Muuramenjoki (Muurame) | 31.3.2010 06:30

Parin päivän sessio Muuramenjoella. Keskiviikkona 31.3. aloittelin aamulla Palolaitoksen suvannolla pikkuperhoilla indikaattorin avulla kalastellen. Tyhjää tuntui kovin olevan. Ensimmäinen tapahtuma tuli noin tunnin jälkeen kun pieni harri kävi tökkäämässä violettia indikaattoriani. Pian samalta paikalta jänökuulaan ottikin n. 25 senttinen harri. Kala pian takaisin jokeen ja homma jatkui. Mutta kun ei. Kalat piti itsepintaisesti suunsa kiinni. Sama oli tilanne myös vastarannalla kalastaneella miehellä. Luottoliitsitkään ei tuottanut tulosta.

Kymmenen aikoihin, eväsleivän jälkeen, siirryin tarkastelemaan josko alasuvanto olisi kalastettavassa kunnossa. Olihan se ja pian oli ensimmäinen kirjolohikin kiinni. Vaan kun karkasi, onneton. Seuraava heitto samaan koloon vastarannan jäässä, kymmenen sekunnin upotus ja heti kala kiinni. Nyt pysyi ja pian vajaan kilon kirjolohi pääsi kokeilemaan Moran terävyyttä. Muutama tärppi vielä ja vaihdoin toiseen vapaan jossa odotti pikkuperhot. Rullaus vastarannan jään reunaan ja perhot valumaan virrassa. Parin heiton jälkeen indikaattori sukelsi ja siima kiristyi. Nyt oli jo parempi kala kiinni, ja parin minuutin suostuttelun jälkeen haavissa potki n. puolitoistakiloinen kirjolohi. Jänökuula oli maistunut. Hupia aiheutti haavimisen yhteydessä koettu rantajään pettäminen ja talviturkin heitto... Tämäkin kala pääsi kylmälaukkuun

Aamupäivä jatkui samalla paikalla kalastellen ja kaksi kalaa vielä haavissakin kävi. Tuntuivat olevan mukavasti juurikin siellä vastarannan jään alla. Kaikki tapahtumat tulivat korkeintaan kolme-neljä metriä jään reunasta ulospäin. Iltapäivän auringon lämmittäessä (toisen haavimistilanteessa tulleen uintireissun jälkeen) iski nälkä. Pakkasin vavat autoon ja lähdin välillä itsekkin syömään, kalat kun tuntuivat pitävän ruokalepoa. Illansuussa pilvien noustua taivalle palasin takaisin samalle paikalle. Sama meno jatkui, perhot jos sai rullattua vastarannan jään viereen oli seurauksena monesti tiukka tärppi. Monia kaloja illalla menetin, mutta neljä lisää sain haaviinkin.

Torstaina 1.4. palailin aamutuimaan taas samalle paikalle. Nyt siirryin sinne vastarannan jäälle, se kun tuntui olevan riittävän kestävä kantamaan kalamiestä. Yksi mies siellä oli jo heittämässä. Oli kuulemma jo monta kalaa saanutkin. Itsekkin sain ensimmäisen kalan hyvin pian, olisko ollut toinen heitto. Haastavaa oli vetää kala jään päälle, reunalle kun ei ollut haavin kanssa menemistä. Pari kertaa piti yrittää, kala kun oli keskimmäisessä perhossa niin päätyperho tarrautui jään reunaan herkästi. Mutta ylös tuli ja ruokakalaksi joutui. Aamun jaksoin kalastella, mutta puolenpäivän aikaan alkoi jo saman paikan tahkoaminen maistua sen verren puulta että päätin lähteä kotiin päin. Aamun saldona kolme kirjolohta ylös, joista yksi jatkaa eloaan joessa. Tasaisesti kalat jakautui perhoille, oranssille, valkoiselle ja mustalle liitsille.

Aika jees käynti Muuramessa.