Silisjoella
Aamulla aurinko paistoi kirkkaasti ja heti tuli hytinä, että tänään kalaonnikin kääntyisi kunnolla. Ainakin kauniissa säässä on mukavampi pyytää tyhjää jos ei muuta. Kovinkaan suurta kiirettä ei päivällä pidetty ja aamutoimien jälkeen lähdimme jokea alas. Päätimme kävellä aina alapuoliselle lompololle ja matkalla kalastaa parhaimman oloiset paikat.
Aamupuuhissa
Kauniissa ja lämpimässä säässä oli mukava, joskin hikinen kävellä ja kalastella. Joki jatkui edelleen hienona, mutta vieläkin se yllättävänkin kapeaksi paikoin meni. Väliin mahtui kovaakin koskea, melkein rännissä vesi meni, mutta hienoja poteroita löytyi virran kupeesta. Täällä luulisi taimentakin olevan, mutta niistä ei havaintoa ollut meillä koko reissulla.
Vanhempi Herra kalamies-Tumppi
Keskimmäiseen Silislompoloon laskiessa joessa on kivirykelmä, joka jakaa virran leveällä alueelle. Vaikea kuvitella, että siitä lohi ylös tulisi ainakaan tällä vedellä. Silisjoen loppuliuku on tässä kohdassa syvä ja hidas, joten siellä saattaa isojakin kaloja majailla, jos sopivalla hetkellä paikoille osuu.
Me väärään aikaan taidoimme siellä olla, koska ei nypäystäkään tuntunut. Onneksi nälkään löytyi mustikoita, joiden pyydystäminen oli meille sopivan haastavaa. Lepäilimme hetkisen lompolon rannassa ja päätimme lähteä puoli kuuden aikaan illalla takaisin leiriin syömään ja keräämään voimia iltaa varten. Takaisin kävellessä matka tuntui huomattavasti pidemmältä kuin hitaasti kalastellen alas tultaessa.
Laitoimme rauhassa ruokaa ja keittelimme kahvia ja taisimme vielä teltassa erän korttia pelata. Tumpin kanssa päätimme vielä torkut ottaa ja herätyksen laitoimme iltakahdeksan pintaan. Aki sen sijaan piti ajatusta heikkona ja päätti lähteä yksin ylös luusualle ja siitä alaspäin.
Kommentit
Kommentoi