admin, lisätty 31.12.2004 09.24
#
Istutuspaikka ja -tapa voivat ratkaista kalaistukkaiden eloonjäännin ensimmäisinä päivinä istutusjärvessä.
RKTL:n Oulujärvellä tekemien
tutkimusten havaintona oli, että eloonjäännin kannalta merkittävä tekijä oli se, miten istukkaat välttivät petokalojen saalistuksen.
Taimenia saalistavien haukien määrässä oli moninkertaisia eroja eri istutuspaikkojen välillä. Taimenia jäi haukien saaliiksi erityisesti istutuspaikan läheisyydessä ensimmäisinä päivinä istutuksen jälkeen. Taimenten eloonjääntiä voidaankin parantaa keskittämällä istutukset alueille, missä on vähän taimenia syöviä petokaloja ja keskittämällä istutukset yhteen paikkaan esimerkiksi viikon aikana.
Aiemmin istutuksia on levitetty laajalle alueelle, jotta kalat voitaisiin pyytää eri puolilta järveä. Tämän seurauksena iso osa järven hauista on voinut saalistaa petoihin tottumattomia istukkaita. Nostamalla istutuskokoa nykyisestä 25-30 cm:stä yli 32 cm:iin taimenten eloonjääntiä voidaan parantaa myös alueilla, missä haukia on runsaasti.
Kuhat istutetaan taimenia huomattavasti pienempinä yleensä kesänvanhoina (5-8 cm pituisia), ja ne ovat selvästi pidempään alttiina petokalojen saalistukselle. Pedot, lähinnä suuremmat kuhat, vähensivät yksivuotiaista kuhista noin kolmanneksen.
Kaksivuotiaita ja sitä vanhempia kuhia joutui useimmiten hauen saaliiksi, mutta enää 12-14 % Oulujärven kaksivuotiaista kuhista. Vahvasti kasvavassa kuhakannassa kuten Oulujärvellä kannibalismi rajoittaa populaation kokoa ja määrää siten myös istutusten tuloksellisuutta. Jos järven kuhakannan luonnonvarainen lisääntyminen on runsasta, saattavat istutukset epäonnistua.
Erilaiset kalastustavat aiheuttavat myös istutuskalojen varhaisen menehtymisen. Oulujärvellä vuosina 2001–2003 tehdyssä tutkimuksessa käytiin läpi kaikkiaan 32 000 kilon troolisaalis (noin 6 % kolmen vuoden kokonaissaaliista).
Arvioiden mukaan troolauksen sivusaaliina saatiin vuosittain noin 1 000 taimenta ja 15 000 pientä kuhaa. Lähes kaikki taimenet ja jopa 80 % kuhista pystytään kuitenkin vapauttamaan elinkykyisinä takaisin järveen. Tämä edellyttää vapautettavien kalojen huolellista etsimistä muun saaliin joukosta välittömästi troolin vedon päätyttyä.
Lisää tietoa löytyy RKTL:n Kala- ja riistaraporteista
333,
334,
335 ja
336.