Longinojan kunnostustalkoot 8.10.05

Mukavaa, että näihin pieniin mestoihin on alettu lähivuosina panostamaan enemmän!

Harmi vaan, että joskus kuulee negatiivistakin asiaa näistä talkookunnostuksista. Monelle asiaan perehtymättömälle kun kunnostus tarkoittaa sorastusta. Tähän on aikoinaan sorruttu ihan ymppä- ja TE-keskuksien kunnostuksissakin.

Ystäväni oli seuraillut Vastinkosken talkoita ja informoi minua siitä. Oli kuulemma kaikilla ollut oma näkemys "oikeasta" menettelystä ja pääpaino soraistuksella. Poikasalueet ja isompien kalojen paikat olivat jääneet vähälle huomiolle. Käydessäni koskella huomasin asian itsekkin.

Mielestäni (ja monen muunkin) tulisi keskittyä enemmän pienpoikashabitaattien lisäämiseen. Ei koko kosken tarvitse olla kutualuetta. Kun koskessa on riittävästi kutupaikkoja, niin seuraava tuottoa rajoittava tekijä onkin pienpoikasille soveltuvat alueet.

Lähiaikoina on alettu tutkimaan taimenen kutupaikan valintaa tarkemmin. Pelkkä pohjan oikea raekoko ei riitä taimenelle, vaan myös muiden muuttujien tulee olla kohdallaan. Tällaisten valintaperusteiden selvittämisellä voitaisiin kunnostuksista karsia "turhat" kutusoraikot pois ja niiden sijasta luoda pienpoikashabitaatteja tai asentopaikkoja suuremmille kaloille.

Tässä Longinojan tapauksessa pelkässä soraistuksessa ei ole mitään vikaa, koska pienissä puroissa pienpoikashabitaattia on usein lähes koko pinta-ala.

Hauskoja talkoita! Itse en pääse, mutta olen hengessä mukana..

Tämän vuoden Vastinkosken talkoista puheen ollen ainakin itse uskoisin että teimme juuri sitä minkä puutteesta olet huolissasi nimittäin kivesimme ja täytimme nimenomaan matalia ranta-alueita kivellä ja puuaineksella tavoitteena pienpoikasille sopivaa habitaattia. Tämän ohella voit käydä myös toteamassa paikan päällä ne pari huomattavan isoa kiveä joita kankesimme ja vinssasimme Nuotiosuvannon yläpuolelle parin edellisen seuraksi, uskallan väittää että näillä on merkitystä vuorostaan nimenomaan niille isommillekin kaloille.

Toisaalta tulee muistaa sekin seikka että Vastinkoskella kuten monella muullakin eteläisen Suomen pienehköllä koskipaikalla ei isoja asentokaloja ole eikä ole koskaan ollutkaan niin merkittävissä määrin, vaan niiden luontaisena ympäristönä varsinkin päiväsaikaan on usein koskien ylä- ja alapuoliset syvemmät ja miedommin virtaavat alueet ja koskista emokaloja tapaa pikemminkin syönnökseltä ja kudulta.

Aki:
Hieno homma, että poikaset on huomioitu paremmin!

En tiedä mitä tarkoitat tuolla isolla asentokalalla. Itse tarkoitin isoilla kaloilla kutukypsiä. Kudulle saapuville taimenille on hyvä olla riittävä määrä "asentoja" koskessa. Nämä kalathan eivät ihan viereensä huoli kavereita. Ja kuten varmasti tiedät, ei kalat tule vain kutemaan ja häivy samoin tein. Eli koskessa vietetään pidempi tovi. Mitä enemmän koskeen saadaan kutukaloja, sitä suurempi muuntelu saadaan tuleviin poikasiin. Vastinkosken kokoisen alueen poikasalueet pystyisi täyttämään jo yhden tai kahden kutuparin jälkeläiset, mutta tällöin geneettinen muuntelu jää kapeaksi.

Eli en ajatellut kalastuksen kannalta isojen kalojen huomioimista.

Hyvää duunia teette!
Miksi talkoot järjestetään noin myöhään, taimenen kutuhan saattaa olla jo käynnissä? Täällä keskisuomen suunnalla tammukat on jo jonku aikaa alotellu kutuhommia. No parempi näin kun ei ollenkaan talkoita..

missäs päin malmia tää paikka on???(ajattelin et voisin tulla jos ei oo muutakaan)

Moro!

