Kihniön taimenkosket (Kihniö) | 2.5.2008 12:00

hieno tane on

Terve! voi jumpe ,että on hieno tane !!! Aika hyvin on muuten ahminu noita kaloja , jos ihan kalat mahasta uloski tuli On hyvän näköiset kosket! onko helppo kalastaa noita koskiosuuksia? Millanen liitsi toimi parhaiten? Vielä kerran onnea hyvästä taimenesta!!

Onnea komeista ehjäeväisistä kaloista!

Mitkä noitte lohikalojen alamitat on nykyää ku en tie onks niihitullu muutoksia lähi aikoina. Ja tane on hieno

Hieno reissu teillä oli, minkä värisellä liitsillä saitte tanet?

noniiin!hei lähetääs käväsee tuol joku vkl?

Ote Suomen lain asetuskokoelmasta:

Kalastuslain nojalla annettu kalastusasetus 30.12.1982/1116, 19. pykälä, astunut voimaan 28.3.2008:

meritaimen 50 senttimetriä;
järvilohi 40 senttimetriä;
järvitaimen 40 senttimetriä;
nieriä Vuoksen vesistöalueella ja Inarinjärvessä 40 senttimetriä;
kuha 37 senttimetriä;
harjus 30 senttimetriä.

Paikallisilla asetuksilla ja sopimuksilla voidaan YLITTÄÄ lain määräämät alamitat, mutta alittaminen on mahdotonta. Toisin sanoen, kaikkialla Suomessa taimenen alamitta on vähintään 50cm, paitsi jos ko. vesistön kalat ovat järvitaimenia, mikä taitaa olla hyvin harvinaista istutuskalojen kohdalla.
Aiheesta keskustelua mm. perhokalastajat.net:issä.

Kyllä minä ainakin otan alle 50 senttiset yli 40 cm taimenet Keski-Suomen taimenkoskilta.
"Toisin sanoen, kaikkialla Suomessa taimenen alamitta on vähintään 50cm, paitsi jos ko. vesistön kalat ovat järvitaimenia, mikä taitaa olla hyvin harvinaista istutuskalojen kohdalla."
En nyt ymmärtänyt oikein tuota pointtiasi, minä taas väitän, että järvitaimenistarikoskia on paljonkin esim.sisäsuomessa. Olen jostakin lukenut, että kalalajin määritys riippuus siitä, mistä kala pyydetään. Jos vaikka saan taimenen esim. Karvionkoskelta, niin en sitä ensimmäiseksi meritaimeneksi miellä. Ja eiköhän tuo loppupeleissä ole sama sijaitsevatko istarikassit esim. Raippaluodossa vai sisävesistössä.

Ota pois. Olenko moralisoinut tai määräillyt jotain? Joku kyseli tuossa alamitoista ja siinä ne nyt on. En mielestäni ottanut edes kantaa mihinkään vaan lainasin lakitekstiä (www.finlex.fi).

Eikä mulla toki ole mitään tietoa järvi-/meritaimenistutusten suhteesta. Tuo oli puhdas veikkaus ja perstuntuma. Voi hyvinkin olla, tai ainakin olisi järkevää, että sisäsuomessa kalat on järvitaimenia, jolloin alamitta on se 40cm. Kyllä, järvitaimen ja meritaimen ovat todellakin samaa lajia, mutta vaelluskäyttäytymisen ja elinympäristön ne jaetaan meri- ja järvitaimeniksi, eli ilmeisesti niiden poikaskasvatusympäristö määrittää alunperin "alalajin". Se periaatteista, ei niistä kannata välittää. Käytännössä tietenkin esimerkiksi kahden järven välisellä jokiosuudella voidaan kalastaa järvitaimenta.
Kiintoisaksi tämä laki muuttuu rannikkoalueilla tai mereen laskevilla jokiosuuksilla, jolloin taimenet luokitellaan meritaimeniksi... Sellaista kalastuskuntaa ei olekaan, jolla olisi varaa istutella pitkin kautta 50 senttisiä taimenia kalamiesten savustuspusseihin. Sitten päädytään kirjolohiin.

Ettei vaan oo taimenilla rasvaevä, että eihän noita oikein saisi tuolta nyppiä istutetuilta on rasvaevä leikattu pois!! AIJ AIJ!!

