Vantaankoski (Vantaa) | 15.7.2012 15:00

Aamupäivä lähti käyntiin mukavasti pientä hiillostusta havaiten,mutta kun vaimolta lupa heltisi niin lähtö valkeni n.20minuutissa kamojen kasauksen jälkeen.

Autolla kiireella rantaan,kamat niskaan ja vehkeet valmiiksi.Siimaan räpättiin valkosta liitsiä ja lyijyä.Rantaan kauhealla vauhdilla ja kehä3:n monttu huuteli siellä tyhjillään ihmisistä ja taisipa olla tyhjänä kaloistakin lukuisten perhovaihtojen ja syvyyksien hakujen jälkeen.
Laskin kuninkaansillalle kerran oikein huolella pyytäen mutta vain yks pullalohi kävi haistelemassa musta-oranssia liitsiä mutta hylkäsi pyydön pyrstöllä lyöden jonka näki polaroidien ansioista.Toki näitä pikkutamuja oli joki taas pullollaan jotka liitsejä häiritti jokasessa kivenpyörteessä ja virrassa.

Toisen kerran kiikuin 3:n monttuun ja ronkin ja ronkin mutta hiljasta oli edelleen.Istuin kivelle ja mietin siirrynkö suoraan kuninkaansillan alle vai pyydänkö mutkat ja muurinvierustan,päädyin sitten kompromissiin joka oli:pyydetään mutka ja sitte sillan alle jos tyhjää on.

Mutka antoi jälleen samanmoisen haistelun kun aiemminkin mutta nyt mustaan liitsiin oranssilla kauluksella.Perhonvaihtoa ja onnen tunnetta kun kiventakaa iski valkoiseen liitsiin.Ajatuksissa pyöri jo kermaiset kalakeitot ja graavikala,mutta palataan asiaan.Kala nousi pintaan,hopea kylki vilahti!.."SE ON LAHANA",ajatukset kalakeitosta ja graavikalasta valui aika vilkkaasti kosken mukana alas ja epäusko valtasi mielen.
Lahna oli C/R,eikä sitä loukattu muutenkuin henkisesti.

Hetken rauhoituttua väsytyksesta ja apatiasta päätin sitten siirtyä kunkkusillan alle kun siellä ketään ei pyytämässä ollut.Sillanvierustalla l&m:n forwardi huuleen ja perhorasiat auki.
Liitsit unohdin äskeisen juhlan kunniaksi ja päätin laittaa jotain hiemen erilaista 4x:n siima,lyijyä ja pikkumustaa oranssilla kuulalla koossa 14.

Nakkasin polarit naamalle ja mittailin siimaa ja ravistin siimat saaren alapäässä olevan kiven taakse,"tyhjää on helppo pyytää." Ajatus pyörähti päässä ja pieni hymähdys.Pikkusen lisää siimaa ja pikkusen pidemmällä toisellepuolelle,edelleen tyhjää vaikka kuinka ronkkii jä räplää.3s kerta lisää siimaa ja päästiin ja hyvään pyörteeseen kiven taakse,Siimat lipui alaspäin ja pohjakontakti.Pieni nykäisy että irtoaa mutta eipä irronnut vaan uiskenteli kiventaakse saaren alle!.
Nyt ei tuntunut enää laiskanpulskealta potkut vaan niissä oli terävyyttä ja määrätietoisuutta.Hissuksiin hilasin kalaa ylemmäs tietäen,että yksikin potku voi olla näkemättä se viimeinen.Kala nousi ensimmäisen kerran pintaan hetkien väsytyksen jälkeen,näin pilkkuja ja paksun selän.SE ON TAIMEN!.
Syke pompahti,mies oli yhtäaikaa tyyni mutta samalla innosta pinkeänä ja huomasi haavin olevan kotona.Ei auttanu itku markkinoilla,hain hyvän rantautuspaikan ja lähdin hitaasti kalaa houkuttelemaan rantaan mutta eihän se ihan heti halunnut tulla.Määrätietoisesti väänsin kalaa rantaapäin kun näin koukun olevan hyvin yläleuassa kiinni.Nostin vapaa, viimeiset potkut ja kala oli rannassa.Vedessä mitta kehiin ja rauhallisen kalan mittaus.Mitta pysähtyi 52cm,Mies oli tyytyväinen.Kalalta tajupois,joelle aamen.Yhtäkkiä kalakeitto ja graavikala ei olekaan enää vain unelmaa.

Loppupäivä menikin ihan puhtaasti räpiessä,parikertaa jalat lipsahti kivellä ja muutama uusi monttukin tuli löydettyä..Eipähän vuoda kahluuvermeet,seki testattu nyt siis.