Joensuun kosket (Joensuu) | 14.12.2012 11:45

Niin monet muutkin kosket ovat kokeneet ns. ennallistamisen ja kaikki on mennyt viimeistään silloin p**seelleen! Väillä tuntuu siltä, että kun tukirahat on saatu, hommat tehdään puolivillaisesti siitä eteenpäin. Paperilla on kaikenmaailman selvityksiä siitä, miten taimenen (ja teillä päin myös järvilohen) kutumahdollisuuksia parannettu. Käytännössä ei ole tehty oikein mitää tai sitten aivan päin p****ttä!!! Tukirahat käytetään aivan muuhun!

Samaa olen kysynyt minäkin, että miksi ei kysytä niiltä, jotka oikeasti tietävät?!! Kuka tahansa voi väittää olevansa kokenut perhokalastaja ja tietävänsä suurinpiirtein kaiken, mutta todellisuus on monesti aivan toinen. Eikä välttämättä kokeneetkaan onkijat tiedä mitä pinnan alla tapahtuu poikasten osalta jos siellä edes on poikasille soveliaita olosuhteita!

Lehdissä ihmetellään ja päivitellään kun taimen on vaarantunut ja järvilohi sukupuuton partaalla, missähän on syy??? Poikasistutusten varaan uskotaan ja kehutaan miten paljon kyseiseenkin vesistöön niitä joka vuosi laitetaan. Todellisuudessa monin paikoin ei edes 1% poikasistukkaista saavuta sukukypsyyden rajaa!!!

Täysin samaa mieltä kanssasi.

Samat tuntemukset täälläkin.
Taisivat nuo kalastuskuntalaiset innostua viime kesän veden korkeudesta ja unohtivat, että vesi ei todellakaan ole noin korkealla joka vuosi.
En ole myöskään kuullut kalastuskunnan puolelta mitään mikä viittaisi siihen, että aikoisivat tehdä jotain lisätoimia taimenten ja lohien puolesta esim kunnostaa koskialueet. Ensinnäkin kalanpoikasille pitäisi saada suojapaikkoja myös syvempiin vesiin sillä kesäisin vesi voi nousta vaarallisen lämpimäksi matalissa koskiosissa, monena kesänä menee reippaasti 20 astetta rikki. Länsikoskessa tilanne on vähän parempi, kun taas itäkoskessa ei ole edes suojapaikkoja matalassa vedessä.

V*ttu mitä perseilyä, tais olla viimenen lupa mitä tuonne ostan. Ei mulla muuta...

Niin, yksi vaikuttamiskeino on äänestää jaloillaan/lompakollaan Toinen on tämmöinen aktiivinen, julkinen kommentoiminen ja kalastuskunnan valintojen kyseenalaistaminen. Toistaiseksi harrastan vain jälkimmäistä, mutta aika näyttää, mitä kevät tuo tullessaan.

Keinoista molempi, tai jompi-kumpi, tai kumpikin parempi

Tärkeää:
Ely-keskus kartoittaa tällä hetkellä Joensuun koskien kunnostustarvetta. Toivon todella, että se toteaa kunnostuksen kuuluvan luokkaan "Erittäin tarpeellinen".

Joensuun koskien ja Pielisjoen kohdalla tilanne on sellainen että elokuun alusta rauhoitus on kilometri sotalla. Rauhoitus on saimaanlohen kutu vaelluksen takia.

Ennen Pielisjokeen rakennettuja voimalaitoksia saimaanlohi on noussut pitkän matkaa Joesuun koskia ylemmäs kutemaan ja siihen lohi pyrkii viellä tänäkin päivänä. Ennen joen valjastamista voimalaitoksilla joen yläjuoksulla on ollut kutukoskia, voimalaitosten rakentamisen myötä vedenpinta on noussut patoamisen syystä ja näin myös kosket ovat hävinneet.

Lohen matka pysähtyy ensimmäisen voimalaitoksen seinään. Täten Pielisjoessa ei kude lohi eikä taimen. Joen koko taimen ja lohi kanta on istutuksen pohjalla, sama kuin koko saimaanlohi kanta.

Pielisjoesta pyydetään joka syksy saimaasta 'kutemaan' nousseita emolohia jotka pyydetään ely keskuksen puolesta, ne lypsetään ja mädistä kasvatetaan laitoksessa vaellus kokoiseksi ja istutetaan taas vesistöön.

Joensuun kosket on lohelle vaan kutuvaelluksen matkalla eikä sillä ole tarkoitus pysähtyä koskeen kutemaan vaikka tilanne koskessa olisi mikä tahansa. Lupien ostamatta jättäminen vähentää vaan istutusten määrää.

Juu, tämä syysrauhoitus on tuttua. Uutta onkin se, että Joensuun kosket rauhoitetaan koskilueiden osalta ensivuoden alusta kokonaan; kalastus koskissa loppuu.