Kuulkaahan maailmanparantajat. Kihniöllä ei nettisivujen mukaan ole eri alamittaa eväleikatuille/ muille taimenille, joten älkää tulko tänne avautumaan aivan kunnollisille ja sääntöjen mukaan toimiville kalastajille.
Jos itse tunnet jumalallista oikeutta kiskoa kaloja kuiville vain sen takia, että räpsäytät siitä kuvan ja lasket takaisin koskeen, niin hieno juttu, mutta jätä ne avautumiset vaikka ihan omalle vaimolle. Niin kauan kun alamitta on 40cm otan ruokakalaksi sen ylittäviä kaloja aivan surutta. Enkä kuuntele kenenkään elvistelyjä.

Kuules nyt juhahujanen sanoinko muka että eväleikatuilla on alempi alamitta kuin luonnontaimenilla... Taimenkoskilla on ilmoitustauluissa oikein kuva, että jos taimenella on rasvaevä se pitäisi päästää ja alamitta Järvitaimenella on 40cm.

"Kuulkaahan maailmanparantajat. Kihniöllä ei nettisivujen mukaan ole eri alamittaa eväleikatuille/ muille taimenille" Mitä tarkoitat muilla taimenilla ei siellä meritaimenia ole!!

Joo sieltä mistä luvat ostettiin ni näkee myös tämän kyseisen joen säännöt. (Teboil) Niiden mukaan kalastettiin ja hauskaa oli hyvältä tuo maistui savustettuna, yksi suosikki ruuista... Mitä tästä taas opimme? turha tulla huutelemaan jos ei ite mistään mitää tiedä.

Joo Joo! "Mitä tästä taas opimme? turha tulla huutelemaan jos ei ite mistään mitää tiedä"

Niin kuka ei tiedä mistään mitää? Et ilmeisesti lukenut Teboililla joen sääntöjä loppuun JOS TAIMENELLA ON RASVAEVÄ SE ON TODENNÄKÖISESTI LUONNONTAIMEN, joka sääntöjen mukaan pitäisi päästää vai oliko se suositus taimenkoskilla? Istukkailla on rasvaevä leikattu ja ne on tarkoitettu kalamiehien "pyydystettäväksi"

Eikö tolla muka ole rasvaevää mikä tossa ylemmässä kuvassa on?

Mistä koskesta toi alin kuva muuten on onko se koskelankoski?

Pakko liittyä keskusteluun mukaan. Olen tuo kuvan kalastaja.. a.k.a Jyri. Se oli paikallinen kaveri kukan noi kalat otti ylös ja päätti niiden kohtalosta eikä pyry.. Samainen kaveri totesi että tuolla taimenkoskilla on joskus jätetty istarikaloilta rasvaevä leikkaamatta..

itse olen paljon kihniöllä käynyt kalassa. kyseisellä joellä kuulemma nykyään ei leikata rasva evää istutetuilta taimenilta.. koska luonnon kantaa ei kuulemma oikeastaan ole enään paljoa.. kaikki taimenet mitä itse olen saanut ovat olleet rasva evällisiä.ja niitä on tullut noin 20 kpl, joten en oikein usko että siellä on niin paljon luonnon kaloja.

Suositus ON suositus. Ymmärrän hyvin, jos itse kukin tekee henkilökohtaisen ratkaisun pitää itse korkeampaa alamittaa. Jos toiset eivät sitä noudata on taas heidän asiansa, josta on turha leipäläpeään aukoa, kunhan lain kirjaimia noudatetaan.

Jos taas paikallisesti olisi säädetty korkeampi (sitova) alamitta tätä totta kai tulisi noudattaa.

No itse olen käynyt taimenkoskilla muutamia kertoja ja kaikilta istaritaimenilta mitä olen saanut on aina rasvaevä leikattu.

Perhoesalle onki sattunu sitten hyvä arpatuuri. Silloin muutamia vuosia sitten, kun kihniön koskista tehtiin korttikoskia, olin heti avajaispäivänä kalassa siellä. Silloinkaan yhdelläkään taimenella ei oltu leikattu eväksiä. Eikä myöskään yhdeltäkään sen jälkeen sieltä saamiltani. Mielestäni typerää vaarantaa se vähäinenkin luonnonkanta huolimattomalla toiminnalla.

