Vaaralampi | 11.6.2010 06:00

Kauden kolmas reissu vaaralammelle. Keli oli hieno. Paikalle mennessäni keli oli kirkas, aamuaurinko pilkotti puiden lomasta ja lammesta nousi sumu. Pientä ötökkää näytti olevan pinnassa jonkin verran.

Aloitin heittelyn boobyillä. Noin vartin vispaamisen jälkeen tunsin varovaisen tällin, mutta se kala ei pysynyt.
Hetken perhosteltuani huomasin kalan pintovan laiturin toisessa päässä. Sinneppä siis menin ja viritin Nalle Puhin siiman nokkaan. Ei kauaa mennyt kun näin kirren pyörähtävän havittelemassa perhoani. Ei kuitenkaan kelvannut. Päätin vaihtaa perhoa oranssiin zonkeriin. Ensimmäisellä heitolla kala rytkähti kiinni ja sain kunnon vastaiskunkin aikaiseki. Päätin, että tämän kalan otan ja lopulta sainkin sen lyhyen väsytystaistelun jälkeen.

Sumu alkoi hälvetä lammelta ja ilma lämmetä. Kalat tuntuivat aktivoituvan entisestään. Pintakäyntejä näkyi siellä täällä, mutta en saanut niitä pinturiini haksautettua. Muutaman kerran kävi kirre pyörähätmässä perhon vieressä, mutta ei kuitenkaan tällännyt kunnolla. Päätin taas vaihtaa samaiseen oranssiin zonkeriin, jolla sain eka kalan. Eipä kauaa mennyt kun tunsin kunnon kiskaisun vavan nokassa. Tämä kala ei antautunutkaan ihan helpolla. Veti räikkää todella kivasti. Ihmettelin miksei kirre hyppää. Sain vähän ajan kuluttua kesytettyä kalan laiturin lähettyville ja havaitsin sen hyvän kokoiseksi taimeneksi. Siitä hetkisen kuluttua nappasin kalan haaviin. Olipa yllättävän hieno kala. Ehjä pyrstö ja muutenkin hyväkuntoisen näköinen yksilö. Olivat viikko sitten laittaneet taimenet lampeen. Luvantarkastaja kertoi niiden olleen kasvatettu luonnon altaassa, joten sillä selittyy hyvä pyrstö ja muutkin evät. Eipä taaskaan lampi tuottanut pettymystä sillä joka reissulla olen kiintiön saanut täyteen, joskus liiankin nopeasti.