Nurmijoki (Sonkajärvi) | 9.9.2007 16:00

On muuten komea kala! Onneksi olkoon!!

--
Ruoto.fi

Komea kala kertakaikkiaan. itselläni oli tuona samaisena päivänä komea kala kiinni Mäkärällä. Vei pohjasiimoille kun karkasi koskea alas ja irti...
Syksy oli kaikkien aikojen paras (minun lyhyen urani siis...)
Ilma oli tuolloin aurinkoinen ja veden lämpötilakin perhokerhon mökillä mitattiin. olisiko ollut hivenen yli 10 astetta.
PS: luonnonkalaksi tunnistaa selvästi ehyen pyrstön lisäksi kellertävästä mahasta.

Voi voi voi... Taas sitä aletaan tähän luonnon kala juttuun. Ei se mahaväri mitään takaa koska on tullut saatua eräskin istari jolla on ollut kelelrtävä maha ja ehjät evät. No ennen ku aletaan taas tähän rasva evä vääntöön nii ei sekään takaa YHTÄÄN mitään, koska yleensä poikas istukkailta ei tietääkseni leikata rasva evää pois.

MUTTA joka tapauksessa on mutuen pirun komea taimen! Ja näyttää siltä että tommosen bodyn omaava taimen voi olla myös aika kova menemään Onneksi olkoon kalasta!

Joo poikasistukat tuo voi olla, mutta kyllä jos kyseessä on ollut poikasistukas, niin se on minun mittapuussa ihan puhtaasti luonnonkala. Tämä on taas tätä perhokalastajan höpötystä, siitä mikä on arvokasta ja mikä ei... Hoh hoilaa...

Ei kyllä 50 cm taimen kyllä kahta kiloa ole. Ei ainakaan tuolla kropan mallilla. Lähempänä on kiloa tuon kalan paino.

Aika kova 50 cm kieltämättä. Tosin sain nurmijoelta tänä kesänä kaksi selvästi yli 50 cm taimenta. Toinen 57cm ja 1,7 kg toinen 54 ja 1,95 eli pituus ei kaikkea kerro. tosin aika tukeva saa kyllä olla tuohon kahteen kiloon...

Nurmijoella ei ole luonnonkaloja piste. Bemarimies, joka käy joka kesä useaan otteeseen k.o. joella kertoi kerran nähneensä saatavan kalan, jota epäili Nurmijoen omaksi kannaksi. Olen kuullut,että luontaiset kalat ennen joen tuhoamista säännöstelyin ja turvetuotannon aloittamista tunnisti jännästä vihreänmetallihohtoisesta väristä.

Lisäyksenä vielä, että aikoinaanhan Nurmijokea pidettiin Euroopan tuottoisimpana taimenjokena. Atron säännöstelyn seurauksena veden virtaus on usein loppusyksystä nykyään luonnottoman voimakasta, mikä vaikeuttaa mädin hedelmöitystä. Veden korkeuden suuri vaihtelu taasen heikentää hyönteisten normaalia kehityskaarta, jonka vuoksi harvoin törmää hyönteisten massakuoriutumisiin. Kun tähän lisätään vielä turvesuo-ojituksista johtuva veden happamoituminen, alkaa taimenen pelimerkit lisääntymistä ajatellen olla melko vähissä. Oman lisänsä tuo vielä yläpuolelle tuleva massiivinen kaivoshanke. Hieno kala kaikesta huolimatta.

Luonnonkantaa on, mutta se on erittäin heikko juuri mainitsemistasi syistä. Ainakin asiasta jotain tietävien mukaan muutama vuosi sitten tehdyissä sähkökalastuksissa etenkin Haapakoskesta on löytynyt hyviäkin poikastiheyksiä. monen muun kosken ollessa täysin tyhjä.
Samaan viittaa ajoittain saatavat pienpoikaset. (siis ennen näitä savon voiman velvoteistutuksia.)

Kyllä minua henkilökohtaisesti ainakin sapettaa suuresti noinkin hyvän taimenjoen pilaaminen sähköntuotannolla. tuotanto lienee kuitenkin suhteellisen pientä.

Nurmijoen taimenellehan oli ominaista pitkät syönnösvaellukset. Kalat kävivät herkuttelemassa Vuotjärvessä asti ja palasivat kotijokeensa lihavina ja hyväkuntoisina. Toivottavasti siellä Talvivaaran kaivoksella pitävät päästöt siedettävällä tasolla. Voi kunpa olisin elänyt 1800-luvun kulta-aikoina...

