Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) istuttaa maa- ja metsä-talousministeriön asettamien tulostavoitteiden mukaisesti huhti-toukokuun aikana Saaristo- ja Selkämeren sekä Suomenlahden alueille yhteensä yli 500 000 lohen vaelluspoikasta sekä noin
40 000 meritaimenen joki- ja vaelluspoikasta. Lohen poikasista istutetaan Suomenlahdelle 326 000, Selkämerelle 143 000 ja Saaristomerelle 43 000. Meritaimenen poikasista istutetaan 13 500 Suomenlahdelle ja 24 000 Selkämerelle.
Vuoksen vesistöalueelle istutetaan yhteensä yli 130 000 Saimaan järvilohen ja nieriän poikasta. Perämeren alueelle istutetaan touko-kesäkuussa 275 000 lohen ja 36 000 meritaimenen vaelluspoikasta sekä 865 000 lohen ja
290 000 meritaimenen jokipoikasta.
Istutusten tarkoituksena on sekä uhanalaisten kantojen ylläpitäminen ja elvyttäminen että kalastuksen turvaaminen. Istutettavien poikasten (5-10 cm:n jokipoikasia ja 15-22 cm:n vaelluspoikasia) arvo on kaikkiaan 1,7 miljoonaa euroa (10 milj. mk).
Saaristo- ja Selkämeren lohi- ja meritaimenistutukset (29.4. alkaen)
Saaristo- ja Selkämeren alueelle RKTL istuttaa yksityisissä sopimuskasvatuslaitoksissa tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia 186 000 kappaletta. Selkämerelle istutetaan lisäksi Isojoen kannan meritaimenen jokipoikasia 20 000 ja vaelluspoikasia
4 000 kappaletta.
Valtion rahoittamat istutukset ovat välttämättömiä lohenkalastuksen turvaamiseksi, koska Saaristo- ja Selkämereen laskevissa joissa ei ole lohenistutusvelvoitteita. Saaristomeri soveltuu rikkonaisuutensa vuoksi lähinnä lohen rannikko- kalastukseen. Selkämeren lohenkalastus on nevanlohen istutusten lisäksi Perämeren velvoiteistutusten, RKTL:n Perämeren jokien lohikantojen elvytysistutusten ja Ruotsin Pohjanlahden alueelle tekemien istutusten varassa. Selkämerellä nevanlohta kalastetaan avomereltä, rannikolta ja joista.
Aurajoki (istutukset 6.-7.5.)
Aurajoki on padottu viiden kilometrin päässä merestä. Istutusten seurauksena padolle saakka nousee vuosittain lohia ja taimenia. Aurajoelle on kehittynyt vapakalastusta ja keskellä suurta taajamaa sijaitseva joki on merkittävä virkistyskalastuskohde. Aurajoen Halisten-, Nautelan- ja Vierunkoskiin istutetaan 37 000 kaksivuotiasta nevanlohen vaelluspoikasta.
Paraisten portti (18.4.)
Paraisten portille Nauvoon istutettiin 6 000 nevanlohen vaelluspoikasta.
Kokemäenjoki (29.4.-15.5.)
Kokemäenjoki oli aikanaan Selkämeren alueen merkittävin lohijoki, mutta sittemmin joen oma lohikanta hävisi. Nykyisin joki on padottu Harjavallan kohdalla, noin 30 kilometriä jokisuulta. Jokeen nousevien istutettujen lohien myötä jokikalastus on elpynyt ja vapakalastuslupien määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt. Jokisuulla harjoitetaan rannikkokalastusta loukuilla ja verkoilla. Selkämeren alueella Kokemäenjoki on merkittävin lohen istutuspaikka. Kokemäenjokeen (Lammaistenlahti) istutetaan 104 000 nevanlohen vaelluspoikasta.
Merikarvianjoki (30.4.-16.5.)
Merikarvianjoki on padottu 22 kilometrin etäisyydellä merestä. Joelle on kehittynyt vapakalastustoimintaa lohi- ja meritaimenistutusten seurauksena. Merikarvianjokeen (Alakylänlahti ja Lankoski) istutetaan 39 000 nevanlohen vaelluspoikasta.
Isojoki-Lapväärtinjoki (istutukset kesäkuun alussa)
Isojoki-Lapväärtinjoki on padottu 50 km:n päästä jokisuusta. Joki kuuluu Project Aqua-vesistöihin, ja sen kosket on suojeltu vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Joessa on osittain luonnonvarainen meritaimenkanta, jota tuetaan istutuksin. Isojokeen-Lapväärtinjokeen istutetaan joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 20 000 ja vaelluspoikasia 4 000 kappaletta.
Suomenlahden lohi- ja meritaimenistutukset (29.4. alkaen)
Suomenlahden alueelle istutetaan sopimuskasvatuksella tuotettuja nevanlohen vaelluspoikasia 326 000 kappaletta. Lisäksi istutetaan 3 000 yksivuotiasta nevanlohen jokipoikasta. Ingarskilanjoen kannan meritaimenen jokipoikasia istutetaan 3 500 ja vaelluspoikasia 10 000 kappaletta.
