Virho: Lohikalojen alamittoja korotettava

admin, lisätty 21.01.2008 12.30 #
Lohiasetusta ja kalastuslakia ollaan muuttamassa. Virhon mukaan tässä yhteydessä tulee puuttua nykyisiin lohikalojen alamittoihin. Lähtökohdaksi on otettava, että emokalat pääsisivät kasvamaan riittävän isoiksi kyetäkseen kutemaan ainakin kerran. Toisena periaatteena muutoksessa on oltava alamittojen riittävyys turvaamaan kalakantojen myönteinen kehittyminen.

Lohikalojen alamittoja on aikanaan oikein nostettu, mutta nykyiset mitat (taimen 40 cm, lohi 60 cm) eivät mahdollista edes yhtä kutukertaa eivätkä kalakantojen elpymistä. Täten lohikalojen alamittoja on korotettava merkittävästi.

Mereen tai järveen vaeltavan taimenen alamitan tulisi vastaisuudessa olla 65 cm Virhon vaatimuksen mukaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen selvityksien mukaan meritaimennaaraat saavuttavat sukukypsyyskoon vasta yleensä kolmen merivuoden jälkeen. Tällöin niiden pituus on 60-65 cm. 65 cm alamitta takaisi, että meritaimenet pääsisivät kutemaan edes yhden kerran.

Nykyinen 40 cm alamitta järvitaimenella on aivan liian alhainen ja sen kannat ovat ahdingossa osin juuri tästä syystä. Tarvitaan siis alamitan reilu nosto. Esimerkiksi Kuusamon Oulankajokeen taimenet nousevat ensimmäiselle kudulleen keskimäärin 60 cm mittaisina. Viitasaaren Huopanankosken tilastot kertovat emotaimenten olleen aikanaan kooltaan keskimäärin 68-69 cm mittaisia.

Lohen alamitan tulisi olla sama 65 cm. Mereen vaeltavat taimenet ja lohet sekoitetaan usein keskenään. Lisäksi luonnonlohikannat ovat heikkoja. Korotuksen 65 cm täytyisi päteä myös järviloheen. Esimerkiksi Pielisjokeen kutemaan nousevien järvilohinaaraiden keskipituus on ollut 69,5 cm ja koiraiden 76,8 cm. Luonnonmukaisesti lisääntyvä järvilohi on jo lähes hävinnyt.

Lohikalakannat ovat Suomessa erittäin ahtaalla ja paikoin sukupuuton partaalla, jolleivät ole jo kokonaan kadonneet. Niiden olemassa oloa ei pitäisi enää vaarantaa nykyisillä täysin riittämättömillä alamitoilla.

Lisätiedot:

Aki Janatuinen, puh: 040-7547778
email: etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Virtavesien hoitoyhdistyksen hallituksen jäsen

Kari Stenholm, puh. 040-7648045
email: etunimi.sukunimi@kolumbus.fi
Virtavesien hoitoyhdistyksen hallituksen jäsen


Kommentit

KommenttiTheemu - 21.01.2008

Hyvä jos vihdoin korotetaan ala mittoja. Varsinkin mertsarin ja järvi tampion osalta.


Kommenttijuhahujanen - 21.01.2008

Yhdyssanoja ei tarvita niinhän!

uudistushan on hyvä, mutta tuskin toteutuu.
1) verkkokalastus. Alamittojen pitäisi koskea kaikkia pyydyksiä ja nuo alamitat tietäisivät, että silmäkooksi vaadittaisiin jo sellaisia, ettei alamittataimenet menisi niihin. Romuttaisi koko verkkokalastuksen sisävesillä. Ja vaiken välitä verkokalastuksesta pätkääkään olen realisti ja kunnioitan myös verkkomiesten halua harrastaa...
2) alamittojen pitäisi koskea myös istukkaita, koska lailliset alamitat ovat ehdottomia. Esimerkiksi rasvaeväleikatulle ei ole erillistä alamittaa. istutustoiminta pyyntikokoisilla loppuisi ja kaikkialla siirryttäisiin kirreen. Meille, joilla luonnonkantaiset taimenet ovat vain haaveunta tämä tietäisi, että nämä istutusvedetkin hiipuisivat... Näin siis luulen.
Täällä pohjois-savossa paljon taimenia, jotka valmistautumassa kutuun noin 40 senttisenä.
mielestäni sopiva korotus olisi joko 45 tai 50 tämä siitä syystä, että silloin oltaisiin tasolla, jonka kanssa on teoreettiset mahdollisuudet onnistua (yllä mainituista syistä)


Kommenttistupe10 - 21.01.2008

Ihan kivahan se on mutta vähän ärsyttää kun itse ei tuolla ylempänä suomea edes törmää näihin 60cm taimeniin ja sitten kun tuleekin joku 50cm taimen niin pitäs pois laittaa.