Vihreän metalli hohteisasta väristä ? Kuinka vuolas virta tää Nurmijoki sitten on ? Epäilen kyllä että Euroopan tuottoisimmasta puhuttaessa, kun kuitenkin pelkästään suomesta löytyy Juutua, Kairi, Kitka, Kuusinki ja Oulanka joet joissa taimenta on aikoinaan ollut PALJON.. Osassa on vieläkin.

Ilma oli kyllä tosiaan aurinkoinen.Ei ollu oikein muistissa.
Hei JUHAHUJANEN!!Nähtiin muuten kyseisenä päivänä mäkärällä.
Ja tuohon painoon,kyllä meiän vaaka ainakin näytti
kahta kiloa.Ei kai tuo vaaka voi kiloa huijata.En ole kyllä tarkistanut kyseistä vaakaa.
Olof ei oo tainnu ees nähä taimenta kyllähän tuon jo kuvasta voi päätellä että ei ainakaan kilonen luikku ole.

Tais olla vanha Erälehti, jossa tuo tuottoisuusväite aikoinaan esitettiin. Joku asiasta paremmin muistava valaiskoon asiaa. Sitä en tiedä. kuinka kartoitettuja Kuusamon joet ja Juutua silloin oli. Vesimäärä kuulopuheiden mukaan Njoessa oli suurempi tuolloin, nythän keskikesällä ei virtausta ole kuin muutama vaivainen kuutio. Toisaalta eipä tuolla Kuusingillakaan hirveä virtaus ole.

Ps. Uskon täysin tuohon kahden kilon painoon. Itse sain k.o. joelta viime kesänä taimenen, joka painoi 2,3 kg ja oli 53,5 cm pitkä. Tosin edellisestä istutuksesta ei ollut kulunut montaakaan päivää.

hene178 Näin varmaan oli. Siis nähtiin mäkärällä.
Kalaahan koslessa oli, mutta jostain syystä otti tosi varovasti perhoihin. (mäkärällä 2 taimenta kiinni alle 10s ja sitten se isomus, jota uittelin 2-3min ennen kuin kaveri paiui koskea alas, niin että kela lauloi).
Toivottavasti nurmijoki miellytti. Mistäs päin olit?

Nilsiästä.
Taimen otti kyllä tosi varovasti.Yritin yhtä taimenta tosi pitkään joka kävi pinnassa.Kävi vähän perhoa aina tutkailemassa mutta ei tarttunut
kiinni.
Tulen kyllä varmasti jatkossakin käymään.Matka ei ole pitkä ja on monia eri tyyppisiä koskia mistä kokeilla.
Oli tarkoitus käydä syysrauhoituksen jälkeen mutta työ sotkee kuvioita.
Onko kukaan käynyt nyt rauhoituksen jälkeen??

2 kertaa syysrauhoituksen jälkeen on tullut käytyä 3-5 tuntia kerta.
1 reissu itsenäisyyspäivän jälkeen perjantaina. yksi kala kiinni mäkäräkosken yläpuolella (ei enää varsinaista koskea) oli kiinni tuossa fluorinymfissä (kehitysrasiassani). Toinen kävi puistelemassa, mutta ei tarttunut.
Toinen reissu 28.12 mäkäräkosken alapuolella yksi kala tavoitteli perhoa kolmeen otteeseen. viimeisellä kerralla oli kiinni ehkä 2-3 sekuntia (ehdin vetäistä vavan pystyyn ja tämän jälkeen seuraavalla potkulla irtosi)

Hyvä kuulla että joku on käynyt.On kuitenkin tapahtumia ollut.
Katoin just tuota sinun nymfia.
Pitää hommata noita erilaisia fluori juttuja,on varmaan kesälläkin aika kovia juttuja.

Larvastelemalla oon tuota suurimmaksi osaksi uittanut. Teho on ollut varsin mukava. kirrelle parempi on ollut versio, jossa tuo perän keltainen korvattu fluorisoivalla oranssilla...

Olipa vähän provoa. Kyllähän minä oon taimenia joskus ohimennen jopa nähnykkin, voisi jopa sanoa että aika isojakin.. Silti harkitsisin jätkät että tarkistaisitte puntareiden kalibrointia, sillä ei tuollainen 50cm mullonen kahta kiloa kyllä paina millään. Tietenkin jos on aivan käsittämättömän paksu, mutta sittenkin kyllä epäilen vahvasti.. Yli 60 cm saa kala olla että painaa pari kiloa, ainakin täällä Kuusamon suunnalla. Eri jokien kannat on tietenkin eri mallisia, sen myönnän.