Länsikosken rauhoitettu alue alkaa Ilosaarenpuoleiselta rannalta sillasta ja loppuu Ilosaaren laguunin kohdalla, joten loppuliuku jää kalastusalueeksi varsinaisesta koskesta. Itäkoski rauhoitetaan rautatieaseman puoleiselta rannalta sillasta alaspäin ja sallittu alue alkaa uittoarkkujen kohdalta alavirtaan päin, eli koskialue siinäkin on rauhoitettu kalastukselta. Tästä on kyse.

Rauhoitusta perustellaan sillä, että Joensuun koskista on 2011 sähkökalastuksen tuloksena löydetty 1kpl lohen nollikaspoikasta! Edelleen perusteena on ollut se, että Joensuun koskien rauhoittamisella taataan taimenen ja lohen kutu koskessa.

Me, jotka siellä kalastamme, tiedämme kyllä hyvin, ettei siinä kude yksikään lohikala. Ei ole kutenut eikä kude ainakaan nykyisin. Vaikka ne kosket kunnostetaan, mitään takeita kutemiselle ei ole sittenkään...teoriassa ehkä. Nyt ne vain lyödään kylmästi kiinni kalastajilta ja jeesustellaan mittavilla kalataloudellisilla toimilla saimaanlohen ja järvitaimenen lisääntymisen takaamiseksi.

Tässä on syy, miksi aika moni kosken vakituinen kalastaja harkitsee luvan ostamista tarkkaan: hyvät perhopaikat menivät, jäljelle jäi syvä ränni molemmista koskista sekä loppuliut.

Koskeenhan voidaan tehdä KUTUPAIKKOJA. Vaikka muinoin ennen voimalaitoksia kalat kutivat latvavesillä jonne eivät nykyään pääse vaisto ajaa etsimään uusia kutukoskia, jos edellytykset ovat olemassa.

Vaikka kalanpoikasia mätetään koskeen tuhansin määrin, se aja asiaa jos ei ole SUOJAPAIKKOJA koskessa ja virta on liian kova, vesi liian lämmin, yms! Jos poikaset eivät pysty olemaan koskessa, ne joutuvat siirtymään ylös tai alas pois kosken turvasta petokalojen punalihaiseen seisovaan pöytään.

Pelkät istutukset eivät korvaa optimaallista elinympäristöä!!!

Toivottavasti ELY-keskus aloittaa kosken kunnostamisen kun nähtävästi osakaskunnalla ei riitä siihen "resursseja". Itse en kannata jaloilla äänestämistä vaan ehdotuksia ja painostusta suurin määrin osakaskunnan ja ELY-keskuksen suuntaan.


edit; Itse en tiedä enkä tunne Joensuun koskia vaan puhun yleisesti.

Niin voihan niitä kutualueita tehdä, mutta kannattasiko ne kutualueet tehdä ennen niiden rauhoitusta?
Vaikka en aio ensi kesänä lupia tonne koskelle ostaa niin aion kyllä seurata tarkasti veden korkeutta ja lämpötilaa ja ylipäätänsäkkin kosken tapahtumia.

Tässä episodissa pääasia olisi, että kosket kunnostetaan. Järkevintä olisi ollut kunnostaa ensin ja suojella sitten, mutta tehty mikä tehty.

Surullista on, jos ainut toimenpide on tuo kalastuskielto: sillä ei saavuteta yhtään mitään. Koskessa ei kala kude (ei soraikkoja) eikä poikanen menesty (ei suokapaikkoja).

Tuo, mitä Riku-Riku sanoi saimaan lohen ja järvitaimenen tilasta on totta: ei se enää ole ollut luonnonvaraista vuosiin, vaan istukkaita täällä suojellaan. Kosken kunnostamisella ja JÄRKEVÄLLÄ tuki-istuttamisella (poikas- ja mäti-istutuksilla) tuota tilannetta voidaan edes vähän korjata. Vuosien saatossa kunnostettu koski olisi edes teoreettinen kutupaikka;kala voisi ruveta lisääntymään myös luonnollisesti. Ilman kunnostusta se ei ole mahdollista edes teoriassa, eli tuo rauhoitus on täysin tyhjää tynnyrin kuminaa. Jeesustelua ja upeita artikkeleita lehtiin, ei mitään muuta.

Edit: oletettavasti tulen jatkossakin koskia kalastamaan, mutta jatkan taatusti vääntöä kalastusosakaskunnan, ely-keskuksen ja saimaanlohi-hankkeen kanssa. Eipä mene aika ihan hukkaan

Pakko tulla vähän komppaamaan elyä tähän. Jos on löydetty yksikin lohenpoikanen (ehkä jopa rasvaevällinen?) niin on kyllä mielestäni oikeutettua rauhoittaa alue jolta se on löydetty. Sehän voi tarkoittaa että alueella on käynyt onnistuneesti kutemassa lohipariskunta ja poikasten jokivaihe kestää kuitenkin sen pari vuotta.