Kommenttionnen onkija - 22.01.2008

Kalan saa ostettua tiskiltä..


Kommenttistupe10 - 22.01.2008

Kyllä se itse kalastettuna parempaa on,mutta voihan kalastusta suoraan tiskiltä ostamallakin harrastaa.Mutta ei se hauskaa ole. ;)


KommenttiMesikämmen - 22.01.2008

Täältä kannatus VIRHO:n esitykselle. Ja silmäkoon nosto tai verkkomäärän rajoittaminen per kalastaja tärkeimillä taimenvesillä. On käsittämätöntä miten yhdellä henkilöllä voi olla kymmenen verkkoakin pyynnissä rospuuttoaikoja lukuunottamatta. Ja eikä ne ole vain haukia varten.


Kommenttiaki.tormanen - 22.01.2008

Asiaa !

Minäkin kannatan virhon esitystä. Vaikka saisinkin mitallisen taimenen niin se menis kuitenkin takas. ;)


KommenttiTheemu - 22.01.2008

Mä tieden etten kirjota oikein mutta ei oo tähänkään mennessä haitannu. Mieluummin tosiaan pyydän sen 60cm kalan kun sen 45cm.


Kommenttitsipide - 23.01.2008

stupe10: "Ihan kivahan se on mutta vähän ärsyttää kun itse ei tuolla ylempänä suomea edes törmää näihin 60cm taimeniin ja sitten kun tuleekin joku 50cm taimen niin pitäs pois laittaa."

Ja mikähän mahtais olla tähän syy? :)

Jos alamittaa nostetaan niin eipä mene montaa kesää kun huomaat, että taimenen koko on kasvanut ja alat saada suurempia kaloja. Alamitan nosto palvelee lopulta kaikkien etuja! Kumma, että siihen ryhdytään vasta nyt...


Kommenttijuhahujanen - 23.01.2008

Jos alamittaa nostetaan niin eipä mene montaa kesää kun huomaat, että taimenen koko on kasvanut ja alat saada suurempia kaloja. Alamitan nosto palvelee lopulta kaikkien etuja! Kumma, että siihen ryhdytään vasta nyt...

Näin käy takuulla niissä pienissä ja isommissakin joissa, jotka ovat isojen keskusjärvien läheisyydessä. Pienempien latvavesien kalat eivät 60cm mittaa välttämättä saavuta koskaan...
PS: Tiedän lähettyviltä ainakin kaksi koskikalastuspaikkaa, joihin istutetaan pelkkää kirreä, eikä kesällä niistä muuta saadakaan. Syksyllä kutemista yrittämään nousee sitten taimenkin (pääosiltaan 38-45cm). Itsekin olen suolistanut mätimahaisen 42cm kyseisellä koskella. Persketi, kun en älynnyt kyseiselle yksilölle vihjaista, ettei kutemaan sovi ruveta vasta kuin 20cm kookkaampana. ;)


Kommenttij.a.m - 29.01.2008

eipä se nyt ihan nuinkaan aina mene . Miten käyny pohjosempana monelle pienelle joelle kun ravintomäärät ei ole suuria mutta kutu onnistuu hyvin ? kalan määrä kasvaa mutta entä koko? ei varmaan kasva samassa suhteessa . entä käytännön puoli kuka valvoo kun nyttenkin valvonta on mitä on ? aivan sama vaikka se alamitta oli läpi kalalajien 100 cm mutta kuka valvoo todellista toteutumista ?
tämä malli suosii isompia jokia mutta samalla pyllistää pienille joille jossa ei koko ole ennenkään ollut merkki sukukypsyydestä.


KommenttiMesikämmen - 29.01.2008

j.a.m:ia pakko kompata tässä valvonta asiassa, valvonta on olematonta, eikä se voi olla näkymättä kalakannoissa. Itse kalastin 30 vuotta ennenkuin lupia kysyttiin. Ihme että lupia vielä ostetaan, kun valvonta on mitä on.


