Ensin käytiin Holmalla, siellä ei ollu mitään. Kaveri sai yhen pikku harrin. Sitten oltiin Lankoskella koko loppu päivä. Siellä ei aluks tullu ku pienii taimenii, mut sit Riku ( Flyman90 ) sai yhen kirjon. Lisäks tuli paljon pieniä taimenia, oli varmaan tehny poikasistututuksia.
Juu, lankosken luonnonuoma on nyt hyvin kalastettavissa, Holmalla vaikeuksia. Holmalla oli suvanto ja sillan jälkeinen monttu tyhjänä viikon lopun jälkeen
Käytii sunnuntaina lankkarilla. Kaveri sai ulko puolelta kiinni olevan 8kg lohen, ja minä karkuutin yhe nelikilosen taimenen. kirjojakin oli iha sopivasti joessa. nousukalt vie niiden montut lankkarilla
Mitä perhoja kannattas uittaa ja mitä koskea kalastaa ku oon menossa lauantaina Merikarvialle?
Tavottelen kirjolohta,taimenta ja harjusta.
Tähän aikaan vuodesta kannattaa lilluttaa isohkoja liitsejä #6 musta ja punanen. Lohi ja taimen on ottanu hyvin mustaan ja punaseen. Itsellä on kaksi karkuutusta nousukalasta mustalla liitsillä.
Kaikki kosket on jo aika hyvin kalastettavissa esim. Lankoski, Puukoski ja Holma.
Olin Puukoskella kaksi päivää.E n saanut itse mitään, mutta näin kun joku sai yhden 40cm kirjon ja 45cm taimenen. Ensimmäisenä päivänä näin kirjon uiskentelemassa rannan tuntumassa. Vedin punaista uistinta sen edestä monta kertaa, mutta se ei edes vilkassu sitä. Tiedättekö mitään hyviä perhoja Puu- ja Salmelankoskelle? Silloin kun olin tuolla, niin vesi oli tosi korkealla.
Entä onko tietoo Kuusamon Kuusingin joella toimivista perhoista ja mitä sieltä on saatu esim "nettisivu."
Minä vaan ihmettelen pienessä päässäni, että miten kukaan voi olla tyytyväinen kutukalojen lahtauksesta.
Syy ei sinänsä ole kalamiehen, koska ko. joella kalastus on kalastuslaista poiketen sallittu myös lohen osalta rauhoitusaikana.
Tätä minä ihmettelen myös.
Lainaus ihmelaaman kommentista: "Minä vaan ihmettelen pienessä päässäni, että miten kukaan voi olla tyytyväinen kutukalojen lahtauksesta.
Syy ei sinänsä ole kalamiehen, koska ko. joella kalastus on kalastuslaista poiketen sallittu myös lohen osalta rauhoitusaikana.
Tätä minä ihmettelen myös."
Tässäpä hyvä päivän puheenaihe! Nyt siis kaikki ottamaan kantaa!
Ja oma mielipiteeni on, että Suomen kalakannat eivät ole niin hyvät, että ne kestäisivät, jos kutukaloja nostellaan rannalle niinkuin vettä vaan.
No merikarvianjoessa lohien kutu ei onnistu.johtuu kai vedenkorkeuden vaihtelusta,Mutta joka kevät jokeen istutetaan satoja tuhansia lohen ja taimenen poikasia,Että ei se kanta varmaa kauheesti siittä kärsi
Toikin lohi oli rannalla noin 3minuuttia ainoa mistä kärsi oli minun hieno rantautus tekniikkani nimeltään juntta heitto.
Eikä tosiaan tietysti kaikkia ottaa tarvitse, mutta lohi kyllä kuttee jokeen mutta harvassa paikassa lohen kudulla on edes mahdollisuuksia onnistua.
Merikarvia on siis puhdas istuta ja ongi vesistö... kalat vaan on hieman erilajia, kuin normaalisti.
Selittään lupien "Tenohinnat"...
Kalaa istutetaan merikarvian joelle todella aljon, se on yksi suomen helppo saaliilisista joista. Tietysti vuosittaiset käviä määrät ovat sen mukaiset ja sen takia luvista kiskotaan myös ylimääräistä. Alle 18 vuotiaiden lupa on 8e, mikä on muita jokia halvempi, samoin nuorten vuosi lupa. Aikuiset joutuvat vuorokaudesta maksamaan tsensä kipeäksi, mutta aikuistenkin vuosi lupa voisi olla kalliimpi.
Aikuiset
4 tuntia (ma-to) 11 eur
1 vrk (ma-to) 15 eur
2 vrk (ma-to) 24 eur
4 tuntia (pe-su) 14 eur
1 vrk (pe-su) 18 eur
2 vrk (pe-su) 28 eur
Koko vuosi 180 eur
Syyskausi (15.9.-> 90 eur
Alle 18-vuotiaat
1 vuorokausi 8 eur
2 vuorokautta 12 eur
Koko vuosi 65 eur
Me oltiin perhonsidontakurssilta käymässä Merikarvialla 17 päivä, vesi oli lähes normaalilla tasolla mutta vain 5-asteista. Ensin oltiin kurssin vetäjän kanssa n.5 tuntia Holmalla. Kalasteltiin lähinnä siinä sillan yläpuoleisella alueella, ja saalis oli 10 hengen porukalla 2 kirjoa, 1,0 ja 2,5kg molemmat kurssin vetäjälle. Näiden lisäksi nähtiin 6 kirjoa, 5 vaappumiehille ja yksi perhomiehille. Sen jälkeen paistettiin makkarat laavulla ja lähdettiin puukoskelle. Puukosken parkkipaikka oli aivan täynnä joten otimme hiukan taakse päin, ja jäimme stäävingille. Kalastettiin siinä pimeään asti. Yksi kaveri porukasta karkuutti punamustalla leehillä taimenen ja virvelimies sai isolla hopeisella lusikalla kirjon. Kurssinvetäjämme sanoin: "virvelimiehen etu on se, että iso viehe kulkee lähellä pohjaa eikä kirjo jaksa niin kylmällä vedellä nousta pieneen perhoon." Ihan mukava reissu mutta lopputulos oli silti 6-3 virvelimiehille.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?