Oliko osa nollikkaista 22.9 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa vain neljä senttisiä? Kyseiset yksilöt eivät ole tainneet tajuta purokatkaa syötäväksi =) Toivottavasti selviävät talven yli. Mutta keskikoko oli kyllä aika mukava (8-10 cm) ja suurimmat jo melkosia "mörköjä" nollikkaiksi (13 cm).

Millaisia oli laskennalliset tiheydet per aari?

Nii, ja minkä kokoisia olivat nuo sähkökalastuksissa saadut emokalat?

En ole saanut vielä tarkkoja tuloksia mutta koekalastuksen jälkeen nopea arvio oli tuo 1 poikanen / neliö. Poikasia tuli rykelminä, eli yhdenkin kuohun alta tuli 5 poikasta.

www.skes.org/salonen/sk05/index.htm

Tuolla koekalastuksesta kuvia.

Lapa, mistä päin olet tulossa ja tuletko autolla?

Moneenko kertaan koealat kalastettiin? On esitetty arkea arvio, että nollikkaista saadaan yhdellä kalastuskerralla kolmannes. Tähän tietty vaikuttaa monet tekijät kuten laitteet, kalastajat, paikan fysikaaliset ominaisuudet jne..

Eli tuliko saaliiksi noin 1 fiske/neliö? Vai onko tuo arvio todellisesta tiheydestä? Sori, jos kyselen liikaa, mutta olen hieman tutkiskellut pienten jokien tuottavuutta ja siksi olen kiinnostunut.

1/aari olisi 10000/hehtaari. Pieneen puroon ihan kohtalainen tiheys, mutta jos ravintotilanne on hyvä, niin varmasti on potentiaalia paljon suurempiinkin tiheyksiin.

Hyviä kuvia! Melkonen skolioosi yhdellä emolla. Ja kakkos sivun nollikkaallakin oli pyrstössä joku kehityshäiriö tai vaurio. Nättejä taneleita muuten! Tyttöystävä vilkasi ohi mennessään kuvaa emotanesta ja sanoi: hyi hitto kun on ruma kala =)

Pari kommenttia Vastinkoskesta, joka vilahteli joissakin komenteissa. Koski on kivetty jo v. 1987. Silloin jäi kosken yläosan kiveäminen hiukan puutteelliseksi. Syystalkoissa olemme vähitellen lisänneet kivitavaraa penkoilta noille alueille. 2002 ja 2003 saimme talkoisiin myös metsätraktorin, jonka avulla kivettiin ja soraistettiin kokonaan uusi alue sillan yläpuolelta. Koska suuri osa koskialueesta soveltuu jo nyt poikasalueiksi emme ole niihin alueisiin juuri koskeneet. Tänä ja edellisvuonna olemme pöyhineet joitakin sen alueen soraikkoja, jotka ovat vuosien saatossa päässeet liettymään.
Vastinkoskessa on oman kokemukseni mukaan monia alueita, joissa taimen pääse onnistuneesti kutemaan, joten en usko, että taimenilla olisi paikoista pulaa kudun alla tai sen aikanakaan, jos vaan vettä joessa riittää. Kuiva vuosi voi tosin tehdä paljonkin hallaa taimenen lisääntymiselle kuten kaudella 2002-2003.

T:Pekka
Kosken hoitaja

http://www.skes.org/salonen/vastiktalkoot05/index.htm

Pekka:

Kutupaikkoja on varmasti tarpeeksi. Noissa kirjoituksissani tarkoitin, että kutupaikkoihin monesti keskitytään liikaakin. Poikashabitaattia on optimaalisesti tuottavassa koskessa reilusti enemmän kuin kutualuetta.

Itse tarkoitan poikasilla näissä kirjoituksissa nollikkaita. Vanhemmat poikasethan pystyvät hyödyntämään paremmin kosken muitakin osia.

Kyllähän kutualueetkin jossain määrin soveltuvat nollikkaille, mutta suurempiin tiheyksiin päästään varsinaisilla poikashabitaateilla.

Ei ole todellakaan tarkoitus moittia toimianne Vastinkoskella. Onnea hankkeellenne!

Kerrotko Zorbas vähän lisää nollikas-alueista? Minkähän tyyppinen olisi nykytietämyksen mukaan ideaali taimenvauvoille.

