Örsjön | 8.11.2005 18:52

Kommenttispider - 08.11.2005

Tulin Örsjölle vähän yli 7:n.Kjell tarjosi kahvit ja juteltiin niitä ja näitä.Kalastusvinkki oli,kalasta hitaasti.No tuumasta toimeen ja peackock spider siiman päähän.

Lummelahteen tulessa näin jonkun kirjon pinnassa.Seisoin veneessä valmiina heittämään.Lumpeikossa möyrähti ja perho putosi kohdaleen.Kirjo kiinni ja ylös.Join kupin teetä ja heitin uudestaan.Toisella heitolla tärähti.Pääsi irti heti iskun jälkeen.

Soutelin siellä täällä ja näin,että tuli toinen vene ulos.Kohdattiin ja vaihdettiin kuulumiset.Kaveri ei ollut nähnyt hännänpäätäkään ja neuvoin sen soutamaan lummelahteen.Sinne se souti kokka kohisten.

Itsekkin sinne sitten suunnistin ja panin ankkurin veteen noin 50 m päähän pojan veneestä.Se oli kyllästynyt perhonheittoon ja onki katkaravulla.Oli saanut kaksi kirjoa onkimalla.Söin ja join ja katselin ruohokon laitaa.Näin ihan pienen möyryn ruohonkorsien seassa.Siellä se on,ajattelin.Heitin valkoisen muddlerin ihan nappiin.Ei mitään reaktiota.Toisella heitolla sitten kiinni.Antoi hyvät kyydit ja eikä halunnut tulla lähellekkään venettä.Hyppäsi ilmaan ja taisteli upeasti.5-6 minuutin kuluttua kuitenkin haaviin joutui.Hienot värit ja hieno kala.Hyvä ,hyvä,huuteli kaveri naapuriveneestä.Se innostui taas kalastamaan perholla ja muutaman heiton jälkeen iskikin kirjo sen Corixaan.Siimat oli välillä ankkuriköyden ympärillä ja ties missä,mutta kyllä se sen ylös sai.

Kokeilin vielä yhden ruohikon reunan ja sain 3 tärppiä.Siinä se päivä.Oli todellakin jännittävä kalastaa,sillä Örsjö voi olla aika keljumainen,kun sen kalat ovat "sillä päällä".

Kommentit

KommenttiWalastaja - 08.11.2005

Mukavia kaloja! Ilmeisesti viihtyneet jo jonkin aikaa järvessä, kun ovat noin tummia vai??


Kommenttispider - 08.11.2005

Näin on.Istutuksia ei ole tehty vähän aikaan.Järvessä on ollut liian paljon syömämiehiä.Parhaimmillaan yli 3000 kg.Nyt "vain" 1200 kg miinus minun kalat.Vesi on kultaisen kirkasta,joka ymmärtääkseni vaikuttaa kalojen väriin.Toisaalta taas monilla kirjolohilla on hormoonit sekaisin ja kutukaloja voi saada myös syksyllä.Tuolla pienemällä oli isot mädit mahassa,aivan kuin olisi kutu alkamassa.Tuolla isommalla ei mitään.Molemmat kylläkin hyvissä lihoissa.


KommenttiWalastaja - 08.11.2005

Kirjot kutee?? Suomessa ei kirjot ainakaan tietääkseni kude, ainakaan joissa. Johtunee kai siitä, että ne kalastetaan niin "nopeasti" pois istutuksen jälkeen. Jos olen väärässä ni joku viisaampi sivistäköön minua!!!!!!!


Kommenttiniku - 09.11.2005

Kyllähän ne kirjolohet yrittää kutea suomessa, mut ne ei onnistu siinä..


KommenttiWalastaja - 09.11.2005

niku: mikä on varsinainen syy että kirjojen kutu epäonnistuu?? vääristyneet toimintatavat istutuskaloilla??


KommenttiKalat - 09.11.2005

Täällä päin on liian kylmät vedet kirjolohen kutemiseen... siinä on se syy


KommenttiTimppa80 - 09.11.2005

Yksi syy kirjolohen lisääntymiskyvyttömyyteen on sen huono alhaisen ph:n sietokyky. Lauri Kolin Suomen kalat-kirja kertoo amerikkalaisten havainnosta, jonka mukaan veden ph-luvun pitää olla yli 6,2 jotta lisääntyminen onnistuisi.

Onneksi kirjolohi ei kykene lisääntymään Suomen olosuhteissa. Se olisi kyllä loppujen lopuksi käytännössä suorastaan ihme, jos kirjolohi onnistuisi luomaan luonnossa lisääntyvän ja vielä ilman istutuksia toimivan elinkierron, kun se on tehty usein mahdottomaksi taimenellekin, joka sentään on sopeutunut paikallisiin elinolosuhteisiin vuosituhansien aikana.


KommenttiZorbas - 09.11.2005

Kyllä kirre onnistuu lisääntymäänkin Suomessa, mutta pitkä talvi tappaa lapset...


