admin, lisätty 09.02.2005 09.09
#
RTKL:n tutkimuksen mukaan Suomenlahden koko siikasaalis perustuu nykyisin valtaosaltaan istutuksiin, mutta paikallisesti myös luonnossa lisääntyvillä meressä kutevilla siikakannoilla on merkitystä. Vaellussiikaistutukset yksikesäisillä poikasilla aloitettiin Vantaanjoella ja muualla Uudenmaan rannikolla 1980-luvulla, koska siikakannat taantuivat jokien patoamisen tai likaantumisen vuoksi.
Kala- ja riistaraportista nro 339 selviää, että Hangon merialueen saaristosiikaa on istutettu 1990-luvulta alkaen. Istutusten ansiosta Suomenlahden ammattikalastuksen siikasaalis kasvoi 1980-luvulta alkaen ja oli korkeimmillaan yli 50 000 kg vuodessa. Vapaa-ajankalastuksen siikasaalis on ollut moninkertainen ammattikalastajien saaliisiin verrattuna. Vuosituhannen vaihteen jälkeen siikasaaliit ovat kääntyneet taas laskuun runsaista istutuksista huolimatta.
Eräinä syinä saaliiden pienenemiseen ovat siikojen kasvun heikkeneminen ja lisääntynyt kuolevuus. Kasvu näyttää saalisnäytteiden perusteella hidastuneen 1990-luvun loppupuolella. Suomenlahden rehevöitymisestä johtuvat muutokset kuten särkikalojen runsastuminen ovat kiristäneet kilpailua ravinnosta. Saaliisiin on vaikuttanut myös verkkokalastuksen väheneminen, johon osasyynä lienee hylkeiden aiheuttamat haitat.
Joessa kutevat vaellussiiat ja merikutuiset kari- tai saaristosiiat kuuluvat samaan lajiin, eikä niitä voi saaliissa erottaa toisistaan ulkoisten tuntomerkkien perusteella. Siikojen kasvunopeudessa on suurta yksilöllistä vaihtelua, mutta keskimäärin saaristo- ja karisiiat kasvavat jonkin verran hitaammin kuin vaellussiika. Siikojen keskipaino verkkosaaliissa on runsaat 700 g ja onkisaaliissa noin 400 g.
Siian kalastus on Uudenmaan rannikolla tehokasta ja istutukset ovat tuottaneet hyvin. Tuhatta istutettua poikasta kohti on saatu saalista sadasta jopa pariinsataan kiloon, mikä on erinomainen tulos verrattuna sisävesien vastaaviin lukuihin. Siikasaaliista suurin osa saadaan 45 ja 50 mm:n solmuvälisillä verkoilla kuhan kalastuksen yhteydessä. Siian onginta keväisin on kuitenkin yleistynyt viime vuosina. Pääkaupunkiseudun vapaa-ajankalastuksen siikasaaliista saadaan jo noin kolmannes vapavälineillä.
Uudenmaan rannikolla on suunnitteilla nostaa verkkojen pienin sallittu solmuväli 50 mm:iin. Tällöin vaellussiikasaalis kasvanee nykyisestä noin 10 prosenttia. Saaristosiikasaaliiseen muutos ei juurikaan vaikuta. Hidaskasvuisimmat siiat eivät jää 50 mm:n verkkoihin, mutta ongella niitä voidaan kalastaa edelleen.
Lähde: RKTL