Toinen asia minkä elyn nyt pitäisi myös tehdä, olisi kieltää verkotus nousureitiltä parin kolmen tai viiden kilsan matkalta ylä- ja alapuolelta. Tämä auttaisi myös taimenten tilaa varmasti reilusti.

Omasta mielestä muutaman vuoden odottelu ja toivo paremmasta on parempi kuin jatkaa kirjolohi/istaritane meininkiä. Niitä kirjolohia voidaan varmasti jatkossa dumpata siihen ränniin mikä on kalastukselle avointa, vaikkei kaikkein mielenkiintoisinta aluetta olisikaan. Ja eihän sitä tiedä jos rauhoituksen aikana jokunen taimena tai kille selviää paremmin niin on sitten niitä siimankatkojia enemmänkin.

Ja niinkuin jotkut tuossa aikoivatkin, niin seuratkaa tilannetta. Paikallisen elyn kala-vastaavalle voi varmasti lähettää havaintoja jos pahalta näyttää.

Juu, eipä tässä kukaan ole lohen lisääntymistä vastaan. Saimaan lohi ja järvitaimen ovat joka syksyisiä vaelluskaloja. Nousevat Kuurnan voimalaitokselle, lypsetään ja dumpataan takaisin. Siksi koko Pielisjoki on rauhoitettu elokuun puolesta välistä lokakuun 20. päivään.

Kyse on Joensuun koskien (10km Kuurnasta alavirtaan) kunnosta: siinä ei voi kutea ja jos yksi kala löytyy, niin kolmea vuotta se ei siinä pärjää. Veden vaihtelu on liian rajua ja suojapaikat yleensä kuivilla vähän veden aikaan.

Ely ei kosken osia rahoittanut, vaan kalastuskunta. Ely kartoittaa koskien kunnostustarvetta parhaillaan. Elyyn minäkin toivoni heitän, jotta nuo koskialueet saadaan edes teoreettiseen kutukuntoon. Kalastuskunta ei aio koskea kunnostaa.

Mutta sen sijaan mätiä ja poikasia syövää kirjoa aioitaan dumpata koskeen niin kuin ennekin.1500 kg vuosittain. 100 kalaa kahden viikon välein. Taimenta sinne ei ole istutettu vuosiin.

Taimenet ja lohet, joita koskista saadaan, saadaan enimmäkseen syksyisin, kun ne on lypsetty Kuurnassa ja palaavat takaisin Pyhäselälle. Lähes kaikki vapautetaan kalastajien toimesta.

Ja kirjot: ne viihtyvät viileällä vedellä hyvin tuolla sallitussa alavirrassa, mutta kun vesi lämpenee, ne nousevat ylös koskeen (rauhoitetule alueelle). Sieltä niitä ei kalasta kukaan, joten voivat rauhassa mässäillä nollikailla ja mädillä, sikäli mikäli joku onneton tamu tai saimaanlohi sinne on onnistunut kutemaan ja keväällä poikanen (poikaset) ovat vielä hengissä

Mukavaa tegdä tutkivaa työtä: Tässä tulos Joensuun koskien rauhoituksesta

Tässä helvetin suuressa koski kusetuksessa voisi lopetta skeidan jauhamisen. Hallinnolla ei ole aikomustakaan kunnostaa Joensuun koskia.

Ymmärrykseni näpertelyyn rauhoituksineen lopahti tähän paikkaan: mitään todellista ei aiotakaan tehdä, valehdella osataan kyllä.

Alla lainaus Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemasta Järvilohistrategiasta.

Julkaisun nimi: Järvilohistrategia. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön
turvaaminen
Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö
Tekijät: Veli-Matti Kaijomaa, Pentti Munne, Jorma Piironen, Markku Pursiainen, Timo
Turunen

Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 66/2003
Joensuun Yliopistopaino

Lainaus selvityksestä:
”3.4.2. Joensuun kaupungin kosket ja muut kutupaikat Pielisjoessa
Pielisjoessa ei ole jäljellä varsinaista koskimaista aluetta muualla kuin Kaupungin kos-
kissa.
Ne eivät ole ilmeisesti kuitenkaan koskaan olleet tärkeitä järvilohen poikastuotannon
kannalta. Koskien pudotuskorkeus on pieni ja se vaihtelee voimakkaasti Saimaan ve-
denpinnan korkeuksien mukaan. Kosket ovat luonteeltaan sopivia järvitaimenelle.
Vaikka vuonna 1998 TE-keskuksen kalatalousyksikön tekemissä sähkökoekalastuksissa
koskista saatiin muutamia yksikesäisiä, todennäköisesti luonnonkudusta peräisin olevia
järvilohen poikasia, alueesta on nykytilassa enemmän hyötyä järvitaimenen kuin järvi-
lohen poikastuotannolle. Kaupungin koskissa poikastuotantoalan lisääminen edellyttäisi
koskien huomattavaa madaltamista, mikä ei liene käytännössä mahdollista. Madaltami-
nen johtaisi mm. veneliikennerajoituksiin. ”

Jotta näin...