Tulimme kalapaikalle isäni kanssa noin kello kolme iltapäivällä, olimme hetken koskella ja aloimme nukkumaan jotta jaksaisimme kalastaa yön yli. Noin kello kaksitoista heräsin, ja näin isäni väsyttämässä kaksi kiloista haukea. No sehän tuli rannalle ja minä siitä menin ylemmäs koskea paerhoa heitellemään.
Melkein heti sen jälkeen alkoi sataa ja ei aikaakaan kun minä jo väsyttelin kilon painoista kirreä, ja sain kuin sainkin sen rannalle.
Sen jälkeen noin puolen tunnin päästä olin vetänyt kolme säynettä isoin oli noin 800g painoinen.
Aamu alkoi koittaa ja vaihdoin hieman kirkaampaan perhoon, laitoin siimanpäähän kuulapää liitsin ja muutaman heiton jälkeen taimen oli kiinni koukussani, no RAPS! ja peruke poikki. Onneksi minulla oli vastaavanlainen perho rasiassani ja samaan paikkaan uudestaan ja toisella heitolla tane kiinni. No se tuli pienen väsyttelyn jälkeen rannalle, mutta totesimme sen ala mittaiseksi ja päästin sen kasvamaan. Sitten isällä nappasi ja hän noukki kauniin taimenen haaviin. Ne kalat riittivät meille jo liiankin hyvin ja lähdimme ajelemaan kotia kohti.
Sonkajärvellä päin. Tästä paikasta oon lisänny Kalapaikkoihin tiedot ja kuvia, pitäs tulla vähän ajan päästä.
Siis mitä? Jyrkälle tunkeneet kirjolohta, Niitä tuleekin sitten taas riesaksi asti.
Luultavasti osa valuu Järviin ja Nurmijokeen niin ei liian mättöä pääsisi tulemaan.
Kalaahan tuolta saa parhaillaan kymmeniä mittataneja reissua kohti, nytten vielä kirjot päälle. Kalaisa vaihtoehto jos nurmijoki antaa tyhjää, jos vaan tykkää kalastaa 100m pitkässä patorännissä.
Olethan tutustunut Perhorasian sääntöihin?