-Jesse - 05.12.2010

Muuten. Mikä perho on kyseessä mitä teet siinä kuvassa?


KommenttiSaRvIjAaKkO - 12.07.2011

Taitaapi olla Veturimies

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?