Kaitum | 30.6.2008 15:52

Aamulla kaverin kanssa auton keula kohti River Kaitumia 30.06.08. Helsingistä lähdettiin ja matkaa oli edessä 1150km. Vauhdilla piti ajella, muutta loppujenlopuksi matka kesti, kesti ja kesti...16h siinä taisi vierähtää.


Mielemme olivat todella odottavalla päällä, koska tiesimme joella majailevan suurharjuksia. Nyt meidän pitäisi vain löytää keinot niiden saamiseen. No, loppumatkasta alkanut järkyttävä vesisade ei lupaillut hyvää. Itse olin jo vänkärin puolella, ja hyvin nestetankkauksen hoitanut. Ei tarvinnut vielä stressata.

Saavuimme joelle myöhään yöllä ja saimme itse todeta veden olevan todella korkealle! Eipä siinä muuta auttanut, kuin autiotupaan mars. Pippuripihvit muurinpohjaannuun ja punaviini auki. Siinähän se ensimmäinen yö menikin...


Ti. Vettä sataa taukoamatta ja vesi nousee.
Lennardin kahvilasta luvat (n.25e viikko :)) ja jokea alas laxselettiin tekemään leiriä. Leiri valmis ja eikun syömään. Fajitaksia tällä kertaa. Oikein leirimuonaa.
Vihdoinkin pääsemme kalaan, koko päivä ja ilta tyhjää.
ja sen verran kostea fiilis että eikun autiotupaan nestetankkaukselle...


Ke. Vettä sataa ja vesi nousee. Parhaimmillaan yli 2m korkealla polusta rantaviivaan katsottuna.

Kalaa ei tullut ja päätimee mennä paikalliseen istarijärveen hakemaan kalat. No, eipä niitääkin niin vaan haettu! Yksi 40cm taimen itselleni ahvenstreamerillä. No kala sentään saatiin. Lisää nestettä.

To. Tulipa takin vedenpistävyys testattua kolmen päivän sateen jälkeen ****. Tietty välillä sain kuivattua takin. Ei hävinny goretexille. Tiesipä mitä varten niitä varusteita on haalittu.


Kalapaikat löydettiin vihdoin. Hidasvirtaisilla syvillä alueilla. Kalat pintovat ja kauhea paniikki kummallekkin. Kumpi ehtii ensin!? No. kaverin perho puussa, minun adams kalan suussa. Loppujenlopuksi pintaperholla (adams) 5 harjusta ja kolme karkuutusta. Mikään muu ei kelvannut! Kysykää vaikka kaverilta, jolta ainoa adams jäi puuhun ekalla heitolla.

Pe. Aurinko paistaa


Laxeletistä yritystä ja Veli Autti tyylisesti sidottuun pupaan pam. Iso harjus kiinni, mutta irti pääsee.
Kaverikin sai harjustilinsä auki 44cm. puoli tuntia taukoa ja palasin samaan paikkaa missä oli aiemmin kala kiinni. Kolme heittoa adamsilla ja pam kiinni on.
Vähän isompi tällä kertaa. 48cm 1kg. Jäi reissun isoimmaksi.

Loppuviikko meni mukavasti harjuksia edelleen jahdaten.
Mitään isompia ei enää tullut. Positiivista oli harjusten suht. iso keskikoko n.42cm Alle 40cm harjuksia ei tullut kuin muutama. Yllätyksenä tuli, että itse sain kaikki harjukseni pintaperholla. Mutta mikäs sen parempaa.


Erittäin positiivinen kuva jäi paikasta. Semmoinen, että tänne voi vielä palata. Autiotuvat, halvat luvat, iso joki (paljon tilaa) polttopuita riittävästi, lennardin kahvila, sauna ja kalaa. Voiko sitä muuta vaatia!? Kahlausmahdollisuudet olivat tosin erittäin huonot. Tiedä sitten normaali vedellä. Ylempi osa on sitten vaeltajille. Tjuonajokkiin asti pääsee, jos jaksaa kävellä. Tai no, pääseehän sinne kopterillakin.


Tulipa muuten viisi puolalaistakin paikalle viimeisenä päivänä. Mukavia heppuja!!! Perhoja vaihdeltiin ja heidän reseptillään pirtusta keittämää juomaa maisteltiin. Huomasi seuraavana aamuna mitä oli juonut. Huh, huh, mikä kotimatka.