Kommenttispider - 09.11.2005

Ph-arvosta se johtuu.


KommenttiZorbas - 09.11.2005 (Muokattu 9.11, 15:20)

Ja talvesta. Poikaset eivät ehdi kasvamaan riittävästi kesän aikana, jotta selviäisivät talven aiheuttamasta rasituksesta. 6,2:n yläpuolella pH-arvo pysyy läpi vuoden hyvin monissa Suomen vesissä. Länsi-Suomen alunamaiden vedet sun muut ojitetut yms. ovat asia erikseen..

Kirjolohella tulee lisääntymishäiriöitä pH:n laskiessa arvoon 6. Letaaliarvo on 5,5. Nämä arvot vaihtelevat hiukan lähteestä riippuen, mutta nuo ovat ainakin suuntaa antavia...


KommenttiVaan minä - 09.11.2005

Johtuu siitä, että kirjo kutee keväällä. Toisin kuin taimen. Tästä syystä taimenen poikaset kehittyvät talven yli ja kuoriutuvat keväällä valmiina. Kirjon poikaset taas kuoriutuvat syksyllä ja niillä on liian vaikea talvi edessä.


KommenttiZorbas - 09.11.2005 (Muokattu 9.11, 18:06)

"Kirjon poikaset taas kuoriutuvat syksyllä ja niillä on liian vaikea talvi edessä."

Pakko korjata, koska tuo väite ei piä paikkaansa. Poikasen kehittyminen mätimunassa etenee päiväasteiden mukaan. Eli yksinkertaistettuna: mitä lämpimämpää vesi on, sitä nopeammin poikanen kehittyy mätimunan sisällä. Talven aikana mädissä tapahtuva kehitys on hyyyvin hidasta. Keväällä ja kesällä ei poikanen kauaa viihdy munassaan..Eli kirret eivät kuoriudu syksyllä.

Se on kyllä totta, että taimen ja lohi saavat etumatkaa kirren poikaseen nähden, koska ne ovat jo kuoriutuneet kun kirjolohet kutevat. No tuo kirjolohien kutuaika Suomessa on kyllä melkoisen venyvä käsite..

No selitetään vähän vielä tuota käsitettä päiväaste:
Eli mädin hedelmöityksestä kuoriutumiseen tarvitaan tietty määrä päiväasteita. Tämä määrä vaihtelee lajeittain.(Esim. siialla muistaakseni jotain 250) Eli jos mäti on yhden vuorokauden 10 asteisessa vedessä, on päiväasteita kertynyt 10. Ja viisi asteisessa kertyy vuorokaudessa viisi päiväastetta.


Kommenttiokuma - 09.11.2005

Paljonko toi isompi kala painoi??


Kommenttispider - 09.11.2005

Ei tullu punnittuu.Oisko ollu yli kilon??


KommenttiJ-P Pohjola - 09.11.2005 (Muokattu 9.11, 22:15)

Lisäisin vielä että nykyisin vissiin kaikki Suomen kirjolohista on naaraita. Eli luonnossa lisääntyminen on aika mahdotonta. Itse muistan saaneeni joskus -90 luvun puolivälissä viimeisen kerran koiraskirjolohen.
Ruotsissa saattaa asiat olla toisin. Aivan kuin tuo toinen toinen kala olisi koiras?
Kalat ovat kutuasussa sen takia että viljelyssä sitä on aikaistettu.
Viljelykalojen jalostaminen on kyllä aika hurjaa touhua.


KommenttiZorbas - 10.11.2005

"Eli luonnossa lisääntyminen on aika mahdotonta. Itse muistan saaneeni joskus -90 luvun puolivälissä viimeisen kerran koiraskirjolohen...
Kalat ovat kutuasussa sen takia että viljelyssä sitä on aikaistettu."

Naaraitahan suositaan ruokakalaviljelyssä niiden lihan paremman laadun takia. Kutu-uroksethan menee aika rivon näkösiksi. Kyllähän laitoksilla tietty noita kolleja on, mutta istutuksiin ne menevät usein vasta sitten, kun niistä on pumpattu maidit moneen otteeseen, eli sitten kun niistä ei ole enää laitoksella iloa.

Nämä laitoskollit ovat kyllä usein sukupuolen vaihdoksen läpikäyneitä (hormooneja peliin). Näiden "urosten" avulla saadaan tuotettua puhtaita naarasparvia.


Kommenttispider - 10.11.2005

Täällä roiskuu maiti niin syksyllä kuin keväälläkin.Tietysti kalalajin mukaan.


KommenttiZorbas - 10.11.2005

En ihmettele, jos kirreillä roiskuisi keväällä ja syksyllä. Laitoksilla kirret "laitetaan" lisääntymiskuntoon monesti kaksi kertaa vuodessa.


