Virvelimiestä kouluttamassa

Kalastonkoskelle ajaessamme, muutama pisara ripsahti tuulilasiin, mutta sateeksi sitä ei voinut kutsua. Yhden pakollisen harhailun jälkeen löysimme Kalastonkosken lähelle vievän tien, josta oli pieni kävelymatka laavulle, jossa valmistimme kevyen Pohjois-Italiais -tyylisen pasta-annoksen ja kahvia ja kaakaota. Onneksi mukana oli myös suklaata ja rommia.

Jo heti ensisilmäyksellä koski näytti ns. pätevältä ja kalastettavaa pitäisi olla 600 metrin verran. Ukkonen jylisi entistä pahemmin, mutta onneksi sen verran etäällä, että emme kastuneet ja salamaniskuja ei tarvinnut pelätä.

Vettä riittää alkukaudesta hyvin
Vettä riittää alkukaudesta hyvin

Lähdimme kalastamaan koskea ylhäältä alaspäin ja heti ensimmäisessä paikassa tuntui aivan kalannykäykseltä, mutta toisaalta se saattoi olla myös pohjakosketus, mutta ehkä joessa oli kalaa syönnillä. Joni sotki virveleineen aavistuksen säälittävän näköisenä, mutta sellaisiahan ne virvelimiehet ovat.

Koskessa riitti runsaasti hienoa kalastettavaa vettä. Koska pintaelämää ei näkynyt runsaista hyttysparvista huolimatta, keskityin kalajäljitelmiin, joita oli mukava uitella kosken pyörteissä. Pintureillekin olisi kyllä tasaisempaa virtaa riittänyt.

Kosken hiljaisempi osuus
Kosken hiljaisempi osuus

Muutamaan kertaan pidimme Jonin kanssa taukoa ja nautimme erinomaisista Rölli -karkeista, jotka olimme sosialisoineet kommuunivarastoistamme mukaan. Tyypilliseen kommuunitavaran tapaan ne loppuivatkin pikaisesti.

Ilta oli jo pimentynyt ja aloimme olla melkein kosken lopussa. Koska rannat olivat helppokulkuiset, ei edes kahluusaappaita ollut tarvinnut nostaa ylös. Melkein kosken lopussa jokeen yhtyi pieni puro, jonka yli päätin hypätä, aikeessa kuitenkaan pahemmin onnistumatta. Olipa ainakin housut märkinä. Selvästikin pitää hyppimistä harjoitella.

Keskiyönpimeys
Keskiyönpimeys

Kosken lopussa heittelin vielä hetkisen ja kävin katsomassa mitä joen mutkan takaa löytyy, mutta suvanto jatkui siellä rauhallisena. Palasin takaisin kosken loppuun, johon myös Joni tuli pian. Keskustelimme rauhaisasti ja nautimme viimeisiä nautintoaineita, kun Joni ilmoitti heittävänsä vielä yhden heiton.

Ennen heiton tekemistä kosken loppupyörteissä loiskahti suuri kala, joka oli selvästi pikkukalajahdissa. Kohteliaan perhokalastajan tapaan meinasin sanoa Jonille, että yritä sinä ensin, mutta Joni oli jo menossa heittämään. Sellaisia nuo virvelipojat.

Katselin Jonin heittämistä, mutta useiden vieheiden vaihtamisen jälkeenkään kala ei reagoinut vieheisiin mitenkään. Muutaman kerran se kuitenkin loiski samassa paikassa, joten ei ollut kovin arka kala.

Jonin luovuttaessa kahlasin muutaman metrin rannasta, josta pääsin hyvin heittämään kalan olinpaikkaan. Kokeilin ensin mustaa leechiä. Vaikka perho meni varmasti aivan kalan kuonon edestä, ei se suurempia intohimoja herättänyt.

Ajattelin kuitenkin jatkaa mustalla linjalla, koska se on monesti hyväksi havaittu ja laitoin siimaan Fluori Leachin, jossa oli vähän kiiltoa mukana, ja siihen oli mielestäni tullut tärppi aikaisemmin joen yläosasta. Sekään ei tätä kalaa kiinnostanut ikävä kyllä.

Koska kalahan polski edelleen samassa paikkaa, päätin laittaa siimaan pinnemmassa uivan ja eri värisen sidoksen. 1/100 -niminen perho oli varmastikin kehitetty Kainuun vesiä silmällä pitäen, joten koetin sitä ja tulos oli edelleen sama.

Nyt siiman päähän Tuhkimo, josta muistelin, että oikeaa uittokokemusta sillä ei edes ollut, mutta joskushan sitäkin pitää hankkia. Heti toisella heitolla kala pyörähti perhon tuntumassa, mutta ei osunut perhoon tai huomasi siinä olevan jotain vikaa. Pidin hetkisen tauon ja heitin hieman edellisen kohdan yläpuolelle, jolloin kala syöksyi perhoon, mutta oli kiinni vain aivan hetkisen, sen verran, että tunsi sen painon ja ensimmäiset potkut siimassa. Irti pääsi kuitenkin ja sen jälkeen loiskintaa kuului vain kauempaa toiselta rannalta, johon ei heittämällä päässyt.