PekkaL

Huomenna lissää, koska prujut on toimistollani. Mutta tässä vähän alkuun:

Luonnontilaisissa koskissa, joissa on alkuperäinen taimenkanta on iäisyydet asustanut, on kalat sopeutuneet kosken fysikaalisiin ominaisuuksiin. Eli mitään yleispätevää, kaikkiin paikkoihin sovellettavaa mallia ei voi antaa. Tai jos joku niin tekee, niin se kertoo vain tietämättömyydestä.

Itse lähtisin siitä, että määritetään tärkeimmille muuttujille raja-arvot (pohjan raekoko, virrannopeus, syvyys...). Eli lähdettäisiin siitä, mikä ei sovellu ollenkaan nollikkaille. Tällöin tiedetään ainakin mitä ei kannata tehdä.

Muissa kohteissa tehtyjä tutkimuksia kannatta käyttää apuna antamassa suuntaa. Vertailukohde kannattaa valita maantieteellisesti mahdollisimman läheltä. Ja kun tarkastelee tutkimuksen tuloksia, niin keskity preferenssi(suosituimmuus)käyriin. Eli paras habitaatti ei välttämättä ole se, josta sähkökalastamalla saadaan eniten kalaa. Sähkökalastus tuloksia verrataan habitaattien saatavilla olevuuteen(määrään) ja näin saadaan nämä preferenssikäyrät. Aika sekavasti selitetty. Mutta nämä käppyrät siis kertoo suosituimmat habitaatit ja tällaisia olisi hyvä siis muodostaa.

Huomenna, jos jaksan (olen hiukka kipeenä) niin voin laitella vaikka useammastakin tutkimuksesta saatuja tuloksia tänne helppolukuiseen muotoon.

(Toivottavasti tuo viestisi ei ollut ns. "piilovittuilua". Nolaan itteni ku alan kirjottelee..)

edit. lisäys

Olet tietty joku kalaprofessori ja pilailet kustannuksellani.... =)

Kiitos Zorbas!
Älä huolestu! Olen vain alan harrastaja, jonka leipätyö ei liity mitenkään kaloihin tai luontoon. Tietoni olen onkinut alan kirjallisuudesta, ja joiltakin koskikunnostuksen ammattilaisilta, joita tunnen. Oletukseni nollikkaiden viihtyvyydestä perustuu siis jo jollakin tapaa suodatettuun tietoon.
Valitettavasti Virholla ei ole varaa järjestää sähkökalastusta Vastinkoskella, mutta seuraamme kalakantaa saalisraporttien perusteella. Se antaa kyllä hyvän kuvan yli vuoden ikäisten taimenten tilasta, mutta ei mitään tietoa nollikkaista. Saalisseurannan mukaan taimenkanta on elinvoimainen, mutta voisi se olla vielä parempikin. Kaikki saatavilla oleva tieto on siis tervetullutta, etenkin sellainen, jota voin soveltaa kosken hoitoon.

PekkaL

Oletko ollut paikallisen TE-keskuksen kalatalousyksikön kanssa yhteyksissä sähkökoekalastuksen tiimoilta? Kovin ihmettelen, jos ei kiinnostusta ja resursseja löydy edes yhteen sähkökoekalastukseen siltä taholta.

Jos et ole kysynyt sieltä, niin kysyppä ihmeessä. Jos heillä ei ole mahdollisuutta niin kirjota vaikka tänne. Voin sitten vähän ehdotella, että saisi vaikka alan opiskelijaryhmän kartoittamaan nollikas tilannetta..

Moro PekkaL! Koitan toimistolla etsiä epätoivoisesti tutkimuksia. Tämä alla oleva taulukko on erään mielestäni arvostetun rktl:n hepun tutkimuksesta. Mielestäni ihan hyviä suuntaa antavia arvoja. Itse laittaisin optimisyvyyteen hieman laajemman skaalan, jopa 50 senttiin saakka. Mutta tuo taulukkohan on vain yhden tutkimuksen perusteella tehty. Nämä arvot on määritetty tutkimuksen preferenssikäppyröistä.

optimi
Syvyys 10 -30 cm
Virrannopeus ----
Kivikoko 0 - 16 mm ja
64 -256 mm

vaihteluväli
Syvyys 5 - 60 cm
Virrannopeus 5 - 100 cm/s
Kivikoko 0 - 1000 mm

Silloin poikashabitaatin ei pitäisi mennä metsään, jos nuo kaikki yllä olevat muuttujat saadaan optimiarvojen sisään tai edes lähelle. Mutta pelkästään nuo luvut ei kerro paljoakaan. Erinomaisen poikashabitaatinhan tulee olla hyvin monimuotoista. Eli paljon suojapaikkoja, kuten esimerkiksi kiven kolot, pohjakasvillisuus, suojakasvusto ja rantapenkka.

