Muittarinkoski | 8.7.2011 00:40

Lähdettiin kaverin kanssa kohti muittarinkoskea n: 11 aikaan illalla, tarkoituksena käydä vähän vispaamassa perhoa, niinkuin ollaan melkein joka ilta käyty, kun asutaan lähellä Muittarin- ja Riekonkoskea.

Auton parkkeerattua aloimme kasata vehkeitä ja ottaa kupposet kahvia. Vavat saatua kasaan lähdimme kävelemään kosken rantaan. Kaveri meni ylemmäs muuria pitkin, kun taas minä jäin sillan alle kivelle. Ajattelin laittaa ruskean muddlerin kun siihen oli paukkunut aikaisemmilla kerroilla.

Uitin muddleria perä edellä muutamia kertoja varman virranreunaa, mutta ei tuntunut nappaavan, siispä vaihdoin valkoisen leechin ja sitäkin uittamaan perä edellä. Muutaman heiton jälkeen tuntuikin joku nykäisevän, mutta ei jäänyt kiinni. Seuraavaksi kokeilin tinseliä ja ahvenjäljitelmää, mutta ei niilläkään tulosta.

Sitten päätin mennä kosken toiselle puolelle. Menin vanhan sillan muurin eteen ja laitoin litkaan kaksi larvaa. Heitin ekana peiliin josta olin saanut pari päivää aikaisemmin 45 cm taimenen, mutta ei tärpin tärppiä. No sitten katsoin että ompa hyvännäköinen peili tämän ekan peilin takana. Siihen ehdin heittää kaksi heittoa kun siima pysähtyi, tein vastaiskun ja kala oli kiinni! Kymmenen sekuntia ehdin väsyttämään kalaa, kun se sitten pääsi irti. No sitten heitin huvikseen samaan peiliin, niin eikö taas ollut kala kiinni! Ekana se juroi pohjassa jonkun pari minuuttia ennenkuin se lähti liikkeelle suoraan ylävirtaan kohti sivu-uomaa. Kala ui jonkun 15 metriä minä perässä hirvetä vauhtia, kun se taas pysähtyi juromaan pohjaan, siinä se oli varmaankin 3 minuuttia, kun se lähti hirveätä vauhtia alavirtaan. kala teki kaksi hyppyäkin ja siitä huomasin että kyllä mitallinen taimen on. No kala alkoi sitten väsymään ja alkoi tulla kylki edellä pinnassa. No kaveri oli ehtinyt tulla jo paikalle ja sai kalan napattua haaviin.

Kala oli kyllä tosi lihava ja kauniin värinen ja myös rasvaevällinen. Siispä nopea kuvaaminen ja mittaaminen ja kala takaisin vapauteen. Taimen oli 47 cm pitkä. Siihen oli hyvä lopettaa ja lähteä autolle päin ja siitä kotia kohti. Ottiperho oli oliivinvihreä larva, nopeasti sidottu ja äärettömän ruma, mutta näytti kelpaavan.