KommenttiJ-P Pohjola - 10.11.2005

Zorbas:
En sanoisi näitä maitikaloja edes uroksiksi. Ulkoinen olemus on naaraan ja mädit sisällä. Hormoonien ansiosta vatsaonteloon kehittyy epämääräinen maitielin millä ei ole edes tietä ulos. Kalan siis joutuu aukaisemaan että saadaan maiti käytettäväksi ja nämä yksilöt tietenkin menevät roskiin. Eli niitä ei voida istuttaa minnekkään.

Naaraita suositaan viljelyssä sen takia että niitä voi kasvattaa suuremmissa tiheyksissä ja niillä on mätiä.


KommenttiZorbas - 11.11.2005 (Muokattu 11.11, 13:38)

j-p:"En sanoisi näitä maitikaloja edes uroksiksi. Ulkoinen olemus on naaraan ja mädit sisällä. Hormoonien ansiosta vatsaonteloon kehittyy epämääräinen maitielin millä ei ole edes tietä ulos. Kalan siis joutuu aukaisemaan että saadaan maiti käytettäväksi ja nämä yksilöt tietenkin menevät roskiin. Eli niitä ei voida istuttaa minnekkään."

Ei noita ihme hermafroodiitteja tai mitä lie varmasti edes saisi istuttaa mihinkään, saati ruokakalaksi myydä. Hormoonien kanssa kun kikkaillaan, niin tulee äkkiä sanktioita jos näitä "pumpattuja" kaloja levittää laitoksen ulkopuolelle. Tai en kyllä ihmettelisi, vaikka niitä menisi jossain päin maailmaa myyntiinkin. Ympäristöstä ja ravinnosta saatujen hormoonien vaikutuksia on havaittu jo vaikka mitä. Miehille kasvaa tissit ja syntyy poikia jotka on sittenkin tyttöjä ..eli kumpiakohan??

Mutta kaikilla laitoksilla ei näitä "transgendereitä" käytetä. Eli kyllä niitä kollejakin suomesta löytyy ja joskus menee istutuksiinkin. Yleistähän se ei toki ole.

Niin kyllähän naaraskalojen viljely on kaikin puolin kannattavampaa. Ainakin taloudellisesti. En paljoa miettinyt perusteita naaraiden kasvatukseen vaan heitin ensimmäisen seikan mikä tuli mieleen.


Kommenttipietu - 11.11.2005 (Muokattu 11.11, 22:45)

Kyllä uroskillejä aina silloin tällöin tulee suomestakin. Oheisessa linkissä viime kevättalvinen uroskille sysmän tainionvirralta
http://www.perhokalastajat.net/kuvagalleria/displayimage.php?album=217& pos=5

Tuo spiderin suurempi kille tosiaankin näyttäisi myös urokselta.


KommenttiJ-P Pohjola - 12.11.2005 (Muokattu 12.11, 00:22)

"Ei noita ihme hermafroodiitteja tai mitä lie varmasti edes saisi istuttaa mihinkään, saati ruokakalaksi myydä."
Kyllähän niihin mäti-emokaloihinkin mitä lyödään aina välillä siimankatkojiksi, on pumpattu aika paljon kaiken maailman aineita. Ainakin meitä kalakoulussa kiellettiin ehdottomasti niitä syömästä, kun niistä lypsyssä aina jokunen kuoli.

Jos joku jaksaa selvittää että missä Suomessa viljellään sekaparvia, mihin niitä käytetään jne., niin se olisi mielenkiintoista tietää.
Tuo linkin kille on kyllä aika makeen näköinen. Muistelisin että uroskirjoloheni minkä itse sain joskus, oli myös todella nätti 3kg kala.


KommenttiZorbas - 12.11.2005

"Jos joku jaksaa selvittää että missä Suomessa viljellään sekaparvia, mihin niitä käytetään jne., niin se olisi mielenkiintoista tietää."

Itse tiedän pari kasvattajaa. Laitoksista ei voi puhua, vaan pienimuotoisesta viljelyntapaisesta. Toiminta on lähinnä sivupisnestä. Tietysti voittoa tavoitteleva ja päätoiminen kalanviljelijä kasvattaa naarasparvia.

Noiden pikkupaikkojen lisäksi ainakin Enonkoskella ärkkiksen (tutkimus)laitoksella oli joskus kollejakin vaikka kuinka. Tämä voi kyllä olla jo vanhentunutta tietoa. Senkus soittelet laitoksille ja kyselet..saat ainakin varmuuden asiaan.


KommenttiFinspång - 18.11.2005

Tjena .
Har lagt in några bilder från skottland.
om du har nån mail adress så kan du få fler bilder.
Ni kan även gå in på www.forellensvanner.se


Kommenttispider - 22.11.2005

Tjena Mikko!!! Är e-mailboxen full???

Kommentoi

Jos sinulla ei ole tunnusta, ole hyvä ja rekisteröidy.

Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?

Tiedot