Villin taimenen suojelu myötätuulessa

admin, lisätty 17.03.2005 10.38 #
Keski-Suomessa kalavesien omistajat, kalastajat ja matkailuyrittäjät haluavat elvyttää luonnonvaraisia järvitaimenkantoja ja hyödyntää niitä kalastusmatkailussa. Tämä tuli hyvin esille 4.3.2005 Laukaassa pidetyssä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Järvitaimenseminaarissa, jossa esiteltiin yleisölle Keski-Suomen järvitaimenhankkeen tuoreita tutkimustuloksia ja kehittämisajatuksia.

Koskikalastajien mielipiteitä taimenkantojen hoidosta kartoitettiin laajalla kyselyllä. Enemmistö vastaajista kaikilla koskilla oli sitä mieltä, että luonnontaimenet tulisi aina vapauttaa. Vielä yksimielisempiä oltiin istukkaiden eväleikkauksesta, jonka avulla istukkaat tunnistetaan luonnon taimenista. Eväleikkausta puolsi lähes 90 prosenttia vastanneista.

Tämä yksimielisyys antaa hyvän pohjan taimenen kestävään hyödyntämiseen. Istukkaiden rasvaevien leikkaus ja ehjäeväisten taimenten rauhoittaminen ovatkin koskien kalastussäännöissä tärkeimmät taimenkantoja vahvistavat toimenpiteet. Kaikki Keski-Suomen järvitaimenistukkaat eväleikataan kuluvana vuonna. Koskikalastajien mielestä saalista pitää voida ottaa koskilta jatkossakin, sillä pelkkää pyydä ja päästä -kalastusta kannatti alle kolmannes koskilla kalastaneista.

Alamitan (40 cm) täyttävistä ehjäeväisistä luonnontaimenista tai pienpoikasistukkaista kolme neljännestä vapautettiin. Perhokalastajat vapauttivat mitan täyttäneistä taimenista runsaat puolet, kun taas uistimella kalastaneilla vapautusprosentti oli 30. "Luonnontaimenten" pyynnissä perho osoittautui selvästi uistinta tehokkaammaksi.

Vapakalastuksella saatu osuus saaliista lisääntynyt

Vapavälineillä saatu osuus järven taimensaaliista on kasvanut viidessätoista vuodessa 10 prosentista lähes 30 prosenttiin Konnevedellä. Solmuväliltään 31–54 millimetrin verkoilla ei enää juurikaan kalasteta. Tämän johdosta myös taimenen saaliskoko on kasvanut.

Valtaosa kalastajista niin Konnevedellä kuin Keiteleelläkin kannattaa solmuvälirajoituksia ja taimenen alamitan nostamista vähintään 50 senttimetriin. Myös järvikalastajat suhtautuvat luonnontaimenten vapauttamiseen myönteisesti, ja istukkaiden merkitsemistä eväleikkauksin pidetään tärkeänä. Useat kalastusalueet ovat jo nostaneet taimenen alamittaa ja kehittäneet verkkokalastuksen säätelyä.

Lähitulevaisuudessa kaikki vapakalastusmuodot näyttäisivät lisäävän suosiotaan kuten myös kuhan verkkokalastus. Talvisen verkkokalastuksen kalastajat sitävastoin arviovat vähenevän.

Hoitoa ja suojelua tarvitaan

Noin 30 koskikohteen saalistietojen perusteella sukukypsien emotaimenten puute on ilmeinen Keski-Suomen koskissa. Tämä ilmenee myös taimenen alhaisina poikastiheyksinä valtaosalla maakunnan koskia.

Koskien kokonaissaaliista 60 senttimetriä ylittävien taimenten osuus oli vajaa prosentti alamitan täyttävistä taimenista. Vastaava osuus esimerkiksi Konneveden taimensaaliissa oli vuonna 2004 runsaat kymmenen prosenttia. Tämä vahvistaa aiempaa käsitystä, että järviin istutetut taimenet eivät löydä tietä kutukoskiin.

Katso Järvitaimenen kotisivut.

Lähde: RKTL


Kommentit

Kommenttiopax - 17.03.2005 (Muokattu 17.3, 12:13)

Toivoa on siis olemassa Suomenmaassakin. Erittäin hyvä että on ihmisiä jotka tekevät asialle jotain. Kiitokset heille!

KommenttiPerhoukko - 17.03.2005

Juuri niin! Nyt vain pidetään mielessä C&R!
Mielestäni on hienoa että on vielä ihmisiä jotka haluavat säilyttää LUONNONTAIMENEN.

