Biskopsön haukket

Kalojen vaatimattoman koon takia lähdimme eteenpäin. Matka sujui mukavasti kauniissa säässä eväitä nauttien. Kahden jälkeen iltapäivällä saavuimme pieneen poukamaan, joka oli tuulelta suojassa. Heitimme sen pikaisesti läpi ja jatkoimme eteenpäin, jossa kävimme tarkastamassa pitkän kaislikon alkupään, joka osottautui toivottoman matalaksi.

Palasimme takaisin poukamaan ja nyt heitimme sen hieman tarkemmin. Veneellä pörrätessä minä keulahenkilönä pongasin mukavan kokoisen hauen, joka painui syvälle. Kalaa ainakin näkyy. Pian Anssin vapa taipui mukavasti ja paremman kokoinen kala oli kiinni.

Hetken taivuttelun jälkeen kala tuli hammastarkistukseen ja pääsi samaan hintaan passikuvaukseen, mutta ei jäänyt kuvien valmistumista odottamaan vaan painui takaisin kotiinsa. Mukava vitosen kala.

Hetken heittelyn jälkeen minunkin perhoa vietiin ja samaan malliin kuin Anssilla vapa taipui.

Vavan taivuttajaksi paljastui edellisen kalan sisar, joka taisi olla hieman enemmän mallin mitoissa olla, ollen noin 4,5 kiloa painoltaan.

Näiden jälkeen Anssi taisi vielä napata jonkinlaisen kalan, mutta minä keskityin eväiden ja herkullisen juomasekoituksen nauttimiseen, josta loppujen lopuksi vielä jätin pois ei-vaikuttavat aineosat turhina. Sää oli todella mukava, kelpasi olla.

Tauon jälkeen siirryimme jonnekin etelään, josta mukavaa paikkaa löytyi. Erään pienen saaren länsipuolelta löytyi haukien pesä, josta nousi useita haukia, koon ollessa 2-3 kiloa. Samaisessa paikassa saatiin jopa tuplatärppi.

Saaren toisella puolella oli hieman hiljaisempaa, mutta sieltä minun ottiperhoon iski kunnon kala kiinni. Kokoa sillä oli hieman iltapäivän kalaa enemmän ja pääsi pikaisesti takaisin syvyyksiin. Lähempää kaislikkoa kaloja oli määrissä, mutta kokoja ei löytynyt mainittavasti.

Kävimme vielä paluumatkan varrella heittämässä muutaman lahden, joista Anssi nappasi kaiketi yhden puikkarin, mutta muuten oli hiljaista.

Prutkuttelimme hiljaista vauhtia loistavalla veneellä ja matkalla vaihdoimme muutaman sanan Hötkyn ja Paulin kanssa, joilla oli hiljaisempaa ollut. Taimenta ei ollut löytynyt ja haukikin hieman kadoksissa. Viitisen haukea oli vieheen kelpuuttanut, mutta ei mitään isomuksia ollut joukossa.

Vene pysyi noin suunnilleen pinnalla venerantaan asti, jossa vaihdoimme sen oitis toiseen ja painuimme mökille iltailoja viettämään ja nauttimaan naapurimökkien laulannasta.

Edellinen sivu

Seuraava sivu

Kommentit

Kommentoi