Vantaankoski (Vantaa) | 27.6.2010 12:07

Olen lueskellut pitempäänkin Perhorasiasta erilaista sivustomateriaalia ja tietysti monen muun lukija/perhokalastaja/perhonsitoja:n tavoin tykästynyt mm. Spiderin tapaan kirjoittaa ja kalastaa.

Vaihtelun vuoksi päätin lisätä tänne Vapaherrasaitilla (Vapaherra.com) julkaisemaani, kirjoittamaani pakinatyylistä tekstiä, kun sain Vantaankoskelta pinturilla kirjolohen. Alla teksti.

Ugrijumalat olivat kokoontuneet nyt jo tavanomaiseksi tulleeseen kesäkuun 27:nen päivän kokoukseensa. Ukko Ylijumala sanoi; Ahti kuka se on tämä ukko joka on kalassa tuolla Vantaankoskella siinä Mustakosken niskamontulla? Ahti Vesien Valtias ja kaikkien kalastajien tuntija sanoi, että Tämähän se on tämän hauskan Vapaherrasaitin ylläpitäjä ja bambuvapojen tekijä j. No komennappas sitä siinä kiven sivuvirrassa väijyvää sateenkaarirautua nappaamaan tämän j:n uittamaan NallePuh pintaperhoon; jatkoi Ukko Ylijumala.
Jo vain,vastasi Ahti Vesien Valtias.

.....mitä helll imaisiko se sen vai joko se vettyi... uittamani, kiven sivuun kääntynyt pinturi katosi. Hävisikö se vain näkyvistä virtauksen synnyttämään vireeseen....? MITÄ HELLL..SE SAA..NA OTTI ... se lähti vetämään sivuun ...annoin siimaa... kyllä se juma..ta on kiinni.

HEI Hei ! Mieshän kiroilee: karjahti Ukko Ylijumala. Mikä kiittämättömyys ! Pitäisikö päästää Kirre irti. KIRRE, sekin melkein kuin kirosana, no Ahti, mitä tehdään ?
Noooo.. nämä kalamiehet nyt innostuu kun ne saavat kalan koukkuunsa, ei tuo noituminen kovin suuri synti ole. Tunnethan Sinä luomuksesi, jätetään se omilleen kalan kanssa. Katotaan mitenkä pärjäävät nämä elolliset.
NO, äsähti Ukko Ylijumala, olkoon.

Olin tosiaan Vantaankoskella kesäkuun 27:n päivän aamulla ja tapahtui se ihme, että sain kirjolohen NallePuh pintaperholla. Kirre oli vielä näitä sähäköitä toukokuun puolivälissä perhokalastuksen SM-karsintakilpailuihin laskettuja istareita. Olin saanut näitä kilpailujen jälkeisenä aikana muutamia. Kirjot olivat tosi "vihaisia" koukutuksesta, tekivät pintaloikkia, teutaroivat ja välillä ampaisivat siima vettä leikaten kuin muskeliveneen keula. Mistä lie hankittu, mutta tosi touhukkaita kirjolohia.
Aaamulla puoli kuuden maissa koskelle saavuttuani huomasin, että Mustakosken niskalla oli jo joku kalassa, joten päätinkin lähteä koluamaan vanhan sillan yläpuolisia alueita. Kaksi tuntia vierähti ennen kuin tein viimeisen heittoni kehäkolmosen "köngäsmontun" laitamaan, otin siiman kelalle ja päätin palata vielä katsomaan mustakosken niskan tilanteen.
.....joku siinä pärskähti... sorsapoikuekin kyllä uiskentelee lähituntumassa, mutta tuossa kiven edessä..hmm..
kokeilenpa pinturia...kaikki muuthan tässä on jo kokeiltu...laitetaanpa nalle rokkaamaan...
.....mitä helll imaisiko se sen vai joko se vettyi... uittamani, kiven sivuun kääntynyt pinturi katosi. Hävisikö se vain näkyvistä virtauksen synnyttämään vireeseen....? MITÄ HELLL..SE SAA..NA OTTI ... se lähti vetämään sivuun ...annoin siimaa... kyllä se juma...ta on kiinni.

Kalastustapahtumaa seurannut Team Ugrijumalat kesäkuun 27:nen päivän miitingissään on lainattu Arto Paasilinnan romaanista Ukkosenjumalan Poika.... Ai miksikö ? No kirjolohen saaminen pintaperholla Vantaankoskelta on sen verran harvinainen tapahtuma, ettei se ole mahdollista ilman Jumalallista tukiryhmää.
Näin uskon.