Kommenttituko - 17.03.2005

Tuo rasvaevän leikkaaminen on aivan mahtava idea, eikä käsittääkseni vahingoita kalaa juurikaan. Toivottavasti tämä saadaan käyttöön myös Pohjois-pohjanmaan joilla esimerkiksi Kiiminkijoella, jossa kuitenkin vielä jonkin verran on luonnon kantaista taimenta.

KommenttiPäde-Veikko - 17.03.2005

Toivoa on, ehkä hivenen uskoakin. Harmi, ettei päättäjillä ole ollut kiinnostusta säästää taimenen luonnonkantoja. Kiiminkijoen yläjuoksulla saattaa olla pienvesiä, joissa on tuota tukon mainitsemaa alkuperäistä luonnonkantaa, toivon ainakin niin. Usko on taas toissijainen. Ja vaikka sitä olisikin, onko siitä iloa, kun päättäjät eivät tee mitään / heillä ei ole kalaston luonnonkantoihin kiinnostusta ?
Toivotaan (ei uskota) että Suomen päättävät viranomaiset heräisivät edes sisävesiemme arvokalakantojen suojelutoimenpiteiden tukemiseen, kun merelliset vaelluskalamme eivät heitä kiinnosta. Vai mitä olette mieltä siitä, että Suomi-poika ei EU:ssa pidä meteliä siitä, että meidän suomalaisten verovaroillamme istutetut lohet pyydetään Itämereltä ja myydään minkin rehuiksi tanskalaisten toimesta, kun dioksiinipitoisuudet yli 4kg lohissa ovat liian suuret ihmisravinnoksi käytettäväksi eli tanskalaisten suuhun pantavaksi. Vohi vinyylipuntti, ellen murtomaahiihtoa harrastaisi !

Kommenttijuuso_h - 17.03.2005

Tuo on hyvä juttu tuo evien leikkaus, en vain usko sen tapahtumiseen. Yleisesti mainitaan jossain nettisivulla, että kaikilta koskeen istutetuilta kaloilta leikataan rasvaevä. Totuus on kuitenkin usein toinen. Jostain olen kuullut että rasvaevän poisto heikentäisi taimenen kuntoa? Mikäli tuo on totta siinä voisi olla yksi syy miksei niitä aina leikata...

KommenttiPäde-Veikko - 17.03.2005

Koneellinen kivuton ja nopea leikkaus, joko sellainen on Suomessa käytössä ?

KommenttiSami Keskinen - 18.03.2005

Olis hienoa saada tänne joku nettiosote josta selviää ihan asiallisesti kuvien kera että kuinka tuo rasvaevä leikataan.

KommenttiPäde-Veikko - 18.03.2005 (Muokattu 18.3, 18:28)

Joo aivan totta, sillä rasvaeväleikkaus on käsittääkseni sellainen toimenpide, että jos puhutaan miljoonista istukkaista, niin ei sitä käsipeleillä taloudellisessa mielessä lohen istutuspolitiikka voine hyväksyä, vaikka muutoin kyllä istutetaan helmet Itämeren tehotalouteen ja minkkien vatsoihin.
Taimenen suhteen asia ei ehkä ole niin mittava, vaikka taatusti kyllä sekin äärettömän haasteellinen. Vuosina 1994-2000 esim. Kiiminkijokeen on istutettu meritaimenen 0+ - 1 -vuotiaita jokipoikasia ja 2v. vaelluspoikasia (=smoltteja) yhteensä kaikkiaan yli puoli miljoonaa kappaletta ja näiden istukkaiden arvo on tuolla 300-400 tuhannen veronmaksaja/ kalastaja euron huiteilla, ja kun evät leikataan, kustannukset nousee (palkat, menetelmät, laitteet). Istutukset on siis tehty jokeen sillä toivolla, että niistä järkevä osa palaisi takaisin kutuhommiin sekä jokivarren pyytäjiä varten, jotka maksavat kaudesta samaa hintaluokkaa olevan maksun, jonka vapaa-ajan kalastaja merellä rysäpaikasta ("siikaloukut" heh heh). Jokivarren onkija näkee/ saa vuodessa keskimäärin 1- 5 nousukalaa, kun meripyytäjä keskimäärin 10-100 kalaa.
No joo, meni offtopiciksi ainakin puoleksi, mutta varautukaa veljet pahoihin pettymyksiin. Toiveet kuulostaa olevan nimittäin turhan korkealla.

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?

Uutisia