Nieriää Värriöltä
Koska taimenta ja harjusta tulee välillä riesaksi astikin erinäisistä joista, päätimme lähteä kalastamaan nieriää, joita olimme saaneet vain kalastusuramme aikana muutamia satunnaisia yksilöitä. Huhujen mukaan Värriöstä voi yhyttää komeita nieriöitä, joten matka sinne.
Valitsimme kartalta sopivan näköisen joen alueen, joka oli kauempana tiestä, koska siellä ei varmastikaan kalastuspaine ole niin kova. Lähdimme matkaan ja pienen reippailutuokion jälkeen kello oli jo iltapäivässä ja tulihan se jokikin näkyviin. Mielenkiintoisen näköistä vettä, tyyniä virtoja, jotka tasaisin välimatkoin muuttuivat pieniksi koskiksi. Pinnassa näkyi vielä jatkuvasti tuikkeja ja ilmakin helli. Joen yli, koska siellä toisella rannallahan ne parhaat paikat ovat.
Ilma 23, vesi 10 astetta.
Päätimme kartoittaa joen rantaa hieman laajemmalta alueelta ennen telttapaikan valintaa, joten kävelimme ensin muutaman kilometrin alavirtaan, mutta koska siellä ei mitään kovin mielenkiintoista näkynyt käännyimme takaisin ylävirran suuntaan ja muutaman kilometrin kävelyn päätteeksi löysimme hyvän telttapaikan virtaavan suvannon kohdalta. Yläpuolella oli mielenkiintoinen koskijakso, jonka päätimme katsastaa vasta illemmalla.
Leiripaikan rantaa
Pystytimme joutessamme teltan ja valmistimme päivälliseksi kuivattuja perunoita, nuotiossa haudutettuja keltasipuleita, ruokakalaksi otettu taimenta ja tietenkin bearnais -kastiketta. Jälkiruuaksi nautimme suklaata ja herkullisia sokeri-kanelikorppuja ja 15 -vuotiasta pehmeää rommia.
Ruokakalaksi otettu urostaimen
Pitkän aterioinnin jälkeen virittelimme kalastusvehkeet ja itsemme taas kuntoon ja lähdimme kahvihetken jälkeen taas kalaan. Mukaan tietenkin hieman evästä, koska ravinnon saanti on elintärkeää.
Kommentit
Kommentoi