Tuntsajoki

Iltakalassa

Joki on paikoin rannoiltaa erittäin pusikkoista ja joki haarautuu useammaksi haaraksi. Liikumme hiljakseen ylös jokea. Joen pohja on mukavaa kahlattavaa, pientä soraa ja kiviä. Huomaa, että jokea ei ole perattu uittoa varten. Luonnonjoessa on aina ilo kalastaa.

Auringon laskettua lämpötila menee pian pakkasen puolelle. Vaparenkaat jäätyvät, mutta eipä se paljoa haittaa. Joessa voi aina käydä lämmittelemässä… Kalatkin ovat kovin hiljaisella tuulella, luultavasti lämpötilan lasku on niitäkin masentanut. Olisipa Prozakia mukana, niin voisi jokeen sitä heittää ;).

Illan saldona on muutama pieni taimen jokaiselle, joten ei ihan ilman mielenkiintoa kuitenkaan tarvinnut olla. Lähdemme leiriin ravitsemaan itseämme Blåbandin lihariisipadalla ja tällä kertaa kukaan ei annostaa maahan kaada.

Yö on erittäin kylmä, alimmillaan lämpötila laskee -4 asteen tienoille. Karaistuupa kunnolla. Heräämme kuitenkin vielä hengissä. Ilma on kuitenkin kirkas ja aurinko lämmittää mukavasti. Hyvin lämmittää myös tukeva aamiainen. Ja kantamukset kevenevät kokoajan, se on hyvä puoli syömisessä eräolosuhteissa.

Kommentit

Alex Koskivuori - 23.08.2004

Kesällä 2004 päivän - ja yön - pistoretki. Kaunista. Kaunista. Kaunista. Kova kalastuspaine siitä huolimatta, että sijaitsee kaukana valtateistä - tai juuri sen tähden? Vähemmän ruuhkaa näkyi rajavyöhykkeellä. Harmi vain, että siinä kohtaa piti kääntyä takaisin. Innokkaimpia piti sitoa puuhun, mutta suomalainen kuuliaisuus voitti ja kalastusvaistot piti tukahduttaa... Upea kalastettava ja kahlattava. Kaunis joki. Todella kaunis. Jälleen paikallisten mato-onginta raastoi sydäntä. Yritämme ymmärtää. Ei suuria saaliita. Tammukan kokoiset jätimme kasvamaan ja muiden pyydettäväksi - toivottavasti edes hieman isompana.

Miika_ - 26.10.2007

Onko tuonne lupien hinnat kuinka suuret... Mummoni on nimittäin asunut lapsena tuntsan varrella ennen sotaa ja olisi mukava päästä käymään...

Ramses - 31.12.2007

Siis missähän tarinan kalastajat ovat oikein olleet? Tiedän tasan tarkkaan, että Suomen puoleisen Tuntsajoen lähelläkään ei ole yhtään heinälatoa pellosta puhumattakaan (lähimmät - nykyisin viljelemättömät - löytyvät Naruskan Kota-Antista [Hietaniemi] lähes neljänkymmenen kilometrin päästä.

Lisäksi kirjoittajat ovat olleet liikkeellä väärään aikaan tai ainakin väärissä sääolosuhteissa, mutta niillehän ei voi mitään.

Miikalle tiedoksi, että Tuntsan lupa maksoi viime kesänä 10 euroa viikko per henkilö tai perhe. Jos samasta perheestä liikkeellä useampi kannattaa ilman muuta ostaa perhelupa (lupia myy ST1:n [entinen Esso] Sallan kirkonkylässä.

Joki on lähentelee perhokalastajan unelmaa niin maisemiltaan kuin kalastusominaisuuksiltaankin. Ja kun tuntee joen niin saalistakin tulee - ainakin me saimme melkoisen tukun kookkaahkoja harjuksia, joiden mukaan mahtui pari 300 -400 gr:n taimentakin.

Lisätietoa siitä, mitä Tuntsajoki oli ennen ja millä sai kalaa löytyy A.E.Järvisen kirjasta "Viimeinen kesä", joka todella upeaa luettavaa. Tosin siinä puhutaan lähinnä lohestuksesta johon käytetyt perhot eivät sovellu nykyisin Suomen puolella olevaan osaan, johon lohi ei enää nouse (ei ole noussut ennenkään) Venäjän puolella olevan könkään vuoksi. Venäjän puoleinen Tuntsajoki voisi olla sekin kokeilemisen arvoinen.

Kommentoi

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?