Naruskan Pystökoskella

Sateen jälkeen

Seuraavana aamuna sää oli edelleen harmaa, mutta ei sentään aivan sateinen. Tavallisten aamusyöminkien jälkeen päätimme mennä ylhäällä olevalle koskelle, jossa isomustaimen oli livahtanut pakoon. Lisäksi päätimme, että tänään syömme kalaa, joten selkeästi mitalliset kalat otettaisiin nyt ylös.

Taimenpooli

Itse menin samaiseen paikkaan kokeilemaan, jos siellä jotain eloa olisi näin päivälläkin, mutta tuloksena oli pari kolme pientä taimenta, mutta ei niistä vielä pussin täytteeksi ollut. Alempaa nappasimme muutaman harrin mukaan ennen lounasta. Vielä siis olisi muutamalle kalalle tilaus.

Lounaan jälkeen sääkin alkoi vähän kirkastua ja menimme taas Pystökoskelle, jota kävimme läpi kala mielessä. Ylös tuli vielä pari, kolme mukavan kokoista harjusta ja yksi taimen. Selvästi aterian ainekset kasassa, joten enää ei tarvinnut elääkseen kalastaa.

Harrien kansoittama kova virta

Lähdimme leiriin valmistamaan herkullista kala-ateriaa. Paistoimme kalat kodassa olevan ritilän päällä ja lisukkeeksi nautimme ensiluokkaisia (kuivattuja) keitettyjä perunoita ja kastiketta. Tietenkin mukana oli myös ravitsevaa näkkileipää. Ateria oli loistava, sellaisen takia kannattaa aina matkaan lähteä.

Illaksi taitohyppelyä

Aterian jälkeen pidimme pienen ruokalevon ja punoimme juonia iltaa varten. Tumppi kuvaili millaista joen toisella puolella oli ollut, joten päätimme (henkemme uhalla) lähteä sinne. Itseäni ei kovinkaan paljoa houkuttanut kosken märillä kivillä hyppely, mutta pakkohan sinne oli mennä...

Joen toiselle puolelle pääsimme illan juuri alkaessa hämärtyä. Hienoa vettä siellä oli, joten kannatti sinne mennä. Tummat pilvet olivat tulleet joen ylle, joten alkoi olla todella pimeää, joten kalastaminen ei kaikista mukavinta ollut, etenkin kun rannan pajukot olivat edelleen märkiä.

Päätimme melko pian lähteä palata leiriin, koska kala ei syönnillä ollut ja märkä olo alkoi kaikilla olla. Kodassa keittelimme vielä kevyen iltapalan kala-aterian vielä täyttäessä vatsaa (paitsi tietenkin Akilla oli nälkä).

Kommentit

Mie - 21.05.2004

Todella mielenkiintoinen ja hyvin kerrottu juttu!

Alex Koskivuori - 23.08.2004

Kalassa viikon verran kesällä 2004. Joki oli tulvassa, ja kalantulo sen mukaista. Viikon saldo: pientä taimenta kohtuullisesti, harjusta sen verran, että makuun päästiin silloin tällöin, ei yhtään yli 40 cm taimenta. Paikoin porukkaa kuin kirjolohilammella Osa koskista kunnostettu kiviä paiskomalla. Paikoin onnistuttu luomaan erittäin kauniita koskiosuuksia. Maisemat ja sää pelastivat reissun...paikallisen väestön mato-onginta puolestaan koski syvälle perhostajan sydämeen. Yritän ymmärtää.

Jimi - 11.02.2013

Hyvin kerrottu juttu! Mille aikavälille sijoittuu?

Kommentoi

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?