Mut komia on kala.
OLOF,en minäkään oo saanu kyllä yhtään 50senttistä joka painaa kilon.
No en minä pahalla mut kuulosti vähän kateellisten panettelulta tuo sun eka kommentti.
PS:Saanko muuten kysyä onko myö mitattu oikein,kun minä ainakin supistan pyrstön ja mittaan kalan alaleuasta.Niin ainakin uistelukisoissa mitataan???

Kävin muuten myös viime kesänä Kitkalla ja Kuusingilla,mut meni vähän opettelusta eka kerta.
Taitaa olla muuten Olofin reviiriä,komeat on muuten maisemat.

---

img_0803.jpg (248.0 KT)

Olihan tuossa sekalaista seurakuntaa Päsmärillä todistamassa saamani kalan pituus/painosuhdetta. Enpä älynnyt ottaa todistajien nimiä ylös, ei liene ollut tarpeellistakaan. Kai nuo luonnonkalat vähän sutjakammassa kunnossa ovat nousun jälkeen kuin istarit, joita 99,999 prosenttia Njoen taimenet on. Itse en ole saanut Kuusingilta taimenta enkä edes koskaan nähnyt kenenkään sellaista saavan, joten empiiristä tietoa asiasta ei ole.

päsmäriltä ite sain viime kesänä 50senttisen taimenen joka painoi 1.6kg mutta toissa kesänä kun vesi oli tosi matalalla ja kalat laihoja niin kilon taimen oli minulle ainakin harvinainen.

9.9, jolloin tuon kalan sait viimeisestä istutuksesta yli kuukausi, eli istukkaallakin rasvat sulaneet. Nurmijoen taimenet eivät ole mitenkään laihoja (olipa poikasistukas tai mahdollinen luonnonkala. Tosin on esimerkiksi Viannalla, jossa taimenet ovat tosi laihoja, eikä kylkiruotojen päällä lihaa ole kuin nimeksi. Itse olet kalasi mitannut ja punninnut. Täällä valokuvan perusteella painosta napisiat voinee jättää omaan arvoonsa.

No kerronpa minäkin kokemuksia kyseisen reitin taimenista vähän alenpaa. Syksyllä 2004 punnitsin Lastukoskella haavissa mustan maititaimenen, joka painoi tasan 1,0 kg, mutta pituutta oli vain 38 cm.
Lyhyt, mutta paksu kanta/rotu voi olla seudun alkuperäiskannan rippeitä, sillä ero istukkaiden ulkomuotoon on huomattava.

Elkää aikuiset höpöttäkö tuosta kalan painosta. Ite oon saanu kaks kalaa nyt kudun jälkeen Kumpikin 46cm pitkiä mut toinen painoi 0.980kg ja toinen 1.250kg. Kalat sattui olemaan just tuolta vuotjärvän ja nurmijoen välisen pato "koskelta" saatuja eli lastukoskelta. Nuo painot on ihan tarkalleen oikein kun puntari jota käytän on itse kalibroitava ennen joka punnitusta ja ammattillaisten vehje.

Tuon paikan salaisuus on siin et siel parina kesänä on ollut salakan kudut niin hurjia et virtaan et oo pystyny heittää perhoo et ei olis koukkuun joku tarttunut puhumattakaan uistimesta. Sit kun tuo aika oli ohi niin ahventa(myös kuhan) poikasta oli tänä kesänä tuonne marraskuun loppuun rannat sameina.

Vaikka paikka oli "koskena" koko kesän tämän ruunsaan kala ravinnon takia kalat oli nirsoja ja punalihaisia ei moni rannalle taltutellut.

Elikkä ei kukaan voi sanoo mitä kala voi painaa pelkän mitan perusteella.

tyhjänpyytäjä, 18.01.2008
Nurmijoella ei ole luonnonkaloja piste. Bemarimies, joka käy joka kesä useaan otteeseen k.o. joella kertoi kerran nähneensä saatavan kalan, jota epäili Nurmijoen omaksi kannaksi. Olen kuullut,että luontaiset kalat ennen joen tuhoamista säännöstelyin ja turvetuotannon aloittamista tunnisti jännästä vihreänmetallihohtoisesta väristä.

----Jos nurmijoella ei ole luonnon kaloja, niin minä olen näköjään juutalainen.
Mites ne fisukat sitten tulee kutemaan joka kesä sinne ja työntäävät evväät vetteen. Niistä varmaan tulloo sammakoita?----