Suomenlahden lohenkalastus perustuu pääosin valtion varoin istutetuista poikasista saatavaan saaliiseen. Istutukset on keskitetty Kymijoen suuhaaroihin ja Vantaanjokeen. Suomenlahden lohenkalastus oli ennen nevanlohi-istutusten aloittamista, 1980-luvulle saakka, kokonaan Neuvostoliiton tekemien lohenpoikasten istutusten varassa. Nykyisin suomalaisten lohenkalastus alueella on lähes täysin Suomen tekemien istutusten varassa.
Kymijoki (29.4.-14.5.)
Kymijoki oli aikanaan Suomenlahden merkittävin lohijoki. Sen oma lohikanta tuhoutui viime vuosisadan puoliväliin mennessä joen patoamisen ja puunjalostusteollisuuden jätevesien laskun seurauksena. Joki laskee viitenä suuhaarana mereen, joista jokainen on padottu joko suulta (Ahvenkosken haara) tai muutaman kilometrin (Pyhtään, Langinkosken, Huuman ja Korkeakosken haarat) päästä merestä. Langinkosken-Huuman haaroissa lohilla on kuitenkin mahdollisuus nousta kalateitä käyttäen aina 40 kilometrin päähän merestä. Istutusten seurauksena jokeen nousseet lohet ovat elvyttäneet urheilukalastuksen ja lohia pyydetään myös rannikolla rysillä ja Langinkosken haarassa verkoilla.
Nevanlohi-istutukset keskitetään Kymijoen suuhaaroihin (Ahven-, Koivu-, Kultaan-, Pernoon- ja Sittaränninkoski), joihin istutetaan yhteensä 3 000 yksivuotiasta jokipoikasta, 50 000 lämpökasvatuksella tuotettua yksivuotiasta vaelluspoikasta ja 207 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta. Kymijoessa on lisäksi noin 100 000 vaelluspoikasen suuruinen lohenistutusvelvoite.
Vantaanjoki (30.4.-8.5.)
Vantaanjoki on suustaan padottu joki, mutta kalateiden ansiosta kalat pääsevät nousemaan 14 kilometrin etäisyydelle merestä. Helsingin kaupunki on rakentanut jokisuuhun tekokosken, joka helpottaa kalojen nousua. Vantaanjoen istutuksilla on merkitystä jokisuun edustan rannikkokalastukselle sekä joessa tapahtuvalle lisääntyneelle vapakalastukselle. Kalastusmahdollisuuksien kysyntä alueella on suurta, asuuhan joen vaikutusalueella noin miljoona ihmistä. Vantaanjoen koskialueille (Pikku- ja Vantaankoski) istutetaan 49 000 kaksivuotiasta nevanlohen vaelluspoikasta.
Koskenkylänjoki (10.5.)
Suomenlahteen laskevan, kunnostetun Koskenkylänjoen suualueelle istutetaan 20 000 yksivuotiasta lämpökasvatuksella tuotettua nevanlohen vaelluspoikasta.
Ingarskilanjoki (21.3.)
Ingarskilanjoki on nousukelpoinen 10 km:n matkan. Joessa on heikko, luonnonvarainen meritaimenkanta, joka on viljelyssä. Kantaa tuetaan istutuksin. Ingarskilanjoen suuosaan (Strand) istutettiin joen omaa kantaa olevan meritaimenen jokipoikasia 3 500 ja vaelluspoikasia 10 000 kappaletta.
Sisävesien järvilohi- ja nieriäistutukset (2.-16.5.)
Vuoksen vesistöalueelle istutetaan 73 500 Saimaan järvilohta ja 60 000 nieriää. Poikaset tuotetaan sopimuskasvatuksella paikallisissa yksityisissä kalanviljelylaitoksissa.
Järvilohi on ollut jo 1970-luvulta lähtien täysin viljelyn ja istutusten varassa luonnonvaraisten lisääntymismahdollisuuksien tuhouduttua vesivoimaloiden rakentamisen sekä jokien perkaamisen ja likaantumisen takia. Myös nieriän luontaiset elinalueet ovat kaventuneet ja laji on käynyt hyvin vähälukuiseksi. Nykyisin järvilohen ja nieriän säilyminen on täysin kalanviljelyn ja istutusten varassa.
Järvilohi-istutukset keskitetään Pohjois-Karjalassa sijaitseviin entisiin kutujokiin, joista Pielisjoen Kuurnaan istutetaan 57 500 ja Lieksanjoen suulle 16 000 kaksivuotiasta vaelluspoikasta.
Saimaan nieriän yksivuotiaista poikasista istutetaan 12 000 Etelä-Saimaalle (Petranselkä), 10 000 Pihlajaveteen ja 6 000 Ruokoveteen. Kaksivuotiaista 12 000 Etelä-Saimaalle (Ilkonselkä), 2 000 Koloveteen, 3 000 Luonteriin, 5 000 Pieliseen, 4 000 Puruveteen ja 6 000 Suvasveteen.
Perämen lohi- ja meritaimenkantojen elvytysistutukset (toukokuun loppu-kesäkuu)
RKTL tulee lisäksi istuttamaan Perämereen laskeviin Tornion-, Simo-, Kuiva-, Kiiminki-, Pyhä- ja Lestijokeen touko-kesäkuussa yhteensä 274 000 lohen ja 26 000 meritaimenen vaelluspoikasta sekä 865 000 lohen ja 288 000 meritaimenen jokipoikasta. Näistä istutuksista tiedotetaan yksityiskohtaisemmin toukokuun puolivälissä
(Lähde: RKTL)