Kömpiessäni takaisin kuivalle maalle, näin Jonin katselevan minua kunnioittavaan sävyyn, olihan perhot peitonneet kuitenkin uistimet selkeästi. Se tulos tyydytti minua melkein enemmän kuin kala. Jälleen yksi valaistunut maailmassa lisää, mutta tuleva osoittaa oliko opetus riittävä.

(Teksti, kuvat: MNi)

< Edellinen sivu    

Kommentit

KommenttiPerhoukko - 19.05.2004

lainattu tekstistä:

Joni sotki virveleineen aavistuksen säälittävän näköisenä, mutta sellaisiahan ne virvelimiehet ovat.

Tuohon ei omasta mielestäni ole uskomista sillä olen itsekkin kalastanut ja kalastan edelleen ja hartaasti virvelillä mökki-järvelläni.Ja tulosta se tuottaa (isoin kalani virvelillä 4,5 kg hauki) joten noin en sanoisi mutta muuten todella hieno kokemus olisi tuo ollut minullekkin.


Kommenttikalapaavo - 19.05.2004

olen samaa mieltä virveli ei ole yhtään perhovälineitä huonompi se vain tulee mieleen koska virvelikalastus on yksinkertaisempaa.itse kalasta kummallakin enemmän kyllä virvelillä


Kommentti>0zzy> - 20.05.2004

Niinpä niin. Sain eilen tämän kevään avaus hauen, nimenomaan virvelillä. Eipä ollut mikään kamalan iso, mutta olipahan kumminkin :D Kyllä virvelikalastuskin on todella mukavaa ja antoisaa, kunhan vaan osaa asiansa :)


Kommenttiperza - 16.06.2004

kalastan itsekkin virvelillä ja perholla. täytyy myöntää että virvelillä niitä kaloja on enemmän tullut.


KommenttiErakko - 12.07.2004

Itse kalastin myös aijemmin paljonkin virvelillä, mutta kyllä perhostelu on mielestäni mukavempaa ja haastavempaa. Nykyään kalastan melkein poikkeuksetta perholla.Perhostelussa on kai sitä jotain. Perholla joutuu jopa väsyttelemään isoja kaloja mutta virvelimies voi huoletta repia kaloja rantaan suuremmitta väsyttelyittä.


Kommentti-joona- - 13.07.2004

Minä kalastan selvästi enemmän virvelillä, mutta kyllähän sen ymmärtää jos suuren järven rannalla asuu.
Virvelikalastajan saalis luultavasi on kyllä painavempi, koska ainakin itse kalasta

perholla n. 90 prosenttisesti lohikaloja, ja virvelillä kalastan n. 90 prosenttisesti haukea,

ahventa yms. Jos virvelikalastaja saa 20 ahventa ja yhden hauen kalareissulla, saa ehkä

vastaavasti perho kalastaja yhden kirjolohen ja 3 alamiattaista taimenta... niin luultavasti

virvelikalastajalle kertyy enemmän painoa saalistaan. Siinä on tietysti se ero että

perhokalastuksessa on oma hienoutensa ja saalis on jalokalaa.

Kuitenkin olen sen verran aloitteleva perhokalastajana että en tiedä vielä kuinka paljon asiat tulevat muuttumaan :D


KommenttiKalajorma - 30.01.2005

Olen itse käynyt jo kahtena kesänä uudessa kaupungissa lepäisissä.Jossa kalastan sen viikon verran suurimmaksi osaksi haukea virvelillä mutta tänä kesänä olisi tarkoitus ottaa perho vehkeetkin mukaan.Saas nähdä kuinka äijän käy.


KommenttiKalajorma - 30.01.2005

Muuten kyllä kaikki kesälomapäivät olen vispaamassa perhoa n.13tuntia putkeen ja jopa välillä en käy edes kotona vaan otan eväitä ja olen usein myös yönkin kalastamassa perholla


Kommenttiplayer - 29.03.2005

Pistän oman suolani soppaan.. Isoin taimeneni 3,4 kg tuli avokelalla ja heittokoholla avitetulla Rapalan 5 cm orginaalilla (kulta/musta) n. 120 m päästä heittopaikastani Tammerkoskella. Sama koski hyrräkela ja puntti avitti Tammertinseliä kun siihen tälläsi SE ISO ! Eikä se tullut ylös. Kokeilinpa vaan perhostelun päätteeksi puntinheittoakin.
Sitten ne jalokalat perhovälineillä.. on niitäkin tullut.. mutta myös Lahna (n2kg), särkiä, vimpaa, sorvaa, ahvenia ja kuoreita. Tosin jos ilkeisin käyttää mökkijärvellä niitä kai listaan saa lisätä hauet ja kuhatkin.


