Vaajavirta (Jyväskylän mlk) | 15.11.2010 00:00

Rauhoitus loppui ja kalaan oli päästävä. Lähdin siis mukaan seurani kisaan (Vaajakosken kuningaskalastaja), jossa olen ollut myös kaksi muuta osakilpailua, mutta huonolla tuloksella. Kisa aloitettiin siis 15. päivä, kello 12 yöllä. Aloittelimme kalastuksen muiden perhomiesten kanssa laiturilta. Eipä kauaa kestänyt kunnes ensimmäinen kala oli kaverillani kiinni, ekalla heitolla, mutta karkasi. Kalastelimme muutaman tunnin ilman tapahtumia, jolloin menin vetämään muutaman tunnin unet.

Jatkoin kalastusta aamuseitsemältä laiturin nokasta. Siiman jatkeeksi sitaisin suurehkon ruskean zonkkerin ja heitin perhon pyytämään. Perho jäi pinnalle kellumaan ennen kuin siima ehti upota ja silloinhan taimen mulautti siihen kiinni. 42 senttinen kirkas istari väsyi suht nopeasti haavittavaksi. Eipä ole minulle ennen noin ole käynyt,että kala nousisi isoon kelluvaan zonkkeriin...

Ehkäpä kymmenen minuutin kuluttua kelpuutti toinen kala mustan zonkkerin, mutta tällä kertaa pinnan alta. Tämä jaksoi hiukan vääntääkin ennen kuin tuli haaviin asti. Kala oli 46 senttinen nätin värinen istari, vaikka kuvassa ei niin nätiltä näytäkkään ja sai vapautensa pian kuvauksen jälkeen.

Näiden jälkeen alkoi sitä kalaa tulla enempikin, kun eräs seuralainen pussitti useita noin 40 senttisiä kirkkaita eväleikkaamattomia taimenia noin tunnin sisällä!

Näitä kahta kalaa enempää en sitten päivän aikana saanutkaan, mutta eipä haitannut yhtään. Kisan isoin taimen oli muistaaksen 61 senttinen, mutta kisan voittajille oli kertynyt saaliiksi 2 yli 50 sentin taimenta, kolme siikaa ja harjus! Olipas oikein mukava päivä, vaikken niitä taimenia hirveästi koukuttanutkaan.