KommenttiKalamiess - 04.04.2008

Yhdyn mesikämmenen kommenttiin mutta täällä pudasjärvellä päin tarkastetaan ainakin luvat.


KommenttiMikko_78 - 24.04.2008

Onko se nyt sitten hyvä homma jos vesistä pyydetään pois kaikki mätimammat joilla on geenit kohallaan ja päästetään takaisin pienenmät kalat joista ei tiedä millaiset geenit niillä ovat. Eikös Norjassa ole monilla joilla ylä raja kaloilla että kunnon terveet mätikalat pääsevät takaisin jatkamaan sukua?
Tämä nyt on vain yksi mielipide, mutta minusta kaloilla pitaisi olla toi ylämitta rajakin...


Kommenttilauri97 - 01.12.2008

Minäkin olen VIRHO:n ehdotuksen kannalla. Mutta minun mielestäni se pitäisi panna koskille, joissa sitä kunnon kokoista kalaa on. Esimerkiksi lähikoskillani, eli kokkolan-ja silamusjoella, on hyvä, että niissä on edes 50cm taimenia. Varsinkin silamusjoella on niin, että hyvä jos saa edes 40cm taimenen. Kuulin tässä kerran, että joku oli saanut sieltä 15cm taimenen. Kokkolanjoella on kuitenkin paremman kokoisia kaloja. Kerran tuttuni sanoi että sieltä saa paremmankokoisia kaloja kuin silamusjoelta.


KommenttiHesma - 18.01.2009

En ole aikaisemmin tänne vielä kommenttia lisännyt mutta tämä aihe on mielestäni erittäin tärkeä. Aluksi sanon, että ehdottomasti olen VIRHO:n ehdotuksen kannattaja. Toiseksi "juhahujasen" kommenttiin haluaisin sanoa olevani hyvin paljon samaa mieltä, että tällaisten rajoitusten pitäisi tässätapauksessa koskea myös verkkokalastusta... Tai itseasiassa vähintäänkin verkkokalastusta. Jos tätä ei muka voitaisi toteuttaa sen takia, että se romuttaisi sisävesien verkkokalastusta, niin eikö kalakantojen väheneminen sitä sitten tee? Jos taas ajatellaan kalastajien harmitusta päästää ensimmääinen 50cm taimen takaisin, niin ainkin henkilökohtaisesti kalastuksessa se saaminen on se pääasia, eikä kalan ottaminen. Ja kyllä tällaisilla uudistuksilla varmasti saataisiin kalakantoja paremmiksi, eli myös saaliiden määrät ja kalakoko kasvaisivat. Allekkirjoittanut ainakin voisi jatkossakin käydä kalastamassa istarikoskilla, vaikka kalat joutuisikin päästämään takaisin. Tässä tulisikin mieleeni että pitäisikö myös väkäsettömien koukkujen käyttöä pyrkiä lisäämään? Tosin eiköhän se verkkokalastus jokatapauksessa ole se kalakantoja eniten rasittava kalastusmuoto?


KommenttiTimhoe - 04.03.2009

*Kyllä* alamittojen nostolle. Nykyiset 40cm luvalliset taimenet ovat naurettavan ja surkean rajalla. On surullista, ettemme osaa antaa kalalle edes sitä kunnollista teoreettista mahdollisuutta jatkaa sukuaan. Vaan heh, kyllähän osaamme vaatia lisää istareita ja kalaa yleensäkin.

Pyydän itsekin paljon verkoilla ja olen valmis vetämään katkolle verkottamisen jalokalapitoisissa vesistöissä, ihan vaan kantaakseni korteni kekoon tässä projektissa. Asun itse Pielisjoen varrella, eikä tässä vedessä ole "tietoakaan" mistään kunnon punalihaisista, ainakin niiden määrät ovat aika olemattomat.

Itse olemme kalakantamme tähän kuntoon ajaneet, joten mielestäni meidän on myös itse tämä korjattava. Jos joku harmaan talouden verkkopyytäjä joutuukin laittamaan verkot naftaliiniin, niin no can do. Pitäskö odottaa mieluummin et luontaiset kannat on sukupuutossa ja sit rajottaa niiden kalojen pyyntiä, mitä ei enää olekaan.

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?