Niillä korttikoskilla joilla itse olen kalastellut, ei istukkailta ole leikattu rasvaevää. Tosin ei minulla ole mitään tuota käytäntöä vastaan. Lakitekstin lainauksen käsitän sanatarkkana lainauksena, en omakohtaisena tulkintana taimen alamitan nostamisesta 50 senttiin valtakunnallisena käytäntönä. Jonkin verran on tullut itsekin pykäliä opiskeltua. Jos oikein saivarrellaan, niin millä koskella on enää luontaista taimenkantaa, jos Lappia ja muutamaan poikkeustapausta ei oteta lukuun. Alamitan nostamista vastaan ei minullakaan ole mitään vastaan, eipä tuossa 40 senttisessä paljon syömistä ole. Kuvan kalat näyttävät hyväkuntoisilta, joten lämpimät onnittelut saamamiehille.

Keskustelua seurattuani ajattelin korjata muutamia kommenteissa esiintyneitä asiavirheitä Kihniön taimenkosket ry:n koskitoimikunnan puolesta. Totuus on, että viimeisen kolmen vuoden aikana koskiin istutetut taimenet ovat olleet poikkeuksetta eväleikattuja.

Toiminnan alkuvuosina (2003-2004) kaikille kalaerille toimenpidettä ei saatu suoritettua, johtuen eri kalantoimittajista. Siis juurikin päin vastoin kuin kirjozuho kirjoitti. Lisäksi alapuoliseen vesistöön velvoiteistutuksina päätyneet taimenet eivät silloin olleet leikattuja. Sittemmin eväleikkauksista sovittiin TE-keskuksen kanssa ja nykyään myös velvoitekaloilta on evät poistettu.

Toisin sanoen nykyään alueelta saadut rasvaevälliset kalat ovat siis peräisin vuosien takaisista istutuksista tai luonnonkudusta. Kuten tiedetään , leikattu evähän voi kasvaa osittain takaisin, mutta leikkausjälki on siitäkin huolimatta yleensä havaittavissa.

tyhjänpyytäjä:
"Lakitekstin lainauksen käsitän sanatarkkana lainauksena, en omakohtaisena tulkintana taimen alamitan nostamisesta 50 senttiin valtakunnallisena käytäntönä."

No nuo alamitat ovat sanatarkkoja lainauksia. Eiköhän se silloin ole "valtakunnallinen käytäntö", että meritaimenen alamitta on 50 senttiä? Kuten mainitsin, järvitaimenella alamitta on 40 (neljäkymmentä) senttiä ja meritaimenella siis 50 (viisikymmentä) senttiä. Jos saamasi järvitaimen on vähintään 40 senttiä pitkä, sen saa ottaa. Jos saamasi meritaimen on vähintään 50 senttiä pitkä sen saa ottaa.
Alalajien määrittelyt jätän sikseen, kun niistä tuli jo mainittua, mutta on kai selvää, että alalajeihin (meri, järvi, puro) taimen on pakko luokitella, jotta pystyy lakia noudattamaan. Kalastuslaissa ja asetuksissahan näistä kaikista on erikseen erinäisiä asioita säädetty.
Ja niinkuin "pykäliä opiskelleena" varmasti tiedät, lain soveltaminen käytäntöön on monasti hankalaa, mutta sitä on syytä jokaisen edes yrittää.

Kuten aikaisemmin todettiin, Kihniön koskilla on ollut suosituksena vapauttaa kaikki rasvaevälliset taimenet. Näistä erilaisista sääntö suosituksista tulisi kertakaikkiaan päästä eroon ja siirtyä ehdottomiin sääntöihin kunkin kalastuspaikan kohdalla. Esim. kahluurajoitusten ja väkäsettömien koukkujen käytön yms. osalta.

Suositukset ovat yleisesti ottaen "yhtä tyhjän kanssa" täällä Suomessa, kuten tämäkin keissi sen näyttää. Suosituksia ei noudata juuri kukaan (ehkä pari prosenttia kalastajista),sitä järkeä ja moraalia nyt vaan löytyy niin harvalta että oma aloitteisesti vapauttaisi nuo erittäin harvinaiset mahdolliset luonnonkalat jos säännöt eivät sitä ehdottomasti määrää.

Onneksi tämä suositus pelleily rasvaevällisen taimenen osalta loppuu nyt uuden kalastuslain myötä, kun se rauhoitetaan ja kaikki rasvaevälliset taimenet on vapautettava Suomessa, Pohjois-Lappia lukuunottamatta.