Sivua muokattu viimeksi 08.01.2004 22.25.
Muokkaaja
admin
Omia mielipiteitä:
Niin kauan kuin vapautettavaksi aiottua saalista (päätös tapahtuu saaliin otin jälkeen => alamittainen, rauhoitettu laji tai kalastajan oma päätös esim. sopimaton saalis ruokakalaksi) ei tarpeettomasti enää vapautuspäätöksen jälkeen rasiteta, mikään ei voi tuomita tapahtumaa. Jos taas puolestaan alamittaista tai muuten vapautettavaksi aiottua saalista pyöritellään siiman nokassa, on hyvin ymmärrettävää, ettei kaikki tällaista voi hyväksyä.
Kalastaminen vain ja ainoastaan sillä periaatteella, että kaikki kalat on tarkoitus vapauttaa, vaatii tiettyjä edellytyksiä mm.
väkäsettömät (pienet) koukut, kalaa ei nosteta vedestä pois, kalaa ei käytetä sellaisessa haavissa, joka voi selkeästi vahingoittaa kalan suojaavaa pintalimakerrosta, tällaista kalastusta harrastettaessa on vedenlämpötilasta oltava selvillä ts. kalastusta ei pidä harrastaa
lämpimien vesien aikana, jolloin kalat rasittuvat hyvin herkästi ponnisteluista.
Lopuksi; jos jossain vesissä on vaikkapa haavoittuvainen taimenkanta, sen suojelemiseksi tekee itse kukin kalastaja parhaiten hyvää osallistumalla kalavedenhoitoon kalastusalueen ja kalaveden omistajien päätösten mukaisesti.
Liiallista rajaa ei C&R:n ja perinteisen kalastuksen välille kannata vetää. Molemmissa on puolensa.
Itse rajan olen vetänyt siihen että korttikoskilta ei tule kaloja otettua (pl. ns. pullakalat) ja sitten kun metsässä on niin silloin kalat syödään paikan päällä eikä niitä aleta kotiin kantamaan.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?