KommenttiTuikkija98 - 01.12.2009

No öthö öthö virveli kalastus haisee:)


Kommenttisuperharri - 04.12.2009

Mäkään en oikein perusta tosta virveli kalastuksesta.Mut myönnän että isoin kalani tuli juksalla norjan mereltä turska 11,5 kg(eli sillä meri pilkki systeemillä) enkä oo oikein ikinä jakasanu tolla virvelillä kalastaa ja silloin kun oon kalastanu nii ei oo tullu ku joitaki pieniä hauen pulikoita ja ehkä on saatanu tulla joku kirre.Perholla on tota jalokalaa tullu ihan mukavasti:D


KommenttiLarski - 12.04.2010 (Muokattu 12.4, 10:04)

ei minun mielestäni "virvelin kanssa sotkeminen" ole säälittävän näköistä, ellet sitten aivan kirjaimellisesti tarkoittanut että Jonilla oli siimat sotkussa.
Itse pidän myös perhokalastamisesta enemmän, mutta virveli tulee aina mukaan vähän pidemmälle kalareissulle.

Niin joo piti vielä sanoa että on poijjille vissiin uni maistunu kun klo 16 aamupalan jälkeen kalalle :)


Kommenttihauen koukkaaja - 12.06.2010

Minä en ole vielä oikein päässyt perhokalastuksen alkuun joten paha sanoa kumpi on mukavampaa. Olen uistellut ja heittokalastanut todella aktiivisesti viimeiset 3 vuotta. Saalista on saatu kesällä 2009 todella hyvin. Pääasiassa kuhaa ja haukea, mutta verkoista on saatu myös isohkoja siikoja ja lähes 700g ahvenia. Jesse vaaput toimii hyvin. Rapala Countdown 7cm Firetiger antoi toissayönä 14 kuhaa ja pari pikkuhaukee. Suurin kuha 1,6kg (henk.koht.ennätys);) (10.6. - 11.6., kello 23.00-03.30)


Kommentti-op- - 06.07.2010

Mulla virppaenarit 8 kg hauki ja 3.2kg kuha.kyllä nyt kun perhohommaan on päässyt kunnolla sisälle,siitä on tullut minulle paljon mieluisampi kalastusmuoto(jopa järvillä).jotenkin mulle tulee aina koskilla virppamiehen tavatessani sellasia ajatuksia,kuin"painuis tuoki takas haukihommiinsa",vaikka onhan se virvelikin tehokas koskilla osaavan käsissä...jotenkin sitä pitää itteään "hienompana kalastajana"perhokeppi kourassa,kun virppamiestä lipoineen...


Kommenttikickboxer1 - 29.07.2010

tarinan kirjoottaja taitaa olla joku teini joka saanut uudet lelut, kun täytyy mollata uistin kalastajii. mää itte kalastan milloin milläkin tosin viime vuosina ellei siian syyspyyntiä merellä lasketa lukuun olen enemmän keskittynyt perhopyyntiin. toki kun lappiin lähren niin on myös ul-virveli ja muutamia pikkulippoja sekä vaappuja perhovehkeiden lisäksi mukana. josksu on kiva myös käydä ihan perinteisellä mato-ongellakin. Tuo mukavaa vaihteluu kalastusharrastukseen kun käyttää monenlaisia eri pyyntitapoja eikä minun mielestä kukaan ole sen säälittävämpi kuin muutkaan kalastajat paitsi rokastajat.


Kommentti0971 - 05.05.2014 (Muokattu 5.5, 19:32)

Tuo vastakkain asettelu tyyliin virppatyyppi,hondamies jne...on kalastuksen mielekkyyden tappavaa toimintaa synnyttäen eripuraa ja turhaa riitelyä mitättömistäkin asioista?
Kuka täällä on toistaan parempi? Tai taitavampi jonkun vavan tai onkityypin perusteella.
Yksi tykkää verkottaa nopeasti soppakalansa ja toiset huispata mikä mitenkin ja se on ok. Kunnes säännöt rikotaan ja riitely ja sopankeitto minä vastaan toisenlaiset voi alkaa ,jolloin kateus vie ne viimeisetkin tammukat purosta ja järjen valon aivoista;)!

Niin, jos pitää jokin vapalaji keksiä joka molemmat saalismäärässä kepittää ,niin koittakaapa skabaa vaikkapa kilpaongintaan perehtyneen kanssa jossain lammella...valaistuu jälleen;)! Ei taida olla mitään jakoa jos fisut haasteellisella tuulella?
Voihan noitakin sitte alkaa vilpittömästi kadehtimaan tai kunnioittamaan, kumpi sitten elämän paremmaksi tekeekään?

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?