Tuota rantapenkkaa haluan erityisesti painottaa. Taimenen nollikas tuntuu olevan erityisen ihastunut siihen. Eli jos virta on kovertanut rantapenkan alle tilaa. Mielestäni taimenen nollikas vaatii lohenpoikasta enemmän yläpuolista suojaa (kasvillisuus, penkka jne..). Lohen on havaittu käyttävän yläpuolisena suojana jopa pintaturbulenssia ja viihtyvän avoimemmila paikoilla kuin taimen (joku Jan Heggenesin tutkimus).

Itse jos alkaisin rakentamaan nollikashabitaatteja, niin koittaisin saada nuo edellä mainitut muuttujat optimiin tai lähelle ja muodostaisin suojapaikkoja mhdollisimman paljon. Onnistuminen taas riippuu lukemattomista tekijöistä, joita ei varmasti kaikkia edes tunneta.

ps. optimivirrannopeuden jätin tarkoituksella pois, koska se oli melko vaikea määrittää tuloksista. Erinomaisessa nollikashabitaatissa virtaus on hyvin vaihtelevaa ja keskivirrannopeutta on vaikea määrittää. Nopeasti kun selaan useiden tutkimusten tuloksia niin optimi sattuu useimmissa välille 20 - 60 cm/s.

Jep, RKTLn sivuilla on hyviä raportteja pdf-muodossa. Jos saat opiskelijaporukan sähköttämään vaikka ensi kesänä niin se olisi hienoa. Olemme muutama v. sitten yrittäneet saada TE-keskuksen sähköttämään huonoin tuloksin. pitänee yrittää sitäkin uudestaan.
T: Pekka

Kyllä siellä rktl:n sivuilla on ihan hyvin tietoa. Ärsyttää vaan selailla niitä, kun se haku ei oikeen pelitä. Rktl tai yleensäkkään kukaan ei ole Suomessa tehnyt montaa habitaattitutkimusta, joten hiukka lapsen kengissä ollaan vielä.

Tuo mainitsemani Jan Heggenes on tällä saralla varsinainen uranuurtaja. Kannattaa hommata hänen prujuja ja tutustua niihin. Niitä ei kyllä ilmaisilta nettisivuilta taida oikein löytyä.

PekkaL

Kyllä pistää hiukan ihmettelemään tuo TE-keskuksen suhtautuminen. Mitä sieltä sanottiin?

Pitäisi hyvin perustella tuo sähkökoekalastuksen tarve. Esimerkiksi juuri tuo nollikastilanteen/alueiden kartoitus ja sen avulla nollikashabitaattien lisääminen. Tuon jo luulisi olevan riittävä peruste. Ei se nyt niin kallista ole se sähkökalastus..

Tässä pieni pätkä TE-keskuksen kalatalouspalveluista:
Huolehdimme kalatalouden edusta alueen vesioikeudellisissa asioissa, kalatalouden rekistereistä ja edistämismäärärahoista, vesistöjen kalataloudelliseen kunnostamiseen liittyvistä asioista, vapaa-ajan kalastuksen kehittämisestä sekä kalakantojen hoidosta.

Mielestäni tuohon saisi hyvin kuulumaan tuon sähkökalastuksen, sillä se edistäisi juuri vapaa-ajankalastusta ja kalakantojen hoitoa.

Kannatta alkaa piakkoin hiillostamaan TE-keskusta, sillä rahabingo pyörähtää käyntiin vuoden alussa ja parhaiten lobatut hankkeet ovat ennakkosuosikkeja! Onnea yritykseen!

ps. oppilasryhmän saattaisi saada loppukesästä, koska koulut alkaa vasta syyskuussa, mutta silloinhan on mitä mainioin aika sähköttää. En voi tietenkään luvata mitään varmaa, koska en ole alan oppilaitoksissa töissä, mutta tuota lobbaamista voin kyllä tehdä =)

Pistämme Heggenesin mieleemme.
Pekka

Ajattelin vielä lisänä mainita viime hetken tietoja, nimittäin talkoita varten on nyt hankittu myös kuormallinen kiviainesta: 1/2 karkeampaa soraa ja 1/2 kiveä. Talkoot siis nyt lauantaina!